ePaperi powered by Luovia

Sivusto tarvitsee toimiakseen Flash player 8:n. Lataa Flash plug-in tästä linkistä.

1

cancer.fi Syöpä 6/2009 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI Työssä vai sairauslomalla hoitojen aikana? Teemana työ & syöpä Lahjavinkit Syöpäsäätiön valikoimasta Ammattien syöpäriskit Tuula Taura on sairastanut kaksi syöpää SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:471

2

Tässä numerossa 6/2009 TEEMANA TYÖ JA SYÖPÄ Kaksi syöpää eivät lannistaneet Tuula Tauri on sairastanut sekä maha- että rintasyövän. Merja Perttula Ammattien syöpäriskit vaihtelevat suuresti Pohjoismaissa Ylivoimaisesti suurin vaikutus syöpäriskivaihteluun on eri ammateissa omaksutuilla terveystavoilla. Eero Pukkala Kuusi tarinaa ammatista ja terveydestä Kysyimme mitä eri ammattien edustajat tietävät ammatin terveysriskeistä. Juulia Lipponen Pitääkö syövästä kertoa työhaastattelussa? Työhaastattelussa esitettäviin kysymyksiin on pelisääntöjä. Marianne Saine Jaksaako syöpähoitojen aikana käydä työssä? Vointi, työ, työpaikan olosuhteet ja asenteet vaikuttavat jaksamiseen. Jouko Turunen ja Sari Salama ovat sairaslomalla. Marjatta Karvinen Vapaaehtoistyö ei katso ikää Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksessä toimii yli 600 vapaaehtoista. Paula Mannonen Ei mikään juureton leikkokukka Pohjois-Savon Syöpäyhdistys täytti 50 vuotta. Paula Mannonen Elämän mittainen tarina Miksi toisen potilaan tarina kiinnostaa? Satu Lipponen Saattohoito kehittyy Kaakkois-Suomessa Kolmas sektori liitetään tärkeäksi osaksi sairaanhoitopiirien saattohoitoa. Anu Kytölä Anna lahja, jolla on merkitystä Valitse joululahja Syöpäsäätiön lahjavalikoimista. Joka numerossa Puheenvuoro Yhdessä olemme enemmän Toiminnanjohtaja Immu Isosaari, Keski-Suomen Syöpäyhdistys Pääkirjoitus Hoitoketjut ja potilaan polku Harri Vertio Kolumni No, mitäs sulle kuuluu? Lassi Kurkijärvi Värit voiman lähteenä: Kulta Riikka Juvonen w w w .canc er .fi s.6 6 9 12 18 22 25 4 5 21 28 16 2 27 29 26 s.18 s.18 s.12 s.22 s.29 SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:482

3

3 Päätoimittaja: Päivi Hietanen Toimituspäällikkö: Satu Lipponen Toimitussihteeri: Anu Kytölä Pääkirjoitukset ja kolumnit: Harri Vertio Toimitus: Caj Haglund, Päivi Lähteenmäki, Nina Nupponen, Hilkka Olkinuora, Marjo Pajunen, Päivi Pakarinen, Matti Rautalahti, Leena Rosenberg, Risto Sankila Toimittaja: Jaana Ruuth Lääketieteellinen toimittaja: Matti Rautalahti AD: Kirsi-Marja Puuras/Design Puuras Valokuvat: Antti Ekola/Plugi Jouko Keski-Säntti Anu Kytölä Elina Laukkarinen Kati Molin/Plugi Miemo Penttinen/Plugi Kimmo Torkkeli Toimitusneuvosto: Marja-Liisa Ala-Luopa Satakunnan Syöpäyhdistys, Kaarina Kiviharju Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Kalevi Kiviniitty Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys, Marja Koskelainen Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys, Marja-Liisa Kotisaari Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Leila Märkjärvi Saimaan Syöpäyhdistys, Auli Nevantaus Keski-Suomen Syöpäyhdistys, Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Katariina Päivinen Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys, Leena Rosenberg Suomen Syöpäpotilaat, Leena Vasankari-Väyrynen SYLVA, Marjut Öster Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Toimituksen osoite: Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Osoitteenmuutos tehdään omaan jäsenyhdistykseen, jonka yhteystiedot löytyvät lehden sivulta 31. Puhelin: (09) 1353 3264 Fax: (09) 135 1093 Sähköposti: toimitus@cancer.fi Internet: www.cancer.fi Repro: TS-Yhtymä Oy, Turku Paino: Hansaprint, Turku 2009 SyöpäCancer on Syöpäjärjestöjen julkaisema aikakauslehti. Ilmestyy kuudesti vuodessa. Painosmäärä on 125 000. Tilaushinta 30 ? vuosikerralta. Jäsenille lehti on ilmainen. 39. vuosikerta ISSN 0356-3081 Joulukuu -09 www.prokala.fi K uv a: K ati Molin/P lugi Tonttujen paras jouluherkku 5 liivatelehteä 1/2 sitruunan mehu 2 tlk (à 200 g) kermaviiliä 2-3 keitettyä munaa 1 pieni sipuli 250 g kirjolohen-, muikun-, siian- tai silakanmätiä hienonnettua tilliä ja ruohosipulia ripaus suolaa ja valkopippuria Pane liivatelehdet kylmään veteen n. viideksi minuutiksi. Lisää kermaviilin joukkoon hienon- netut munat ja sipuli, mäti sekä mausteet. Maistele ja lisää suolaa tarpeen mukaan. Puserra liivatelehdistä vesi pois ja liuota ne kuumennettuun sitruunamehuun. Lisää liiva- te ohuena nauhana muiden aineiden jouk- koon. Kaada seos pieniin annosvuokiin tai yhteen suurempaan vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa seuraavaan päivään. Kasta vuoka hetkeksi kuumaan veteen ja kumoa hyytelö tarjolle. Tarjoa keitettyjen perunoiden, paahdetun ruisleivän ja salaatin kanssa. Syöpäjärjestöjen neuvontapalvelu on laajentanut toimintaansa Internetiin. Neuvontahoitaja.fi -verkkopalvelu tarjoaa sinulle mahdollisuuden keskustella kahden kesken hoitajan kanssa syöpään liittyvistä kysymyksistä. Pääset keskustelemaan hoitajan kanssa varaamalla ajan verkkopalvelusta. Chatin kaltainen, kirjoittamalla etenevä keskustelu vaatii rekisteröitymisen, muttei edellytä sinulta henkilö- tai osoitetietojen antamista. Itse ilmoittamasi käyttäjätunnus riittää. Keskustelulle on varattu aikaa enintään tunti. Keskustelua ei tallenneta mihinkään ja ainut henkilö, joka näkee kirjoittamasi tekstin, on neuvontahoitaja. Tutustu verk- kopalveluun ja varaa itsellesi aika osoit- teessa www.neuvontahoitaja.fi Syöpäjärjestöjen maksuton, valtakunnalli- nen neuvontapalvelu tarjoaa lisäksi puhe- lin- ja sähköpostineuvontaa. Neuvontapuhelin 0800 19414 päivystää maanantaisin klo 10-14 ja 16-18 sekä tiis- taista perjantaihin klo 10-14. Sähköpostia neuvontapalveluun voi lähettää osoitteella neuvonta@cancer.fi. Joulun aikaan neuvontapalvelu on auki 21.- 22.12. ja 28.-30.12. Keskustele hoitajan kanssa verkossa SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:483

4

Yhdessä olemme enemmän 4 Puheenvuoro Immu Isosaari, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen Syöpäyhdistys Satu Lipponen, toimituspäällikkö ?? a AJASSA ?? Lukija soitti Olen kulkenut monen ihmisen rinnalla. Syövästä puhutaan nykyään enemmän. On ikään kuin lupa puhua. Nyt on käsillä se aika vuodesta jolloin Syöpäjärjestöissä laaditaan tietokoneiden näppäimet sauhuten seuraavan vuoden toimintasuunnitelmia. Mielestäni vaikeinta toiminnan suunnittelussa on lyhyesti ja ytimekkäästi kiteyttää asetet- tujen tavoitteiden kautta kaikki se olennainen, mikä järjestö- kenttäämme kuuluu. Näiden pohdintojen kautta olen tullut siihen tulokseen, että yhtenä Syöpäjärjestöjen kantavana vahvuutena on yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävä laaja yhteistyö. Tätä yhteistyötä täytyy ja kannattaa vaalia. Yhteistyömme tapahtuu järjestöjemme välillä, sekä myös järjestöjemme sisällä. Hienona osoituksena yhteistyöstämme on muun muassa kattava tukihenkilötoimintamme. Siinä, jos jossain, yhdistyy kauniilla tavalla kaikki se, jonka toivoisi julki- suuden kautta välittyvän toiminnastamme kiinnostuneille kansalaisille. Lukija soitti. Kysyi ensin, saako puhua. Lukija oli ystävällinen ja kannustava. Sitten hän toivoi, että saisi joskus lukea omasta sairaudestaan hiukan nykyistä tarkemmin. Soittaja oli sairastanut hyvin harvinaisen syövän. Siitä su- keutui pitkä ja mielenkiintoinen keskustelu. Terveisiä Tuusu- laan! Harvinaiseen syöpään sairastuneen kokemukset ovat erilai- sia kuin sellaisen, jolla on paljon kohtalotovereita. Sairaudesta on vaikea saada tietoa. Syöpäjärjestöjenkin verkkosivuilla har- vinaisia syöpiä on mahdoton kattaa ajantasaisesti. Asiantunti- joita on erittäin vähän, joten potilas kohtaa tietämättömyyden muurin eikä löydä saman taudin kokeneita helposti. Harvinaisia syöpiä koskevia potilastarinoitakin on vähän. Kyselin soittajalta, olisiko hän kiinnostunut kertomaan tari- nansa. Ehkäpä jossain vaiheessa onkin. Silloin ei ole tärkeintä syventyä harvinaisen sairauden lääketieteellisen hoidon yksi- tyiskohtiin vaan pohtia sitä, mitä erityisiä kokemuksia harvi- naiseen syöpään sairastumiseen liittyy. Lehti on lukijoidensa ääni ja siksi lukijapalautteeseen kiin- nitetään tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Monissa lehdissä on lukijaraateja ja sellaista on mietitty Syöpä-Cancer - lehteenkin. Moni kertoo lukevansa lehden ensin läpi ja palaavansa siihen uudelleen. Ensi vuonna kehitämme lehteä edelleen: kiinnitämme huomiota siihen, että erityyppisiä juttuja olisi tarpeeksi ja että juttuihin liitetty tietoaines on nopeasti ja helposti hahmotettavissa. Vuoden viimeisessä numerossa tarjolla on erittäin laajan tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia. Eero Pukkala Suomen Syöpärekisteristä on johtanut pohjoismaista ryhmää, joka on käynyt läpi 15 miljoonan ihmisen aineiston. Aineisto on kuin aarrearkku, koska sieltä nousevat esiin harvinaisten syöpien ammattialtistukset. Laajoissa aineistoissa myös elämäntyylien vaikutukset nousevat esiin. Toivoa ja yksilön näkökulman tähän lehteen tuo Merja Perttulan haastattelema potilas, joka selätti kaksi syöpää. PAPPI MERJA HELTELÄ s. 14 K uv a: Miemo P enttinen/P lugi SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:484

5

Hoitoketjut ja potilaan polku K annen kuv a: K immo T ork k eli Kerro meille mielipiteesi. Mikä on lehden paras juttu? Anna palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta sähköpostilla toimitus@cancer.fi tai postikortilla osoitteeseen Syöpä-lehti, Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki. Kaikkien 10.1.2010 mennessä vastanneiden kesken arvotaan neljä Syöpä-pipoa. Syöpä-Cancer -lehden numeron 5/2009 parhaaksi artikkeliksi valittiin Niko Meriläisen haastattelu otsikolla Urheilu on hyvä syy tsempata. Tällä kerralla lähes kaikki artikkelit saivat kannatusta. Syöpä-mukin voittivat Eeva Selin, Hilkka Valkeinen, Tarja Salmela ja Heini Tiainen. Joulukuu -09 K u v a: Jouk o K esk i-S äntti Design Paola Suhonen Voita Syöpä-pipo! Pääkirjoitus Harri Vertio Pääsihteeri Suomessa on jo vuonna1992, ensimmäisenä Euroopassa, tullut voimaan potilaslaki, siis laki potilaan oikeuksista. Sen tulkintaa tarvitaan, kun pohditaan, miten potilaan polku otetaan huomioon syövän hoidossa. Hoitoketjut ovat erinomainen tapa jäsentää terveydenhuollon työtä. On hyvä, että esimerkiksi rintasyövän hoitoketjut ovat sujuvia, riittävä määrä asiantuntijoita osallis- tuu diagnoosin tekemiseen, hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen ja vielä kuntou- tumisen suunnitteluun tai jatkohoidon järjestämiseen. Potilaan polku kulkee samassa monimutkaisessa järjestelmässä, mutta siihen kuu- luvat asiat ovat toisenlaisia. Olennaiseksi muotoutuvat sairauden tutkimuksen pitkä aika diagnoosiin pääsemiseksi, diagnoosin aiheuttama kriisi, hoidon aloittamisen odottamisen aiheuttama epätietoisuus, hoidon intensiivinen toteutus ja ne kysymysmerkit, jotka väistämättä jäävät potilaan mieleen syövän erikoissairaanhoidon päättyessä. Sekä hoitoketjuja että potilaan polusta huolehtimista tarvitaan. Syöpäjärjestöillä voisi olla nykyistä enemmän- kin tarjottavaa polun varrelle. Tienviittoja, tukiasemia, tiedon lähteitä. Vertaistukea ja ammattilaisten neuvon- taa. Omaa toimintaamme on täsmennettävä, jotta voimme olla apuna ihmisille syövän kaikissa vaiheissa luotettavasti ja uskottavasti. On luotava uusia auttamisen välineitä yhä tehostuvan hoidon rinnalle. Syöpäjärjestöjen tunnettuuden lisääminen palvelee juuri samaa päämäärää. Aiomme ensi vuoden aikana kiertää kertomassa kansallisista kehittämis- suunnitelmista ja Syöpäjärjestöjen oman toiminnan kehittämisestä. Tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastuva olisi tie- toinen niistä mahdollisuuksista, joita Syöpäjärjestöt tarjoavat. PS. Syöpä- Cancer -lehti ilmestyy ensi vuonna viitenä painettuna numerona, jotka ovat luettavissa verkosta näköispainoksina. Lisäksi yksi lehti tehdään erityisesti verkko- julkaisuna. Syöpäjärjestön tehtävänä on tavoittaa monenlaisia jäseniään erilaisia kanavia pitkin. Kuuntelemme tietysti kiinnostuneina lukijoiden palautteita. SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:485

6

v 6 Olen oppinut näkemään kauneutta ympärilläni. Sen ei tarvitse olla mitään ihmeellistä. ?? ?? SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:486

7

v 7 Valkoinen länsiylämaanterrieri Emmi juoksee pihalla vastaan. Tamperelainen Tuula Taura, 63, toppuuttelee hymyillen sen intoa. - Emmi on aivan ihana koira. Se tuli perheeseen kolme vuotta sitten. Päivit- täin teemme yhdessä Epilänharjulla lenkkejä. Kun pääsemme sisätiloihin, Emmi huvittaa ihailijoitaan piiloutumalla etei- sen vaatekomeroon. Tassuterapeutista on paljon iloa. - Emmi on kova suukottelemaan. Pidämme kovasti toistemme läheisyy- destä. Kun teen töitä, se vahtii vieressä ja kurkistelee ikkunasta ulos. Tuula Taura on ammatiltaan kirjan- pitäjä. Hän laskee olleensa reilut 30 vuotta yksityisyrittäjänä. Kun Tuula sairastui vuonna 1998 mahasyöpään, hän päätti lääkärin kehotuksesta rau- hoittaa tahtia. Hän lopetti lähellä sijait- sevan toimistonsa, vähensi asiakkaita ja siirsi työt kotiin. Tuula on jatkanut sinnikkäästi senkin jälleen, kun hän sai rintasyövän 2005. - Työnteko on ollut minulle kantava voima, joka on osaltaan auttanut syö- vistä toipumisessa. Läheisten ja ystävien lisäksi hän on saanut asiakkailta runsaasti rohkaisevaa palautetta. - Kun toivuin mahasyöpäleikkauksen jälkeen sairaalassa, he muistivat minua myötäelävillä korteilla ja voimaa anta- villa viesteillä. Se lämmitti. Olen ehdot- tomasti sitä mieltä, että kannattaa avoimesti kertoa syövästään. Huomaa, miten paljon saa tukea. Väsymystä ja vatsavaivoja Tuula Taura on ollut vuosia vakituinen verenluovuttaja. Hän on aina pitänyt kunnostaan huolta ja syönyt monipuo- lisesti. - Olin hiukan väsynyt ja mahakivut- kin joskus vaivasivat. Kerroin lääkärille asiasta, mutta alkuun ajateltiin, että ne ovat keski-ikäisen naisen pikkuvaivoja. Söin pitkään lisärautaa, mutta siitä ei ollut tietenkään apua. Vasta parin vuoden päästä mahalau- kun tähystyksessä selvisi asioiden oikea laita. Onneksi syöpä ei ollut levinnyt sisäelimiin. Leikkauksessa mahalaukku poistettiin, ohutsuolta venytettiin ja se ommeltiin kiinni ruokatorven päähän. - En yleensä valita, mutta tällä kertaa olin hyvin sairas. Kaksi viikkoa makasin nenämahaletkuruokinnassa, jonka jäl- keen vasta sain syödä desilitran kerral- laan. Pahimman mentyä ohi Tuula alkoi kun- touttaa itseään. Ensin hän jaksoi kävellä vain parisataa metriä, mutta vähitellen matkat pitenivät. Kun leikkaus tehtiin marraskuussa, seuraavana kesänä hän pääsi lempilajinsa, uinnin pariin. Tuula asuu miehensä kanssa Tohloppi- järven rannalla, joten uintireissut ovat onnistuneet omalta pihalta. Vesi on ollut Kaksi syöpää eivät lannistaneet Tuula Taura on sairastanut sekä maha- että rintasyövän. Hän uskoo avoimuuteen. Kun kertoo syövästään ja hakee tukea, saa voimia selviytymiseen. Tassuterapeutti Emmi viihtyy sylissä. ?? ?? Teksti MERJA PERTULA Kuvat KIMMO TORKKELI SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:487

8

v 8 aina hänelle tärkeä elementti. Nuoruu- dessaan Tuula oli kilpauimari, harrasti kerroshyppyjä ja taideuintia. Apua, ruoka ei mene alas! Syöminen oli pitkään vaikeaa. Tuula kä- vi ravitsemusterapeutin luona, mutta arjessa riitti ongelmia. - Välillä tuntui, ettei ruoka mene kerta kaikkiaan alas, muttei se tule ylöskään, ja henki lähtee. Parhaita olivat löysät puurot ja keitot. Sen sijaan rasvaisia, paistettuja, grillat- tuja tai savustettuja ruokia Tuula ei voi- nut syödä ollenkaan. - Syömisessä hankala vaihe kesti pari vuotta. Viiden vuoden päästä huomasin, että menee aika hyvin. Vieläkään kaikki ei ole täysin normaalia. Tuula on kuitenkin löytänyt ruuan tuottaman nautinnon uudelleen. Hänen herkkujaan ovat kalaruoat ja erilaiset meren elävät. - Joskus tekee pippuripihviä niin hillit- tömästi mieli, että syön sellaisen, mutta rauhallisesti ja hyvin pienissä paloissa. Nykyään Tuula jaksaa jo vitsailla, miten hänen tottumuksistaan on apua ulkomaanmatkoilla. Monissa paikoissa, kuten Intiassa tai Egyptissä hänen mat- kaseurueeseensa kuuluneet ovat järjes- tään sairastuneet vatsatauteihin, mutta hän ei koskaan. - Ehkä se perustuu mahasyövän vuok- si oppimiini varokeinoihin. Käsihygie- niasta pidän hyvää huolta enkä laita käsiä muutenkaan suun lähistölle. Matkoilla on tärkeää syödä vain hyvin kypsennettyä ruokaa. Toinen syöpä ei pelottanut Kun Tuula sairastui mahasyöpään ja tiesi joutuvansa leikkaukseen, hänet valtasi voimakas kuolemanpelko. Hän itse arve- lee sen johtuneen tiedon puutteesta. - Varmaan minulle kerrottiin Syöpä- yhdistyksen tukihenkilötoiminnastakin, mutta tuossa tilassa en pystynyt vas- taanottamaan kuin valikoidusti asioita. Siksi halusin myöhemmin ryhtyä itse tukihenkilöksi, sillä mahalaukun poiston jälkeen eteen nousee niin monia kysy- myksiä. Tuula tietää, miten sairaus voi masen- taa. Hänelle alakulo iski vuoden päästä leikkauksesta. - Selvisin siitä, kun ymmärsin hakea psykologista keskustelutukea. Olen var- maan ihmistyyppi, joka tuudittautuu liiaksi omaan pärjäämiseensä. Tuula sai tukihenkilökoulutuksen 2007. Hän olisi halunnut aloittaa aikai- semminkin, mutta rintasyöpäleikkauk- sen jälkeen annetut hoidot viivyttivät sitä. Rintasyövästä hän sanoo selvin- neensä paremmin kuin mahasyövästä. - Ajattelin, että kun olen hengissä mahasyövän jälkeen, niin rintasyöpä ei minua selätä. Pahinta oli kertoa asiasta läheisilleni, ja varsinkin tyttärelleni. En taas halunnut tuottaa lisää huolta. Mahasyövän takia Tuula piti kolme kuukautta sairauslomaa, rintasyöpä- leikkauksen jälkeen ei päivääkään. Aluksi hän luuli, että kaikkihan menee helposti. Hän tarvitsi kuitenkin säde- hoitoa, solunsalpaajat, hormonilääki- tyksen ja vielä HER-2-geenin positiivi- suuden vuoksi vasta-ainehoidon. - Niin hoitajat kuin lääkärit ovat koh- delleet minua lempeästi. Ainoastaan yhden kerran olen ollut tyrmistynyt. Kun lääkäri totesi, että tarvitsen vasta- ainehoitoa, ymmärsin ensin koko posi- tiivisuuden väärin. Hän vain ojensi kor- tin ja kehotti hakemaan siinä olevasta nettiosoitteesta tietoa! Hiljaisuudesta voimaa Tällä hetkellä Tuulalla on kaikki hyvin. Hän kävi vastikään mammografiassa, eikä mitään epäilyttävää ilmennyt. - Olen oppinut näkemään kauneutta ympärilläni. Sen ei tarvitse olla mitään ihmeellistä. Joskus västäräkki hyppii pihassa. Viime kesänä sain ihailla mone- ?? ?? na päivänä peilityyntä järvenpintaa tuosta olohuoneen ikkunasta. Nautin hiljaisuudesta ja rauhasta. - Sitä joskus ihmettelen, miksi minä. Olen aina syönyt terveellisesti, liikkunut paljon, en polta ja alkoholia käytän koh- tuullisesti. Tukihenkilötoiminta on Tuulalle mie- luisaa. Hänelle voi soittaa ja hän on käy- nyt tapaamassa tuettavia Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tiloissa, sairaalassa ja jopa kotona. - Muistakaa: lääketiede kehittyy ja hoidot ovat entistä parempia. Aina on toivoa. Tuula on mapittanut kirjanpitäjän tarkkuudella sairauskertomukset ja laboratoriokokeet. - Seuraan niiden avulla, että kaikki on kunnossa. Tuula on saanut Emmistä innokkaan lenkkikaverin. SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:488

9

v 9 Valtava, kolme miljoonaa syöpätapaus- ta käsittävä tutkimus tuo aivan uutta tietoa erityisesti harvinaisten ammatil- listen altistumisten ja harvinaisten syö- pätautien yhteyksistä. Suoraan ammat- tiin liittyvät, syövän riskiä suuresti lisää- vät perinteiset altisteet (esim. asbesti) näkyvät tuloksissa, mutta työn muka- naan tuoma tupakointi ja alkoholin- käyttö vaikuttavat paljon enemmän. Suomalaismiehistä suurin syöpäriski on ollut tupakkateollisuustyössä ja kai- vostyössä. Heillä oli syöpää kolmisen- kymmentä prosenttia enemmän kuin suomalaismiehillä keskimäärin. Mies- tarjoilijat, joilla muissa Pohjoismaissa oli kaikkein suuri syöpäriski, ovat suo- malaisittain neljännellä sijalla. Pienin miesten syöpäriski niin Pohjoismaissa yhteensä kuin Suomessa erikseen on kotiavustajilla. Tämän pienen ammatti- ryhmän kokoisessa keskimääräisessä suomalaismiesjoukossa olisi syöpiä ol- lut noin 17, kotiavustajilla syöpiä oli vain 4. Isommista ammattiryhmistä keskimääräistä selvästi pienempi syöpä- riski havaittiin mieskampaajilla ja -ham- maslääkäreillä. Naisilla pitkä koulutus lisää riskiä Suomalaisnaisista suurin syöpäriski oli sotilastyössä ja turvallisuustyössä, johon sisältyvät mm. poliisit ja vartio- naiset. Seuraavana listalla tulevat ham- maslääkärit ja lääkärit. Muissa Pohjois- maissa riski on suurin tupakkateolli- suustyössä työskennenneillä naisilla. Syöpäriski on merkitsevästi keskimää- räistä pienempi esimerkiksi suomalai- silla naismetsureilla ja -muurareilla. Kun listataan kaikki syöpätaudit, syöpäriski listan kärkipään ammateissa on noin puolitoistakertainen loppupään ammattiryhmiin verrattuna ? ihan ääri- arvot ohittaen. Yksittäisissä syöpätau- deissa vaihtelu voi olla paljon suurem- Ammattien syöpäriskit vaihtelevat suuresti Pohjoismaissa Tänä vuonna ensimmäisiä tuloksiaan julkistanut yhteispohjoismainen tutkimus ? maailman suurin lajissaan ? vahvistaa, että eri ammateissa työskentelevillä ihmisillä on suuria eroja monien syöpälajien riskissä. Teksti EERO PUKKALA, SUOMEN SYÖPÄREKISTERI paa. Esimerkiksi miesten syövissä asbes- tialtistukseen liittyvä mesoteliooma on 20 kertaa yleisempää putkimiehillä kuin maanviljelijöillä. Auringon ultra- violettisäteilylle altistuvat kalastajat sairastuvat huulisyöpään seitsemisen kertaa todennäköisemmin kuin sisä- töitä tekevät lääkärit tai taiteilijat. Naisilla keuhkosyöpä on kuutisen kertaa yleisempi koneenkäyttäjillä kuin maanviljelijöillä. Sen sijaan naisten yli- voimaisesti yleisimmässä syöpälajissa rintasyövässä suurin riski (hammaslää- käreillä) on vain kaksinkertainen pie- nimpiään riskiin (kalastajat) verrattuna, ja paksunsuolen syövän tai aivokasvain- ten yleisyydessä ammattien välillä ei ole eroa juuri lainkaan. Sekä elämäntapaan liittyvät tekijät että työpaikan altisteet voivat selittää riskiä. Kemikaalit, pölyt ja muut sen luonteiset perinteisesti ammattien syö- pävaaraa lisääviksi ajatellut tekijät ovat väistymässä, ja niiden syyosuudeksi kai- kista syöpätaudeista ei voitane laskea paria prosenttia enempää. Isompi hait- tatekijä alkaa olla työliikunnan vähen- tyminen. Naisilla tärkeä ammattivalin- taan liittyvä tekijä on myös pitkien opis- keluaikojen ja työuran aiheuttama ensi- synnytyksen myöhäisyys ja lapsiluvun pienuus, jotka suurentavat yleisten rintasyövän, kohdunrungon syövän ja munasarjasyövän riskiä. Silti ylivoimaisesti suurin vaikutus syöpäriskivaihteluihin on eri ammatti- aloilla omaksutuilla terveystavoilla. SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:499

10

SIR 1.24 1.10 1.09 1.06 1.14 1.10 1.12 1.11 1.08 1.02 1.05 1.01 1.09 1.27 0.84 0.98 0.90 0.92 1.02 0.86 0.66 1.09 0.58 0.65 0.82 Syöpiä 54 998 1 349 1 600 1 332 8 893 1 352 942 5 944 40 121 2 918 20 898 125 979 1 008 26 927 2 181 206 3 004 284 31 372 57 785 23 21 329 Syöpiä 20 175 440 438 677 1 507 434 897 1 651 8 093 894 4 543 26 565 95 6 526 262 42 1 803 78 18 024 31 120 9 17 50 SIR 1.23 1.06 1.22 1.48 1.06 0.99 1.12 1.10 1.19 0.83 0.85 0.88 0.97 1.09 0.79 Syöpiä 316 7 238 18 266 3 050 45 810 1 486 12 500 35 345 3 991 140 563 34 259 30 531 2 355 3 376 115 SIR 1.30 1.28 1.19 1.15 1.14 1.12 1.11 1.11 1.10 0.90 0.87 0.84 0.78 0.78 0.24 Syöpiä 26 1 398 1 742 251 10 939 38 2 488 5 670 252 38 820 5 174 4 914 132 54 4 10 Taulukossa on suuri joukko ammatteja lajiteltu ammatissa työskentelevien suomalaismiesten ja -naisten syöpäriskin mukaan suurimmasta pienempään. Suomi Pohjoismaat Suomi Pohjoismaat SIR 1.36 1.27 1.22 1.19 1.17 1.14 1.12 1.12 1.11 1.11 1.10 1.10 1.10 1.10 0.90 0.89 0.88 0.88 0.87 0.86 0.81 0.79 0.71 0.60 0.53 Syöpien määrä ja vakioitu ilmaantuvuussuhde Suomessa ja Pohjoismaissa ammattiluokittain 1961-2005 Tilastollisesti merkitsevästi väestön keskiarvoa suuremmat vaarasuhteet on korostettu punaisella ja pienemmät vihreällä. Ammateissa, joissa on hyväksyttäväm- pää tupakoida ja nauttia alkoholia, on suurentunut riski sairastua syöpään. Jos työpaikkana on ravintola, on hel- pompi nauttia alkoholia kuin jos työ- paikkana on kirkko tai luokkahuone. Pohjoismaat ovat korkean elintason maita, ja niitä pidetään yleensä tasa- arvoisina yhteiskuntina. NOCCA-tutki- muksenkin tulokset kuitenkin osoitta- vat, että tiettyihin syöpiin sairastumi- sella on edelleen hyvin voimakas yhteys henkilön yhteiskunnalliseen asemaan. Yhteyden suunta vaihtelee: hyvään sosiaaliseen asemaan voi liittyä yhtä lailla pienentynyt syöpävaara tai suu- rentunut syöpävaara. Jälkimmäisen kategorian syöpien syiden tunteminen ovat erityisen merkityksellistä, koska elintason nousun myötä kyseiset syöpä- lajit yleistyvät. Poimintoja keskeisistä havainnoista Kymmenien syöpätautien ja kymme- nien ammattien välisten yhteyksien kuvaaminen yhdessä lehtiartikkelissa on mahdotonta. NOCCA-tutkimuksen kotisivuilta http://astra.cancer.fi/ NOCCA/tables-sites-fin.html voi kuka tahansa poimia taulukkomuotoista tie- toa itseään kiinnostavasta syöpälajista tai ammattialasta selvällä suomen kie- lellä. Alle on koottu joitakin syöpäkoh- taisia havaintoja, yleisimmista syöpä- lajeista harvinaisempiin. Rintasyövässä naisilla (373 000 ta- pausta) oli eroja lähinnä ammatin vaa- timan koulutuksen suhteen: koulutetut naiset synnyttävät myöhemmin ja heillä on vähemmän lapsia kuin vähän koulut- tautuneilla naisilla. Suurin riski oli ham- maslääkäreillä. Miesten rintasyövän (2 300 tapausta) suurin riski on miestoi- mittajilla. Yötyön on epäilty voivan lisä- tä riskiä. Asiaa tutkitaan lähemmin jat- koselvittelyissä. Eturauhasen syövän (340 000 tapaus- ta) suurin ilmaantuvuus oli hammaslää- käreillä, hallintovirkailijoilla ja kirkon, sosiaalialan ja juridiikan työntekijöillä, mutta ammattien väliset erot olivat pieniä ja selittynevät pitkälti PSA-tes- teissä käymisen yleisyyseroilla ammatti- ryhmien välillä. Liikunnan eturauhas- syövältä mahdollisesti suojaavasta mer- kityksestä on käynnissä perusteellisia jatkotutkimuksia. Miesten keuhkosyöpä (208 000 ta- pausta) oli yleisin tarjoilijoilla, tupakka- teollisuuden työntekijöillä, merimiehil- lä, kaivostyöläisillä ja louhintatyössä, kokeilla, huoltomiehillä, nuohoojilla, SIR = vakioitu ilmaantuvuussuhde MIEHET Ammattiluokka Tupakkatyö Kaivostyö Merimiehet Tarjoilijat Muu rakennustyö Perushoitajat Putkimiehet Pakkaajat Kokit ja hovimestarit Maanviljelijät Puutarhurit Opettajat Hammaslääkärit Parturit, kampaajat Kotiaputyö NAISET Ammattiluokka Sotilastyö Turvallisuustyö Hammaslääkärit Lääkärit Liikennetyö Johtajat Toimittajat Muu rakennustyö Teknillinen, tieteellinen työ Opettajat Laborantit ja laboratorioapulaiset Sairaanhoitajat Toimistotyö Tupakkatyö Maanviljelijät Autonkuljettajat Kalastajat ja metsästäjät Puutyö Hitsaajat Puutarhurit Kaivostyö Juomateollisuus Merimiehet Muurarit Metsurit SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:4910

11

11 ? Kesällä 2009 ilmestyneet julkaisut ovat ensimmäiset tutkimusartikkelit laajasta projektista Nordic Occupational Cancer, jota on rahoittanut mm. Pohjoismainen syöpäunioni, NCU (Nordic Cancer Union). ? Tutkimus kattaa 15 miljoonaa ihmistä Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta ja Islannista. ? Ammatit väestölaskennoista 1960, 1970, 1980/81 tai 1990 ? Ikä seurannan alussa vähintään 30 vuotta, seuranta vuoteen 2005 asti. ? Seurannan aikana näillä ihmisillä oli 2,8 miljoonaa varsinaista syöpätapausta ja satoja tuhansia muita Pohjoismaiden syöpärekistereihin kerättyjä kasvaintautitapauksia. ? Tutkimuksen merkitys: tutkimus vahvistaa jo ennestään tiedettyjä yhteyksiä ammattien syöpävaaroista sekä antaa viitteitä vuorotyön, kemiallisten altisteiden sekä elämäntapoihin liittyvien valintojen merkityksestä. Projektin englanninkielisillä kotisivuilla http://astra.cancer.fi/NOCCA/ on seikkaperäistä tietoa hankkeesta. Näin NOCCA-tutkimus tehtiin putkimiehillä ja juomateollisuudessa. Naisilla (81 000 tapausta) riski oli suuri vartiontitehtävissa, tupakka- ja juoma- teollisuudessa ja rakennusten aputöissä työskentelevillä, maalareilla, tarjoilijoilla ja kuljetustyöntekijöillä. Mahasyöpä (130 000 tapausta) on yleinen kalastajilla ja rakennusten seka- työmiehillä ja -naisilla. Sementti- ja kivi- pöly voi lisätä mahasyövän riskia. Haimasyövän (92 000 tapausta) riski on suuri juomateollisuudessa, tarjoilijoilla, kokeilla ja nuohoojilla. Ihomelanooma (84 000 tapausta) oli yleisin sisätyöntekijöillä, jotka eivät ole tottuneet säännölliseen auringon ultra- violettisäteilyyn ja siksi ovat altteimpia ihon palamiselle. Kohdunkaulan syöpää (48 000 ta- pausta) oli pohjoismaisittain suhteelli- sesti eniten juoma- ja tupakkateollisuu- den työntekijöillä, tarjoilijoilla ja auton- kuljettajilla, Suomessa myös maalareil- la ja rakennusten sekatyöntekijöillä. Kohdunkaulan syövän tärkeimpänä syynä pidetään papilloomavirustartun- toja, mutta myös tupakoinnilla arvioi- daan olevan riskiä lisäävää vaikutusta. Maksasyöpäriski (29 000 tapausta) oli korkea tarjoilijoilla, toimittajilla, merimiehillä ja juomateollisuudessa. Maksasyöpä on yhteydessä alkoholin kulutukseen. Ruokatorven syövän (28 000 tapaus- ta) riski on suuri miestarjoilijoilla, juo- mateollisuuden työntekijöillä, huolto- miehillä, nuohoojilla, merimiehillä ja kokeilla. Kurkunpääsyöpä (21 000 tapausta) oli yleisin tarjoilijoilla, kokeilla ja juoma- teollisuuden työntekijöillä. Naisilla oli suurentunut riski myös mekaanikoilla ja rakennusalan sekatyössä. Ulkotyössä työskentelevillä, erityises- ti kalastajilla ja maanviljelijöillä, on suu- rin huulisyövän riski. Tämän harvinais- tuvan syöpälajin (aineistossa 17 000 ta- pausta) Pohjoismaiden korkeimmat il- maantuvuusluvut ovat aina olleet Suo- messa. Nielusyövän (14 000 tapausta) suurin riski on ammateissa, joissa tuotettiin tai käsiteltiin alkoholia ja tupakkaa. Lääkä- reillä, maanviljelijöillä ja puutarhureilla oli pienin riski. Suusyöpiä oli 13 000. Suurin riski on tarjoilijoilla ja tanskalaisilla tupakka- teollisuuden työntekijöillä. Myös nais- toimittajilla riski on koholla. Harvinaisen kielisyövän (aineistossa 9 000 tapausta) suurin riski on tarjoili- joilla, juomateollisuudessa, kokeilla, kampaajilla ja taiteilijoilla. Toimittajilla on suurentunut riski Suomessa, Ruot- sissa ja Norjassa. Tanskalaisilla ja norja- laisilla merimiehillä on suurentunut riski. Mesoteliooma (8 000 tapausta) liit- tyy vahvasti asbestialtistukseen, ja riski olikin suurin putkimiehillä, sulattamois- sa ja merimiehillä. Syiltään mystisen kivessyövän (7 500 tapausta) suurin riski oli lääkä- reillä. Suomessa kivessyöpää on paljon vähemmän kuin tanskalaisilla ja norja- laisilla. Peniksen syöpä (4 700 tapausta) oli voimakkaasti koholla toimittajilla. Tämän syövän syistä voi mainita papil- loomaviruksen ja tupakoinnin yhteis- vaikutuksen. Nenäsyöpä on harvinainen. Tässä aineistossa niitä oli 1 200. Puupölyn tiedetään lisäävän nenäsyövän riskiä, ja riski olikin suurin puuteollisuuden työntekijöillä. ?? ?? NOCCA-tutkijaverkostoon kuuluu maailman johtavia syöpäepidemiologeja, työalistusten asiantuntijoita ja monimutkaisten tilastotieteellisten analyysien erikois- osaajia. Tutkimushanketta johtaa Eero Pukkala Suomen Syöpärekisteristä (ylh.). SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:5311

12

12 Kuusi tarinaa ammatista ja terveydestä SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:5312

13

13 Arvi Heinonen, 54, vanhempi asbestisaneeraaja/ huoltopäällikkö ?Keuhkojen kunto tärkeintä? Arvi Heinonen on tehnyt Hesasbest- yritykselle töitä 10 vuotta. Ammatissa hän on toiminut kaiken kaikkiaan jo 21 vuotta. Asbestisaneeraajaksi hän päätyi sattumalta. - Satuin lukemaan lehdestä, että näihin hommiin olisi nyt mahdollista päästä. Toimin ennen metallifirmassa, siihen verrattuna palkka oli huomat- tavasti parempi. Heinonen tiesi kyllä ammatin mahdol- lisista terveyshaitoista. Alan vaarojen välttämiseksi hän kävi turvallisuuskurs- sin. Nykyisen lainsäädännön mukaan asbestityöntekijän on käytävä tämä kurssi. Henkilökohtainen suojaamistaso ja ympäristön suojaaminen pitää ottaa huomioon. Asbestityöntekijä suojautuu syöpä- vaarallisilta aineilta pukeutumalla ker- takäyttöhaalareihin ? ja hansikkaisiin, saappaisiin, kokonaamariin ja ylipaine- maskiin. - Myös suihkussa on käytävä aina töiden jälkeen, Heinonen kertoo. Asbestisaneeraaja käsittelee asbes- tin lisäksi myös voimakkaita pesu- ja rakennusaineita, joiden käyttäminen vaatii kokemusta ja tietämystä. Altisteiden takia asbestityöntekijän terveyttä seurataan tarkasti. - Työterveyshuoltoon voi mennä koska haluaa, oli vika mikä tahansa. Laki velvoittaa tarkastuksiin kolmen vuoden välein. Yritys on panostanut laajennettuun terveydenhuoltoon. - Meillä on puhalluskokeita, keuhko- jen kunnon seurantaa ja yleinen tarkas- tus. Keuhkojen kunto on tärkeintä. Kysyimme kuudelta ihmiseltä, mitä mieltä he olivat ammattinsa terveysriskeistä ja miten he hoitavat terveyttään. Työterveysvastaanotolla keskustel- laan myös jonkin verran elämäntavoista. Tupakointi yhdessä asbestin kanssa moninkertaistaa terveyshaitat. Terveydestä ja jaksamisesta Heino- nen huolehtii riittävällä unensaannilla ja syömällä hyvin, sillä työ on fyysisesti vaativaa. ?? Suihkussa on käytävä aina töiden jälkeen.?? Teksti JUULIA LIPPONEN Kuvat JOUKO KESKI-SÄNTTI SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:5313

14

14 Aija Nieminen, 53, puutarhuri Pienen riskin ammatti Aija Nieminen on ollut puutarhuri seit- semän vuotta. Hän vaihtoi alaa ja siirtyi Helsingin kaupungin puutarhalle. - Kaipasin vaihtelua. Puutarhurin työ on kyllä raskasta, vuodenajasta riip- puen. Ammatinvaihdon myötä hartia- ja pääkivut lähtivät, kun hän saa enemmän liikuntaa. Puutarhuri kuuluu pappien, metsurien ja kalastajien ohella pienim- män riskiryhmän ammatteihin. Terveyden seuranta on myös puutar- hureilla tärkeää. - Meiltä otetaan neljä kertaa vuodessa verikoe kasvimyrkkyjen varalta. Työter- veysvastaanotolla keskustellaan myös tupakasta ja alkoholista. - Kyllähän ne kehottavat lopettamaan tupakoinnin. Terveydestä ja jaksamisesta Nieminen huolehtii liikunnalla. - Keväällä sitä on niin poikki, ettei jaksa edes kissaa sanoa. Muuten käyn kyllä paljon kävelyillä vapaa-ajalla. Susanne Tuominen, 48, hammaslääkäri/suukirurgi Stressistä irti harrastuksilla Susanne Tuominen on toiminut amma- tissaan 23 vuotta. Tuoreen tutkimuksen mukaan naishammaslääkärillä on kohon- nut riski sairastua rintasyöpään. Rinta- syöpäriskiä nostaa muun muassa pitkäs- tä koulutuksesta johtuen myöhäinen ensisynnytys. - Opiskeluaikoina ei tullut mieleeni- kään, että mitään terveyshaittoja olisi. Tuominen tiesi varhain, että hänestä tulisi joko muusikko tai lääkäri. Hän soit- ti huilua, mutta päätyi lopulta hammas- lääkärin ammattiin ja jo opiskellessa hän päätti erikoistua suukirurgiksi. Nyt Tuo- minen on yksityinen ammatinharjoittaja ORAL hammaslääkäriasemalla. - On itseni varassa, miten terveyttäni seurataan. Terveydestä ja hyvinvoinnistaan Tuo- minen huolehtii ratsastamalla. - Minulla on kaksi omaa hevosta. Ratsastan lähes päivittäin. Tallilla olen joka päivä. Hevosten hoitamiseen liittyy paljon fyysistä työtä. Syön myös kohtuul- lisen terveellisesti, enkä polta. Käytän alkoholia kohtuullisesti. Ammatti on Tuomisen mukaan vai- kuttanut tietoisuuteen terveydestä ja Marja Heltelä, 48, pappi/johtava kappalainen Mikään inhimillinen ei ole vierasta Marja Heltelä on toiminut pappina 14 vuotta. - Minusta piti vielä lukiossa tulla arkkitehti, mutta yliopistoon mennessä tiesin jo haluavani papiksi. Tämä oli niin poikkitieteellinen, mielenkiintoinen ala. Aloittaessani opinnot naispappeutta ei vielä ollut. Minulla oli luottamus siihen, että kyllä se vielä jokin päivä onnistuu. Terveyttä ja hyvinvointia on Heltelän mukaan ajateltava paljon, sillä papin työ voi olla hyvin kuormittavaa. - Ihmisen elämästä näkee niin iloja kuin surujakin. Henkinen hyvinvointi on tärkeä. Papin sanoma on toisaalta myös se, että on luottamus tulevaisuuteen. Se luo optimistisen elämänkatsomuk- sen, joka kannattelee eteenpäin. Heltelä huolehtii myös kunnostaan uimalla, pilateksella sekä pyöräilemällä kesät talvet. - Papilla ei myöskään ole koskaan kahta samanlaista päivää. Työaikaa pys- tyy itse säätelemään, mutta välillä päi- vät venyvät 14 tuntisiksi. Papithan ovat töissä silloin, kun muut ihmiset ovat vapaalla. On otettava ohjakset omiin käsiinsä sen suhteen, miten sitä työpäi- vää rakentaa. Stressin ehkäisemisessä auttaa tietenkin se, että on kirkkosalien kauneutta ympärillä. Työhön kuuluu myös sellainen hiljentyminen, joka on minulle ehdoton voimavara. Vaikka pappi on välillä tekemisissä vaikeiden ja kivuliaiden asioiden kans- sa, se silti luo kiitollisuuden jokaiseen elettyyn päivään. Heltelän mukaan hän on työssään paljon syövän kanssa teke- misissä. - Olen kulkenut monen ihmisen rinnalla. Syövästä puhutaan nykyään enemmän. Sairaudesta on nyt lupa puhua. Vielä 15 vuotta sitten syöpä oli kavahduttava asia. Nyt se on tauti, josta voi selvitä, johon on lääkkeitä, ja jota voidaan hoitaa. On hyvä, että syövästä puhutaan avoimesti. Syövästä on tullut hallittava asia, Marja Heltelä sanoo. Heltelän terveydentilaa seuraa työterveyshuolto, jonka kautta hän lähti mukaan Aslak-kuntou- tusohjelmaan. Aslak on ennalta- ehkäisevää kuntoutusta, johon sisältyy painonhallintaa ja liikuntaa. ?? ?? Kävelen paljon vapaa-ajalla. SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:5314

15

15 Jarkko Viinikka, 27, tarjoilija/vuoropäällikkö Työporukka auttaa jaksamaan Jarkko Viinikka on tehnyt kokoaikaises- ti tarjoilijan työtä melkein viisi vuotta. Kun Viinikka hakeutui ammattiin, hän tiedosti kyllä mahdolliset terveys- haitat. Tarjoilija altistui vielä tuolloin ympäristön tupakansavulle. - Tiesin , että passiivinen tupakointi on haitallista terveydelle. En itse polta, joten kävin happihyppelyillä muiden mennessä tupakkatauolle. Viinikka päätyi ammattiin opiskel- tuaan alaa. - Minulla oli kiinnostusta tähän am- mattiin, sillä äitini oli ravintola-alalla töissä. Se antoi positiivisen mielikuvan työstä. Työ on edelleenkin mukavaa. Viinikan terveyttä seuraa työterveys- huolto. ?? Kun tieto tupakkalaista tuli, työntekijät suhtautuivat asiaan innolla.?? hyvinvoinnista. Hammaslääkärien rinta- syöpäriski yllätti. - Rintasyöpä on ollut viime aikoina kovastikin esillä. Roosa nauha -kampan- ja on erittäin tuttu, meillä on täällä töissä itse asiassa siihen liittyvä keräys. Nyt on myös pari kollegaa ja hammas- hoitajaakin sairastunut. Omasta hyvinvoinnistaan Tuominen keskustelee perheen ja muutaman luot- toystävän kanssa. - Kaikkein paras tapa hoitaa stressiä on ratsastus. - Meillä on työhöntulotarkastukset. Siellä selvitetään yleinen terveydentila. Ammatin stressitekijöistä ja jaksami- sesta voi puhua työyhteisössä. - Työkavereiden kanssa keskustel- laan. Se on hyvä keino hoitaa stressiä. Meillä on todella hyvä porukka täällä Amarillossa, olen todella ylpeä siitä. Työssä on keskustelu myös tupakka- laista. - Moni työkaveri tupakoi. Varsinkin menneistä ajoista on puhuttu, silloin kun sai polttaa. Nämäkin, jotka tupakoi- vat, kokevat muutoksen paljon parem- pana. Häiritsi, jos joutui koko ajan ole- maan tupakansavussa, varsinkin kun ei itse tupakoi. Kun tieto tupakkalaista tuli, työnteki- jät suhtautuivat asiaan innolla. - Asiakkaat eivät osanneet varautua siihen, kuinka suuren muutoksen laki toi tullessaan. Laki aiheutti paljon pur- nausta aluksi. Nykyään siitä ei puhuta enää ollenkaan. Savuttomuudesta on tullut rutiini. Terveydestään Viinikka huolehtii lenkkeilemällä ja käymällä kuntosalilla. - Nukun myös hyvin, vähän liiankin. Uni maistuu kyllä, Viinikka kertoo nau- rahtaen. Lotta Bryggare, 43, liikunnan ja terveystiedon lehtori Terveellinen elämäntapa on automaattista Lotta Bryggare opettaa liikuntaa ja terveystietoa Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa (SYK). Hän on toiminut opettajana päätoimisesti 13 vuotta. - Ammatinvalinta oli selvä jo ennen lukiota. Harrastin kilpaurheilua ja tiesin jo lukiossa pyrkiväni liikunnan alan pääsykokeisiin. Lajini oli yleisurheilu. Bryggaren mukaan opettaminen on tullut ajan myötä yhä suurempaan roo- liin. Työssä tulee mietittyä paljon ter- veyttä ja hyvinvointia. - Noin kolmannes tunneista on ter- veystietoa. Kun puhuu näistä asiois- ta opiskelijoille, sitä tulee itsekin tietoiseksi jaksamisesta ja hyvin- voinnista.Työterveyslääkärille pääsee aina tarpeen tullen. Enimmäkseen ter- veydentilani seuranta on omissa käsissä. Terveydestä ja jaksamisesta Brygga- re huolehtii nukkumalla hyvin. - Siitä en tingi. Sen koen todella tär- keäksi. Liikun tietysti myös päivittäin ja syön terveellisesti. Terveellinen ruoka- valio on automaattinen valinta. Tupakkaa hän ei ole koskaan poltta- nut, ja alkoholiakin tulee käytettyä koh- tuullisesti. SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:5315

16

t 16 Työhaastattelun tarkoitus on selvittää hakijan pätevyys ja sopivuus työhön. Haastattelussa saa kysyä vain työhön liittyviä kysymyksiä. Yleisin esimerkki asiaankuulumatto- mista kysymyksistä lienee se, että nais- hakijalta tiedustellaan raskaudesta. - Sitä kysymystä työnantaja ei saa tehdä. Työnhakijan yksityiselämään kuu- luvat asiat eivät kuulu työhaastatteluun, Anu-Tuija Lehto kertoo. Hän toimii SAK:n lakimiehenä ja istuu jäsenenä työtuomioistuimessa. Sairaudet kuuluvat työntekijän yksityi- siin asioihin. Työhaastattelussa niistä voi kysellä vain aivan erityisissä tilanteissa. - Jos kyse on työstä, josta voi koitua työntekijälle terveyshaittaa, terveyden- tilasta voi kysyä, Lehto sanoo. - Esimerkiksi työ, jossa käsitellään ter- veydelle haitallisia kemikaaleja, voi olla tällainen. Silloin työnantajan on asiallista ottaa työturvallisuusnäkökulma esiin työhaastattelussa. Lainsäädäntö kieltää syrjinnän Lainsäädäntö linjaa pelisäännöt työ- haastattelun kysymyksille. Työntekijää ei saa syrjiä, työhönotossakaan. Työsopimuslaissa on pitkä lista syrjin- täseikoista. Työntekijää ? tai työnhaki- jaa ? ei saa syrjiä iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuoli- sen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuh- teiden, ammattiyhdistys- ja poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Myös yhdenvertaisuuslaissa sääde- tään syrjinnän kiellosta. Yhdenvertaisen kohtelun kriteerit ovat samat kuin työ- sopimuslaissa. Tasa-arvolailla turvataan puolestaan sukupuolten tasa-arvoista kohtelua työ- elämässä. Työhaastattelussa tapahtuneesta työhaastattelussa? Syövän hoito on usein ajallisesti pitkä prosessi. Sinä aikana työpaikan vaihtaminen voi tulla syystä tai toisesta eteen. Työhaastattelussa esitettäviin kysymyksiin on pelisääntöjä. Teksti MARIANNE SAINE Kuvat ANTTI EKOLA Pitääkö syövästä kertoa syrjivästä kyselystä on ainakin yksi linjaava päätös. - Työnantaja oli kysynyt naishakijalta raskaudesta. Haastateltava sanoi, ettei ole raskaana ja sai paikan. Myöhemmin hän ilmoitti jäävänsä äitiysvapaalle. Työnantaja irtisanoi naisen, koska hän oli valehdellut työhaastattelussa, Lehto kertoo. Työntekijä vei asian oikeuskäsitte- lyyn. Hovioikeus katsoi, ettei työhaastat- telussa olisi saanut kysyä raskaudesta. Se määräsi maksettavaksi korvauksia laittomasta irtisanomisesta. - Tämän päätöksen periaatteita voi hyvin rinnastaa tilanteeseen, jossa työn- hakijalta kysytään terveydentilasta. Syövästä ei tarvitse työhaastelussa kertoa, vaikka siitä tai terveydentilasta työhaastattelussa kysyttäisiinkin. - Jos työnhakija sanoo olevansa terve ja myöhemmin paljastuu, että hän on sairas- tanut syöpää jo työhönoton aikana, seu- raamuksia ei saisi tulla, Lehto painottaa. - Itseasiassa en voi kuvitella esimerk- kiä siitä, mikä työ olisi sellainen että nimenomaan syövästä voitaisiin kysyä, Lehto pohtii. - Puhumattakaan siitä, että pitäisi kertoa kantavansa jotakin syöpään altistavaa geeniä. - Työelämän tietosuojalakia säädet- täessä keskusteltiin mahdollisuudesta + + SYC 6_2009_Suomi 23.11.2009, 9:3116

17

?Odotin leikkaukseen pääsyä lähes kuukauden. Yritin järjestää töitäni mahdollisimman pitkään, koska tiesin, että edessä on pitkä sairausloma. Mielialani ei ollut paras mahdollinen, mutta työs- säni en voinut näyttää tunteitani, koska työnäni oli vanhusten virkistäminen. Työhön palattuani oli jaksamisesta terä poissa. Keuhkokuumeet ja rasituksesta turpoava käsi toivat ongelmia. Hengenahdistuskin vaivasi. Yritin sopeut- taa työni jaksamisen mukaan. Lääkehoidot vähen- sivät vastustuskykyäni. Esimieheni vähätteli sairauttani. Häneltä en saanut minkäänlaista tukea. Terveysaseman lääkäri ja sairaanhoitaja antoivat minulle hyvää tukea. Silti tunsin, että en voinut olla flunssan takia pois työstä. Tuntui, että minua tark- kailtiin, koska olin ollut poissa syövän takia. Tuli tunne, että minulla oli leima otsassa. Minua alettiin syrjäyttää työyhteyksistä; en päässyt koulutuksiin, tiedonkulku oli huonoa. Vaikeuksista huolimatta pidin työstäni.? Takaisin töihin syövästä huolimatta -opas kertoo syövän sairastamisen vaikutuksista työssäkäyntiin ja työhön palaamiseen. Oppaan sivuilla on myös potilaiden kokemuksia heidän itsensä kertomina. Opasta voi tilata puh. (09) 1353 3211 tai eija.harkonen@cancer.fi. Opas on potilaille ja läheisille maksuton. 17 Vastuu työhaastattelun kysymysten lainmukaisuudesta on työnantajalla. ?? ?? testata työntekijöitä geneettisesti. Geneettiset testit ovat kuitenkin yksiselitteisesti kiellettyjä. Pallo on työnantajalla Vaikka pelisääntöjen pitäisi olla työnantajille selvät, tervey- dentilasta ja sairauksista kysytään työhaastatteluissa aika usein. Lehdon mukaan kysymykset esitetään usein kiertoteitse. - Kysytään esimerkiksi, onko terveydellistä estettä tehdä erittäin raskasta työtä tai kolmivuoro- tai iltatyötä. Aina työnantajalla ei ole koiraa haudattuna. - Työnantaja saattaa joissakin tapauksissa ottaa aivan aidosti työntekijän tilanteen huomioon. Työhaastattelussa saatetaan sanoa, että kysyn jotta voidaan järjestää työajat sopiviksi. Jos työnantaja esittää epäasiallisen kysymyksen, poppa- konstia tilanteen hallitsemiseen ei ole. - Aika harva sanoo työhaastattelussa, että tuota ei saisi kysyä ja siksi minä en vastaa. Silloin työpaikka saattaa jäädä haaveeksi. Kohtelias kysymyksen väistäminen voi joskus onnistua, Lehto tuumii. Valehtelu on tällaisessa tilanteessa sallittua. Kaikille se ei kuitenkaan luonnu. Toisaalta on syytä muistaa, että vastuu työhaastattelun kysymysten lainmukaisuudesta on nimen- omaan työnantajalla. Työnantajilla pitäisi ylipäätään olla joustoa työntekijöihinsä nähden. Ihmiset eivät ole robotteja. - Työhaastattelun kysymyksillä ei taata työpaikalle vain terveitä ihmisiä. Melkein kuka hyvänsä saattaa sairastua pitkällistä hoitoa vaativaan sairauteen piankin työhönoton jälkeen, Lehto toteaa. Sairauden takia voi joskus irtisanoa Työtuomioistuimessa on käsitelty tapauksia, joissa työntekijä on irtisanottu sairauden takia. Niissä työntekijä on ollut työn- antajansa palveluksessa pitempään. Yhteyttä työhönottohaas- tatteluun ei niissä näy. - Työnantajalla on tietyissä tapauksissa oikeus irtisanoa työntekijä pitkien sairauslomien vuoksi. Peruste voi löytyä, jos työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut sairauslomalla yli vuo- den tai monen vuoden aikana työssä alle puolet työajasta, Anu-Tuija Lehto kertoo. - Työnantajan pitää kuitenkin aina selvittää, ettei henkilö enää kuntoudu työntekijäksi. Takaisin töihin syövästä huolimatta SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:5417

18

a 18 Autonasentaja Jouko Turunen, 57 v, kaipaa sairauslomalta töihin: - Olen tehnyt samoja töitä 15-vuoti- sesta asti, kotona aika käy pitkäksi. Hammashoitaja Sari Salama, 50 v, vakuuttaa selviävänsä ilman työtäkin: - Työ on minulle vain keino ansaita rahaa. Lääkäri Tiina Saarto kunnioittaa potilaiden henkilökohtaista valintaa sairausloman ja työssäkäynnin välillä: - Sairaus ja sen oireet voivat verottaa voimia niin, ettei potilas jaksa käydä työssä, varsinkaan jos työ on raskasta ja pakkotahtista. Jotkut haluavat käydä työssä, jotta pysyisivät paremmin kiinni arjessa. Jos työssä joustetaan, jos sitä voi tehdä etätyönä ja jos potilas voi jaksottaa työtä voimiensa mukaan, työskentely saattaa onnistua. Lääkäri ei tee päätöstä potilaan puolesta, ainoas- taan kertoo sairauden ja hoitojen tuo- mista rajoituksista. Väsynyt ei jaksa palvella asiakkaita Sari Salama lepäilee hymyilevänä ja tyynenä Syöpäklinikan viidennen ker- roksen hoitohuoneessa. Hänelle tipu- tetaan solunsalpaajaa toista viikkoa. Puoltatoista kuukautta aikaisemmin hänen oli määrä palata kesälomalta työhönsä. Loman keskeytti kuitenkin rajuja äkkinäinen vatsakipu, joka todet- tiin haimasyöväksi. Hän jäi sairauslo- malle. - Lääkäri painotti, että minun on parasta ottaa hoidot elämäni keskipis- teeksi, hän kertoo. Sari työskentelee Helsingin kaupun- gin Kontulan terveysaseman hammas- hoitolassa. Hän oli siirtynyt vuoden alussa hammashoitajan tehtävistä vastaanottoavustajaksi suoritettuaan asiakaspalvelun ja tietojenhallinnan ammattitutkinnon. Periaatteessa palvelutoimistossa on kaksi työntekijää, mutta välillä Sari hoi- taa työtä yksin. Väsyneenä palvelutyö ei luonnistuisi. - Jaksan ehkä viisi tuntia yhtä mittaa, enkä silloinkaan ole huippupirteä. Väsy- mys tulee äkkiä ja silloin pitää ottaa unet. Sari on tyytyväinen, kun lääkkeet auttavat pahoinvointiin. Hän ei tunne itseään varsinaisesti sairaaksi, vaikka kipujakin on välillä. Sarin hoitosuunnitelmaan kuuluu yhdeksän viikon mittainen sytostaatti- hoito ja mahdollisesti leikkaus. Ensim- mäisen hoitokuurin päätyttyä 16. päi- vänä lokakuuta hän käy magneetti- kuvauksessa, minkä jälkeen lääkäri arvioi tilannetta. - Se on seuraava etappini. Elän suu- rempia miettimättä päivästä toiseen, hän sanoo. Työ on tärkeää Jouko Turuselta leikattiin paksusuolen kasvain uutenavuotena. Hän on 11. kertaa sytostaattihoidossa viereisessä huoneessa. Hän on sairauslomalla työstään Etelä- Vantaan Autosta ja sairausloma päättyy vuoden vaiheessa. - Olen vielä työpaikan kirjoilla, työtään rakastava mies tähdentää. Jouko ei voi tehdä raskasta ruumiil- lista työtä, koska hänellä on napatyrä. Tyrän voi leikata vasta, kun syöpähoidot Jaksaako syöpä- hoitojen aikana käydä työssä? Hoitojen parantuessa yhä useammalla syöpäpotilaalla on mahdollisuus palata työhön ja jotkut käyvät työssä jopa hoitojen aikana. Kysymys on paitsi voinnista myös työstä, työpaikan oloista ja omista ja työkavereiden asenteista. Teksti MARJATTA KARVINEN Kuvat JOUKO KESKI-SÄNTTI SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:5418

19

19 ?? ?? Ensin soitin esimiehelleni ja sitten kerroin muille koko jutun. Parempi, että tiedetään kuin että kuiskitaan poissaoloista selän takana, Sari Salama sanoo. SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:5419

20

20 ovat ohi. Myös syöpä ja hoidotkin vievät voimia. Jouko epäilee, että sairausloma muut- tuu eläkkeeksi vuoden vaihteessa eikä paluuta entiseen ole. Hän puhuu mieluummin työstään kuin sairaudesta. Huoltamon arki pyörii edelleen hänen ajatuksissaan ja hänen tekee mieli työhön. Kolmen autonasen- tajan ja työnjohtajan kiinteä tiimi palveli samoja asiakkaita vuodesta toiseen ja työ sujui. - Syksyn vilkas renkaanvaihtorumba on alkamassa. En voisi kuitenkaan nos- tella painavia renkaita, hän sanoo. Sairastuttuaan Jouko on opetellut uutta elämäntapaa. Näppäräkätinen mies harrastaa nikkarointia nyt omassa autotallissa ja hoitaa kotia vaimon ollessa työssä. - Imuroin, kastelen kukat ja hoidan astiat koneeseen, hän sanoo. Jouko on kolmen aikuisen lapsen isä ja kahden vekaran ukki. Hän huolehtii kunnostaan, kävelee parin kilometrin lenkin kolmesti viikossa. Painoakin täy- tyisi pitää kurissa. Aika käy kuitenkin välillä pitkäksi. Potilaan rooli ottaa miehen luonnolle. Hänestä tuntuu vaikealta vastaan- ottaa päivärahaa. - Kun käy Kelan luukulla, tuntuu kuin olisi sosiaalipummi. Työkaverit ovat tärkeitä Vakava sairastuminen on sokki työ- yhteisöllekin. Sari ja Jouko ovat puhu- neet työyhteisössä avoimesti sairaudes- taan ja saaneet tukea työkavereiltaan. ?? ?? - Ensin soitin esimiehelleni ja sitten kerroin muille koko jutun. Parempi, että tiedetään kuin että kuiskitaan poissaoloista selän takana, Sari sanoo. Jouko käy usein työpaikallaan kah- villa, kun kaverit kutsuvat. Hän uskoo pysyvänsä iloisempana tapaamisten ansiosta. - Synkkyyteen tässä ei missään tapauksessa pidä vaipua, hän sanoo. Myös Saria tuetaan jatkuvasti: - Kaikki sanovat, että olen niin vahva, että varmasti voitan taudin. Sari uskoo realismiinsa, joka perus- tuu työskentelyyn terveydenhuollossa. - Otan tosiasiat tosiasioina. Tiedän ennusteeni enkä sitä juuri pohdiskele. Lääkäri Tiina Saarto sanoo, että moni syöpäpotilas alkaa tässä vaiheessa usein ensi kertaa elämässään satsata omaan hyvinvointiinsa. - Potilas joutuu ratkaisemaan, miten haluaa käyttää liikenevän energiansa. Kysymys on paitsi jaksamisesta myös työpaikan järjestelyistä ja omasta prio- risoinnista. Jos työ on ihmiselle keskei- nen elämänsisältö, hän pitää siitä kaikin voimin kiinni. Hyvä työilmapiiri ja jous- tavasti järjestetty työ voi toimia tera- piana. Jos työ on jo ennen sairautta stressannut, on sopivaa keskeyttää se ja omistaa aikaa omalle hyvinvoinnille. Olen vielä työpaikan kirjoilla, työtään rakastava Jouko Turunen tähdentää. Hän puhuu mieluummin työstään kuin sairaudesta. Huoltamon arki pyörii edelleen ajatuksissa ja hänen tekee mieli työhön. SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 14:5420

21

21 Vakavasti sairastuminen on myrkkyä small talkille. Perinteisen listan mukaan rentoon, kohteliaaseen keskusteluun eivät kuulu politiikka, seksi, raha ja uskonto. Kokemuksieni perusteella voisin lisätä siihen vielä syövän. Joku sujuvasanainen jutustelun ammattilainen olisi varmasti kavahtanut vastaus- tani, kun minulta keväällä 2004 kysyttiin kuulumisia. ?No, syöpähoidot alkoivat juuri? oli rehellinen summaus arjesta, eikä sitä ulkonäkönikään vuoksi ollut mielekästä piilotella. Samalla tavalla päätin, että kertoisin työpaikallani asioista juuri kuten ne ovat. Mitä sitä kiertelemään. Oma arvioni oli, että ellei itse puhu, huhumylly huolehtii tiedottamisesta. Tärkein oppi jonka sain heti alkuun yhdeltä syövän sairastaneelta tuttavalta oli kuitenkin se, että vaikka itse olisi valmis kertomaan syövästään avoimesti, odotukset kanssaihmisiä kohtaan on pidettävä järkevällä tasolla. Ensireaktiot tosiaan vaihtelivat ?ai jaa, no mites muuten menee? -hökäisyistä ystä- vän kyyneliin, jotka saivat oman omatuntoni kolkuttamaan. En niinkään halunnut vaatia muilta sympatiaa vaan säästää molemmat asian kiertelyltä. Kun katson taaksepäin, huomaan että merkittävän osan sairasaikani keskuste- luista kävin verkossa, jossa small talkin kulttuurin vaatimuksia ei samalla tavalla ole olemassa. Netti olikin toisaalta ystävällisin, toisaalta vihamielisin paikka. Olin työssäni rakentanut Pelaaja-videopelilehden verkkoyhteisön, enkä sairas- lomalle jäätyänikään halunnut jäädä pois sen virtuaalielämästä. Niinpä päätin avata yhteisön yleiselle keskustelualueelle puheenaiheen vakavasti sairastumisesta ja kirjata sinne hetkiä hoitojaksojen varrelta. Peliharrastajat ottivat keskustelunavauksen vastaan niin luontevasti kuin verkon natiivien voi kuvitella tekevän. Tsemppaamisen lisäksi moni kirjoitti julkisesti omista tai läheisten kokemuksista, ja joidenkin kanssa vaihdoimme pitkiä yksityisviestejä suhtautumisesta siihen, kun asiat kääntyvät päälaelleen. Mutta samaan aikaan jotkut kokivat että halusin korostaa itseäni kirjoittamalla sairastamisesta. ?Kyllä monilla on vaikeaa, eivätkä he tule siitä tänne verkkoon itkemään?, päiviteltiin eräällä toisella foorumilla. Valehtelisin jos väittäisin, että en jäänyt vähäksi aikaa miettimään olinko sittenkin vain todella itsekäs, kun halusin kertoa enkä vaieta. Viisi vuotta myöhemmin olen onnellinen siitä, että pelkän small talkin sijaan päätin puhua avoimesti syövästäni. Laulajan sanoin ankeat ajat paljastavat paljon. Ne kaverit, jotka kuuntelivat ja pienillä sanoilla ja teoilla jaksoivat tukea, ovat tämän paremmankin päivän ystävinä arvokkainta mitä ihmisellä voi olla. Maailma on muuttunut paljon vuodesta 2004. Yli miljoona suomalaista käyttää Facebookia yhteydenpitoon ja arkensa jakamiseen. Twitter on kanava, jossa arki- ja työroolit sekoittuvat. Välineet eivät kuitenkaan määrää sitä, miten jatkossa viestimme keskenämme, vaan se miten otamme ne haltuun. Niiden kautta voimme myös kertoa hyvistä ja huonoista ajoista. Kun siltä tuntuu, puhun yhä verkossa sairastamisesta. Joku voi sanoa, että on banaalia kirjoittaa tekstiviestin mittainen kommentti verkkoon eli ?tweetata? puh- taista papereista viimeiseltä kontrollikäynniltä, mutta se joku ei tiedä millaisia pitkiä keskusteluja kävin sen ansiosta erään sen lukeneen ja vielä silloin puolituntemat- toman työkaverin kanssa. Uskon, että tällaisen mahdollisuuden avaaminen ei ole pakottamista tai itsensä korostamista, vaan tärkeä tie pois pelkän rennon ja kohteliaan jutustelun tyranniasta niin arjen kuin työnkin maailmassa. [kurkijärvi] No, mitäs sulle kuuluu? Lassi Kurkijärvi on 28-vuotias pelaaja, joka kehittää työkseen Internet-palveluita. Hän sairasti viisi vuotta sitten Hodgkinin taudin. K u v a: Jouk o K esk i-S äntti SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 15:0221

22

a 22 ?? ?? ?? ?? Mukaan on tullut uusia jäseniä ja porukka on innokasta tekemään. Eira Laitisen kanssa arpoja myymässä Aune Aholainen. Olen tykännyt auttaa lapsesta saakka, sanoo 100-vuotias Aino Muuronen. SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 15:0222

23

a 23 Aino Muuronen oli 86-vuotias, kun hän alkoi opetella nypläämistä. Nyt, satavuotiaana, hän valmistaa edel- leen pitsiä Syöpäyhdistyksen myyjäisiin. Eikä vain pitsiä, sillä Muuronen myös kutoo, ompelee ja maalaa ja tukee tällä tavoin järjestön työtä. - Olen tykännyt auttaa lapsesta saak- ka. Keväällä vietetyillä syntymäpäivillä- kään en halunnut kukkia. Laitoin pöy- dälle laatikon ja kukkarahat sai panna siihen. Kertyneet 657 euroa annoin syö- pälasten rahastoon. Kun ihmiselle on kertynyt ikää tup- lasti maakunnallisen syöpäyhdistyksen verran, on houkuttelevaa kysyä hänen terveisiään nuoremmille. - En minä enää ryhdy kenellekään mitään tyrkyttämään, kuuluu jämäkkä vastaus. Käytännön käsityöoppia Muu- ronen kuitenkin jakaa mielellään. Hän asuu palvelutalossa, jonka yhteydestä löytyvät tilat kutomista varten. - Käyn lähes päivittäin kutomassa ja nypläämässä ? tai vähintään katsomas- sa ja komentamassa, Muuronen nauraa. Esimerkiksi poppanakuteen leikkaami- nen on taito, johon täytyy paneutua. - Toiset hosuvat, mutta kude on leikattava napakasti ja oikein. Tai kyllä- hän sen voi leikata miten tahansa, mut- ta silloin ei saa kutoessa aikaan hyvää jälkeä. Kannattaa tehdä se kunnolla. Muurosesta on mukavaa kokeilla uusia asioita ja hän on innokas tuote- kehittelijä. - Myyntiin on aina hyvä saada jotain erikoisempaa. Viimeksi teimme helmi- nauhaa, jossa poppanaan kudottiin van- han autonpenkin päällysteen pampu- loita. Käsitöissä pitää olla kierrätystä, koska kaikilla on vanhaa käyttökelpois- ta tavaraa, vapaaehtoistyön veteraani vaatii aivan kestävän kehityksen hen- gessä. Kuin avantoon hyppäisi Erkki Jauhiainen kävi viime keväänä saattotukihenkilökurssin. Osallistumis- päätös juontaa 1990-luvulle, jolloin hän oli äitinsä tukena Kuopiossa vielä silloin toimineella saattohoito-osastol- la. Sairaalassa hän havaitsi, että joiden- kin potilaiden luona ei käynyt ketään. - Ajatus yksinäisyydestä kuoleman hetkellä jäi askarruttamaan ja sitä miet- ti, voisiko itse tehdä jotain. Toisten aut- Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksessä toimii yli 600 vapaaehtoista. 100-vuotias Aino Muuronen tekee vapaaehtoistyötä päivittäin. Vapaaehtoistyö ei katso ikää Tauno Airaksinen vetää tukiryhmää Iisalmessa. Saattotukihenkilö Erkki Jauhiainen haluaa auttaa kuolevaa potilasta luopumisen hetkellä. Teksti PAULA MANNONEN Kuvat ELINA LAUKKARINEN ?? ?? SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 15:0223

24

o 24 taminen on asian yksi puoli. Toinen on sitten se, että toiminta antaa omaan elämään mielekkyyttä, Jauhianen poh- tii motiivejaan. Koulutuksen tärkein anti tiivistyy Jauhiaisen mukaan rohkeuden antami- seen. Hän jakaa kuitenkin käsityksen, että tukihenkilönä toimiminen on joka kerta kuin avantoon hyppäämistä. - Me ihmiset olemme niin erilaisia. Ei ole kahta samanlaista tuettavaa tai tukijaa. Vertaistuessa sairastunutta kannuste- taan taistelemaan, mutta saattohoidos- sa tukea tarvitaan kipeään luopumiseen. Vaikka Jauhiainen miettii, löytääkö hän siihen oikeat sanat ja tavat, hän ei aras- tele kuolemaa ja siitä puhumista. Filosofi Henry Thoreau totesi aikanaan, että voiko olla suurempaa ihmettä kuin se, että me hetken verran katsomme asiaa toistemme silmin. Minusta se sopii hyvin saattohoidon motoksi eikä haittaisi, vaikka yhteiskunnassa pyrittäisiin laajemminkin tähän suuntaan, Erkki Jauhiainen ehdottaa. - Minulla on valmius kuunnella ja keskustella ja olla sillä tavoin mukana matkassa. Alku tietysti jännittää, kun ei voi tietää, sopivatko henkilökemiat yhteen. Kuopion seudulla vasta valmistellaan maallikot mukaan ottavaa saattohoito- mallia. Jauhiainen pelkää, että nykyi- nen taloustilanne voi haitata kehitystyö- tä. - Filosofi Henry Thoreau totesi aika- naan, että voiko olla suurempaa ihmettä kuin se, että me hetken verran katsom- me asiaa toistemme silmin. Minusta se sopii hyvin saattohoidon motoksi eikä haittaisi, vaikka yhteiskunnassa pyrittäi- siin laajemminkin tähän suuntaan. Ei jäädä puun taakse piiloon - Meillä näyttää nyt todella hyvältä. Mukaan on tullut uusia jäseniä ja poruk- ka on innokasta tekemään. Melkein pi- tää toppuutella, myhäilee Syöpäyhdis- tyksen Leppävirran osaston tyytyväinen puheenjohtaja Eira Laitinen. Osaston säännöllisin toimintamuoto on joka toinen viikko kokoontuva ker- ho, joka toimii niin virkistyksenä ja tie- don ja kokemusten jakamisen paikkana kuin varainhankinnan välineenäkin. - Osallistujat maksavat kahvista ja ostavat arpoja. Tällä tavoin keräämme rahaa muun muassa viisikymppisiin, Laitinen sanoo ja selittää sitten, että osasto antaa jokaiselle sairastuneelle jäsenelle 50 euron virkistysrahan. Laitisen mielestä järjestön paikallis- toiminnan merkitys on erityisesti siinä, että se antaa syövälle tutut kasvot. - Meillä oli äskettäin sellainen tilai- suus, jossa kukin kertoi sairaudestaan ja yleisö saattoi esittää sitten kysymyk- siä. Teemana oli, että syövästä voi puhua, että sen kanssa ei tarvitse jäädä puun taakse piiloon. Vasta sairastuneel- le on helpottavaa huomata, että jollakin tutulla on ollut syöpä ja hän elää aivan normaalia elämää. Syöpäyhdistys on antanut Laitiselle sekä tietoa ja tukea oman sairauden aika- na että hyviä ystäviä. Oma panos vapaa- ehtoistyöhön ei ole hänelle mikään pit- kän pohdinnan aihe. - Olen aina ollut mukana kaikenlai- sissa talkoissa. Tämä asia tuntui vielä erityisen tärkeältä. Aluksi en edes tien- nyt, miten sairauden kanssa käy, Laiti- nen muistelee nyt jo kahdeksan vuo- den takaista aikaa. Mieli irti sairaudesta Iisalmessa toimii tukiryhmä syöpään sairastuneille miehille. Ryhmän toinen vetäjä, Tauno Airaksinen, löytyy haas- tateltavaksi joulunäytelmän harjoituk- sista. Kekseliäisyyttä näyttelijöiltä ei puutu, sillä Seitsemää veljestä aiotaan esittää viiden miehen voimin. - Tämäkin on tärkeää. Näin saadaan mieli irti sairaudesta, Airaksinen sanoo. Hänellä syöpä todettiin keväällä 2007 ja hoidettiin saman vuoden syksyllä. - Minulla ei ollut omaa tukihenkilöä, mutta kun tulin syöpäyhdistykseen, sain keskustella asiasta muiden kanssa. Oivalsin silloin, että kun nuo ovat sel- vinneet, miksen minäkin. Airaksinen kertoo olevansa Iisalmes- sa muualta tullut ummikko ja kaivan- neensa siksi toimintaa. Järjestötyöhön hän lähti jo aikaisemmin, mutta vasta syöpäyhdistys tuntui omalta. - Olen sanonut, että onneksi tuli tuo sairaus, että pääsin tällaiseen poruk- kaan. Vaikka se on vähän hirteishuumo- ria, siinä on paljon perää. Tämä on kerta kaikkiaan mielenkiintoista. Tukiryhmän ohella Airaksinen on mukana muissakin syöpäyhdistyksen hankkeissa. Toiminta antaa hänestä enemmän kuin ottaa ja sen tarve vain kasvaa. - Kun talous on sitä mitä se on, rahaa ei ole tulossa lisää. Siksi meidän on tärkeää puhua asioista avoimesti ja puhaltaa yhteen hiileen. Airaksisen mielestä on tärkeää että niin miehet kuin naisetkin pääsevät kes- kustelemaan syövästä paitsi yhdessä, myös erikseen. - Minä nyt puhun missä vaan, mutta ei eturauhassyöpää sairastava mies välttämättä halua käsitellä asioi- taan naapurin emännän kuullen. Ja on hiljaisempiakin kavereita ja he eivät ylipäätään avaa suutaan isommas- sa seurassa. ?? ?? SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 15:0224

25

o 25 - Olen kiitollinen siitä, että syöpäyhdis- tyksellä on perustansa paikallisosastois- sa. Ilman koko maakuntaan ulottuvia juuria järjestömme olisi kuin leikkokuk- ka, sanoo Pohjois-Savon Syöpäyhdistyk- sen puheenjohtaja Tuula Eerola. Minkään organisaation juuret eivät kasva itsestään, vaan vaativat otollista maaperää ja hoivaavia käsiä. Syöpäyh- distyksessä molemmat ehdot ovat täyt- tyneet. - Toiminta vastaa todellisiin tarpeisiin ja sekä ehkäisevää työtä että neuvontaa ja tukea tarvitaan edelleen. Vaikka työ- muodot ovat yhdistyksen alkuajoista ke- hittyneet, perustehtävä on sama, arvioi toiminnanjohtaja Tarja Konttinen. Hoivaavia käsiäkin Pohjois-Savossa on riittänyt. Konttisen mielestä järjestö toimii oikeastaan vain läpivirtauslait- teena. Sisään saadaan sen verran kuin ihmiset haluavat antaa ja se välitetään edelleen toisille. Yksityisten ihmisten ohella myös jul- kinen sektori tarvitsee syöpäjärjestöjä. Eerola arvelee tämän näkökulman pai- nottuvan jatkossa entistä enemmän. - Terveydenhuollon resurssit ovat riittämättömät esimerkiksi sairastunei- den tukemisessa. Kunnat toivovat meil- tä vertaistukea ja virkistystoimintaa ja myös terveyden edistämistä. Katse eteenpäin Juhlavuoden teemaksi Pohjois-Savossa on valittu saattohoidon tukeminen. Maakunnallinen yhdistys on mukana hankkeessa, jolla pyritään erityisesti kotisaattohoidon tukemiseen. - Ajatuksena on, että koulutetut maallikot toimivat saattotukihenkilöinä kotisairaanhoidon apuna ja osana hoi- totiimiä. Monethan haluaisivat olla ko- tonaan loppuun saakka. Samalla laitos- paikka jäisi jonkun muun sitä tarvitse- van käyttöön, Konttinen toteaa. Kuopiossa on puhuttu myös saatto- hoitokodin perustamisesta, mutta Eerolan mukaan järjestön voimavarat yksin eivät riitä siihen. Jos kunnat ja kuntayhtymät ryhtyvät hankkeeseen, hän lupaa yhdistyksen olevan mukana punomassa lankoja yhteen. Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä syöpään sairastuminen lisään- tyy, samoin kotona sairastaminen. Saattohoidon kehittäminen on yksi tulevaisuuden haaste, mutta muitakin muutoksia on näkyvillä. Eerola arvelee muun muassa, että potilasjärjestöjen työ tulee ammatillistumaan ainakin julkista terveydenhuoltoa täydentävis- sä tehtävissä. Molemmat naiset ovat yhtä mieltä Ei mikään juureton leikkokukka Pohjois-Savon Syöpäyhdistys 50 vuotta: Pohjois-Savon Syöpäyhdistys vastaa potilaiden ja jäsenten tarpeisiin. Sen järjestämää neuvontaa ja tukea tarvitaan. Ihmiset lähestyvät rohkeammin kuin ennen. Teksti PAULA MANNONEN Kuvat ELINA LAUKKARINEN ?? ?? Juhlavuonna tehdään työtä saatto- hoidon kehittämiseksi, kertoo toiminnanjohtaja Tarja Konttinen. Paikallisosastot ovat yhdistyksen juuret, sanoo puheenjohtaja Tuula Eerola. ?? ?? siitä, että avoimuus ja halu puhua syö- västä ovat selvästi lisääntyneet viimeis- ten vuosikymmenien aikana. Kehitys näkyy Konttisen mukaan myös syöpä- yhdistyksissä. - Tänne tullaan rohkeammin kuin en- nen, koska sairauteen liittyvä leimautu- minen on vähentynyt. Uskomme, että Pohjois-Savon Syöpäyhdistys on osaltaan ollut saamassa tätä muutosta aikaan. SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 15:0225

26

s 26 Syöpäpotilaiden tarinat antavat mah- dollisuuden tulkita omaa elämäänsä ja unelmiaan. Potilastarinat nousevat aina lukija-arvioissa kärkeen. Näin kävi Niko Meriläisenkin tarinalle. ?On erittäin tärkeää kirjoittaa nuoris- ta, positiivisista henkilöistä?. ?Urheilu on hyvä voimavara sairastaessa?. ?Kriittisyys hoidon ja kohtelun suhteen oli tervetul- lutta?. Näin perustelivat lukijat sitä, miksi Urheilu on hyvä syy tsempata oli heidän mielestään 5/2009 -lehden paras artik- keli. Toiveikkuus elämän suhteen tarkoit- taa sitä, että ihminen ei lannistu vai- keankaan asian kohdatessaan. Potilas- tarinoista etsitäänkin kosketuspintaa omaan elämään. Jokainen voi harjoitella olemaan toiveikkaampi. Sillä tavoin elämä saa lisää sävyjä ja ihminen ottaa oman elämäntarinansa haltuun. Oman elämän voimavarat Ihminen elää elämäänsä ikään kuin se olisi tarina, jonka päähenkilö hän on. Tulevaisuuden suunnitelmiakin voidaan pitää tarinallisina hankkeina. Kun elämäntilanne muuttuu, tarina ja sen muovaaminen voi muuttua tietoi- seksi toiminnaksi. Ihminen löytää voi- mavaroja, joita hän ei ole tiennyt itses- sään olevankaan. Asiantuntija kirjoittaa, että oman elämän oivaltaminen tarinaksi, jota voi muovata, vapauttaa hakemaan uusia näkökulmia. Siihen sairaudesta toipu- minen voi olla otollista aikaa. Hyviä kysymyksiä pohdittaviksi ovat: ? Mitä minulle kuuluu juuri nyt? ? Millainen on sisäinen tarinani? ? Millaista energiaa saa elämän- tarinastani ? Mikä on minulle tärkeää ja miksi? ? Kuka kirjoittaa elämäni tarinaa ? minä itse vai joku muu? Hoitavat sanat, lääkitsevät unelmat Lääketieteessä potilastarinoiden mer- kitys on siinä, että niissä kertoja saa äänen. Syöpä näyttää olevan sairaus, jossa tarinoilla on joskus suuri merki- tys. Joskus sanat myös hoitavat: kun näkee oman tarinansa kirjoitettu- na, oivaltaa uusia asioita. Monesti kir- joittaminen voi myös lievittää sairauden aiheuttamaa ahdinkoa. Juhani Ihanus pohtii asiaa toimitta- massaan Sanat että hoitaisimme -kirjas- sa. Unelmien, muistojen ja toiveiden kirjoittaminen voi edistää toipumista kriisistä. Itsensä tutkimiseen tähtäävä kirjoittaminen voi koskea monia tee- moja: ? Mitä olet ajatellut tai mistä olet kantanut huolta liian paljon? ? Mistä unelmoit? ? Mitä unta näit? ? Mitkä muistot vaikuttavat sinuun? ? Mitä olet vältellyt päiviä, viikkoja ja vuosia? ? Miksi kaipuusi ei toteudu? ? Mitä tietty maisema merkitsee? Nikon toiveena tehokas vertaispankki Niko Meriläisen tarina herätti luki- joissa vastakaikua. Niko on 26-vuo- tias ja sairastui imusolmukesyöpään 19-vuotiaana. Sairauden ensioire oli vasemman puolen turvonnut nielu- risa. Turvotus näkyi ainoastaan suun kautta, ei ulospäin. Kun antibioot- tien syöminen ei auttanut turvo- tukseen, Nikoa tutkittiin sairaalassa. Siellä tauti varmistui imusolmuke- syöväksi. Aktiiviurheilija kesti hoidot hyvin. Puolen vuoden solusalpaaja - ja sädehoito oli raskas ja Niko laihtui kahdeksan kiloa. Hyvä pohjakunto auttoi toipumisessa. - Suorituskyky ei tietysti ollut hoi- don aikana sama kuin ennen hoito- ja, mutta tieto toipumiseen liitty- västä kunnon kohotuksesta oli tar- peen. Niko toivookin, että syövän koh- datessa olisi nykyistä helpompi löy- tää ystävä, joka on samanikäisenä kokenut saman sairauden. - Toivon, että juttu sysäisi jonkin- laisen vertaispankin perustamisen liikkeelle. Uskon, että moni potilas etsii juuri mahdollisimman lähellä omaa tilannettaan ollutta vertais- henkilöä. Jokainen potilas on yksilö, mutta erityisesti tämä taitaa korostua nuorten kohdalla, kun potilaita on vähän. Toiveikkuus on tarpeen sairauden kohdatessa Elämän Lisälukemista: Antero Katajainen, Krisse Lipponen ja Anneli Litovaara: Voimavarat käyttöön, 5. painos, Jyväskylä 2006, Duodecim. Juhani Ihanus (toim.) Sanat että hoitaisimme. Terapeuttinen kirjoittaminen, Helsinki 2009, Duodecim. Miksi toisen potilaan tarina kiinnostaa? Ainakin se tuo toivoa, jota sairas tarvitsee. mittainen tarina Teksti SATU LIPPPONEN Kuva JOUKO KESKI-SÄNTTI SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 15:0226

27

27 Roosa nauha -huivi Materiaali 100 % viskoosia. Koko 70 x 180 cm. Rusettisymboli oikeassa alakulmassa. Hinta 20 ?. Anna lahja, Lähetä joulukortti Syöpäsäätiön hyväksi Jokaisesta hyvin varustetusta myymälästä löydät Paletin kortit Syöpäsäätiön hyväksi. Paletilla on 4 000 myyntipistettä kaikkialla Suomessa. Kun haluat antaa lahjan, valitse se Syöpäsäätiön lahjavalikoimasta. Lahjojen tuotto ohjataan syöpätutkimuksen tukemiseen. Voit valita lahjan naiselle Roosa nauha -valikoimasta tai miehelle Hopearahas- ton tuotteita. Lahjoillamme ilahdutat lahjan saajaa ja samalla tuet toimintaa, jolla on merkitystä meille kaikille. Tuotteita saa Syöpä- järjestöjen myymälästä Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki tai verkko- kaupasta www.syopa.net. jolla on merkitystä Roosa nauha -tuoksukoru on nanoteknologiaan perustuva tuoksuva koru, jonka voi aktivoida lisäämällä siihen omaa lempituoksuaan. Kaipaus-tuote on saatavana vaalean- punaisena vain Syöpäsäätiöltä. Korun koko on 4,5 x 4 x 1,4 cm. Hintaan sisältyy musta nauha, korupussi, käyttöohjeet sekä saatekortti. Hinta 39 ?. Roosa nauha -sateenvarjo Automaattinen avaus- ja sulkemismeka- nismi. Jousitetut ruoteet takaavat loistavan kestävyyden. Sisältää suojapussin. Väri vaaleanpunainen. Rusettisymboli kiertää sateenvarjon ympäri. Hinta 20 ?. Hopearahaston Twist -muistitikku Laadukkaassa muistitikussa Hopearahaston logokaiverrus. Muistia 2 Gb. Lahjapakkauk- sessa (sisältää kaulanauhan). Hinta 15 ?. Hopearahaston solmio Laadukkaan ja tyylikkään solmion silkki on kudottu käsinvärjätyistä silkkilangoista Comossa, Italiassa. Solmion taakse on om- meltu kudottu Hopearahaston logoetiketti. Solmio on pakattu mustaan lahjalaatikkoon. Solmiosta löytyy kaksi eri kuosia ja kaksi eri leveyttä. Hinta 45 ?. Hopearahasto Maglite Solitaire Aito Maglite -avaimenperävalaisin. Valaisimessa on kirkas, säädettävä valokeila. Pituus 8 cm, paino 25 g. Väri harmaa. Toimitetaan lahjapakkauksessa (sis. avain- nyörin, AAA sormipariston ja varapolttimon) Tekstitön Hopearahasto-tunnus laserkaiverruksella. Hinta 15 ?. SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 15:0327

28

y 28 Kulta [värit voiman lähteenä] Kulta on arvokasta. Vanhalla ajalla se oli kallein metalli, jonka silloiset ihmiset tunsivat. Sen määrällä mitattiin kunin- kaiden ja hallitsijoiden vaikutusvaltaa, kauppiaiden mahtia ja varakkaiden kan- salaisten yhteiskunnallista merkitystä. Kantamalla yllään kultaisia koruja hen- kilö kertoi olevansa rikas, ylhäinen ja arvokas. Tänäkin päivänä muun muassa arabikulttuurissa aviomies esittelee mielellään varallisuuttaan kuorrutta- malla vaimonsa kultakoruilla. Saduissa hyvän työn tehneelle sanka- rille mitattiin usein palkinnoksi oman painonsa verran kultaa. Kultaa on myös vuorenpeikon luolassa, ja sitä saattaa löytää sateenkaaren päästä ja virvatulen juurelta. Kullassa on, sille määritellyn rahallisen arvon lisäksi, myös maagista lumoa, eikä siis ihme, että sen kimallus on ajanut niin monet epätoivon ja hul- luuden partaalle. Kullassa on aina uskottu olevan mys- tisiä voimia. Antiikin maailmassa lääke- yrtit kaivettiin maasta ja katkaistiin kul- taisilla lapioilla ja puukoilla, jotta niiden parantavat vaikutukset eivät tärveltyisi. Kulta suojeli myös kantajaansa pahan- tahtoisilta loitsuilta ja kirouksilta. Sen mahdin uskottiin tulevan jumalilta. Siksi kuninkaiden ja kuningattarien, keisarien ja keisarinnojen kruunut olivat kultaisia, ja uhrimenoissa ja alttareilla käytettiin kultaista esineistöä. Kristillisessä perinteessä kulta on Jumalan väri. Se kuvastaa valoa, aurin- gon loistetta, ja on täydellisyyden sym- boli. Vanhojen kirkkomaalausten ja eri- tyisesti bysanttilaisten ikonien taustois- sa lehtikulta korostaa pyhien ihmisten taivaallista yhteyttä. Ravennan kuului- sien S. Apollinare in Classen ja San Vita- len taidokkaat ja hienopiirteiset kulta- mosaiikit kurottuvat kohti iäisyyttä ja henkivät jonkin suuremman läsnäoloa. Nykyisen Istanbulin, entisen Konstanti- nopolin, monumentaalisen, nyttemmin moskeijaksi muutetun pyhäkön, Hagia Sofian, seinissä voi edelleenkin nähdä siellä täällä kullan rippeitä muistona Bysantin loistosta. Myöhemminkin kul- lalla on koristeltu mieluusti sekä orto- doksien että roomalaiskatolisten kirk- koja ja katedraaleja. Helsingin Kataja- nokalla sijaitsevan Uspenskin Katedraa- linkin uskon liekkejä kuvastavat, sipu- linmuotoiset kupolit kimmeltävät kuin joulupallot vastakullattuina. Missä ikinä kultaa käytetäänkin, se saa aikaan juhlan tuntua. Se ei todel- lakaan ole mikään arkipäiväinen väri. Paitsi kallisarvoista, kulta on myös kau- nista. Bysanttilaiseen kuvaperinteeseen ihastuneena en voi olla käyttämättä sitä omissa maalauksissani. Siinä mielessä olen taiteellinen harakka. Rakastan kul- lan kimallusta, joka pienenäkin pilkah- duksena luo kuvaan suurempia merki- tyksiä. Me kultaamme asioita, kuten sanotaan, ja liitämme niihin samalla meille tärkeitä arvoja. Joskus se on har- haa ja itsepetosta, joskus taas sydämes- tä kumpuavaa, hyvää tekevää kunnioi- tusta, joka ravitsee ja rakentaa. Parhaim- millaan rakkaus toimii juuri niin, se on kultaväriin kostutettu sivellin. Ihminen on kullan arvoinen. Jokaisessa meissä on jotain mahtavaa. Siksi meidän on, toistemme lisäksi, syytä arvostaa myös itseämme. Kultavärillä ei voi peittää itsensä hylkäämisen aiheuttamaa ikävää. Kulta, kultainen, kultaseni. Niinhän me kutsumme heitä, joita rakastamme. Teksti ja kuva RIIKKA JUVONEN SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 15:0328

29

y 29 Kaakkois-Suomessa Yhdistysten edustajat ovat ottaneet yhteyttä lääninhallitukseen ja käyneet kertomassa saattohoidon tilanteesta sekä saattokodin tarpeesta. - Asia nytkähtelee hitaasti eteenpäin, kertoo Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kaarina Kiviharju. Lääninlääkäri Kirsti Riihelä painotti kolmannen sektorin roolia osana saatto- hoitoprojektia lokakuussa Saattohoito- päivillä Kouvolassa. Kymenlaakson Syöpäyhdistyksellä on ollut jo usean vuoden ajan saattohoidon yhdyshenkilöverkosto. -Verkostoon kuuluu noin 60 hoitajaa, selvittää erikoissairaanhoitaja Minna Tani, joka työskentelee Kymenlaakson Syöpäyhdistyksessä parantumattomasti syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä tukena. - Hoitajat kutsutaan koolle kaksi kertaa vuodessa, joista toinen on tämä isompi koulutustilaisuus. Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalan alueelle on tarkoitus on laatia yhtenäi- set ohjeet ja käytänteet laadukasta saattohoitoa varten. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä testatut ja hyväksi havaitut saattohoitokäytänteet laajen- netaan koskemaan myös Etelä-Karjalaa ja myöhemmin toimiva järjestelmä voidaan laajentaa valtakunnalliseksi. Tavoitteena on saada koko Kaakkois- Suomeen saattohoitolääkäri- tai hoita- javerkosto. Kolmas sektori liitetään tärkeäksi osaksi saattohoitoa. - Lääninhallituksesta lähti alkuvuo- desta paimenkirje sairaanhoitopiireille, jotta nämä hakisivat rahoitusta saatto- hoidon kehittämiseen, kertoi läänin- lääkäri Riihelä. Kymenlaakson Syöpäyhdistys ja Saimaan Syöpäyhdistys kantavat huolta alueidensa saattohoidosta. Saattohoito kehittyy Teksti ja kuva ANU KYTÖLÄ ?? ?? Toiminnanjohtaja Kaarina Kiviharju ja saattohoitaja Minna Tani olivat mielissään kiinnostuksesta saatto- hoitoon. Koulutuspäivään osallistui 290 henkeä Riitta Korhonen Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen johtoon Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja vaihtuu Kaarina Kivi- harjun jäädessä eläkkeelle vuoden vaihteessa. Terveydenhuollon maisteri Riitta Korhonen jatkaa työtä Kymen- laakson sairaanhoitopiirin ja Iitin kun- nan syöpäpotilaiden hyväksi. Suomen Syöpäyhdistyksen polikli- nikka lopetetaan vuoden vaihteessa Kotkasta mutta Kymenlaakson Syöpä- yhdistyksen toiminta jatkuu ennal- laan. - Meidän tärkeä tehtävä on potilaan tukeminen, henkilökohtainen neuvon- ta, ohjaus ja keskustelu. Järjestämme ensitiedon kursseja, vertaistukiryhmiä, virkistyskursseja syöpään sairastuneille sekä surukursseja syöpään kuolleiden omaisille, kertoo Kaarina Kiviharju. Yhdistyksen toimisto sijaitsee Kotkas- sa. Kouvolassa toimii neuvonta-asema, joka on avoinna ajanvarauksella. Kymen- laakson saattohoidon verkostoon kuuluu noin 60 hoitajaa. SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 15:0329

30

30 RINTASYÖVÄN EHKÄISYTUTKIMUS IBIS II International Breast Cancer Intervention Study ? Pirkanmaan Syöpäyhdistys on mukana tutkimuksessa, missä selvitetään anastrotsoli -nimisen lääkeaineen tehoa rintasyövän ehkäisyssä. Tutkimukseen otetaan 40-70-vuotiaita vaihdevuosi-iän ohittaneita naisia, joilla on kohonnut riski sairastua rintasyöpään. Riski voi olla lisääntynyt, jos: ? lähisuvussa on rinta- tai munasarjasyöpää ? ei ole ollut synnytyksiä, tai ensimmäinen ollut yli 30-v ? mammografiassa on todettu poikkeava rinnan tiiviys ? aiemmin on hoidettu jokin rintasairaus (esim. rintatiehyen sisäinen syövän esiaste, DCIS) ? Tutkimuslääkitys, satunnaistetusti joko anastrotsoli tai lumelääke, kestää 5 vuotta. Anastrotsoli alentaa estrogeenitasoa, mikä voi lisätä luun haurastumista. Tutkimukseen soveltuville tehdään luuntiheysmittaus ennen tutkimuksen aloittamista. ? Tutkimus sisältää säännölliset lääkärintarkastukset ja mammografiakuvaukset. Tutkimuksen aikana ei voi käyttää hormonikorvaushoitoa. ? Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palkkiota. Jordaniassa näkee perinteisen vaate- tuksen lisäksi länsimaista muotia, pil- venpiirtäjien vieressä beduiinitelttoja ja kristittyjen kirkkoja siinä missä mos- keijoitakin. 1. päivä Kuljetus Turusta Helsinki-Van- taan lentoasemalle. Reittilento Helsin- gistä Frankfurtin kautta (koneenvaihto meno- ja paluulennolla) Ammaniin. 2. päivä Kaupunkikierros. 3. päivä Jos retkeläisiä on riittävästi, suuntaamme retken Ajluniin ja Jerashiin vanhaa kauppatietä Syyrian suuntaan Haronin tasangon poikki. Kohokohta on vierailu Lähi-idän Pompeijina tunne- tussa Jerashissa. Retki varataan ja mak- setaan matkavarauksen yhteydessä, hinta 60 e/hlö. 4. päivä Käymme Nebonvuorella, jolta Mooses näki luvatun maan. Matka jat- kuu mosaiikkien kaupunkiin Madabaan. Iltapäivällä jatkamme Jordan-joelle. Käymme Bethanyssa, jossa Johannes Kastaja antoi kasteen Jeesukselle. Kuol- leenmeren rannalla olemme maanpin- nan alhaisimmalla kohdalla 400 metriä merenpinnan alapuolella. Täällä yövym- me. 5. päivä Aamupäivällä on vapaata, jolloin voi vaikka uida Kuolleenmeren suolavedessä. Illaksi Wadi Musaan, jossa yövymme kaksi yötä. 6. päivä Petran kalliokaupungissa eteemme avautuu Lähi-idän ykkös- nähtävyys: vaaleanpunaiseen hiekka- kivikallioon käsin hakattu upea Al Khasneh Farunin temppeli. 7. päivä Bussi vie meidät Wadi Rumiin katselemaan kuun maisemia. Rumin aavikkoyhdyskunnassa nousemme jeeppeihin ja ajelemme syvissä laaksois- sa ruusunpunaisten hiekkaseinämien välissä. Lisätietoa saa Pirkanmaan Syöpäyhdistyksestä: Tutkimushoitajat (03) 2499 606 Tutkimuksesta vastaava lääkäri Tiina Palva (03) 2499 607 www.pirkanmaansyopayhdistys.fi 8. päivä Suurin osa päivästä on vapaa- aikaa: voit uida Punaisessameressä tai tehdä ostoksia rantalomakohteessa Aqabassa. Iltapäivällä lähdemme Am- maniin, jossa yövymme matkan viimei- sen yön. 9. päivä Lento Ammanista Frankfurtin kautta Helsinkiin. Linja-autokuljetus Tur- kuun. Matkalle mukaan ulkomaanpassi, jonka tulee olla voimassa kuusi (6) kuukautta Jordaniaan saapumisen jälkeen. Matkan hinta: jäsenet 1998 euroa ei-jäsenet 2020 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 285 euroa. Hintaan sisältyy: ? linja-autokuljetukset Turku-Helsinki- Vantaa-Turku ? majoitukset hyvätasoisissa hotelleissa 2 hengen huoneessa ? ohjelmassa mainitut aktiviteetit, retket ja sisäänpääsymaksut ? viisumikulut ? Tema-matkojen matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) 2657 913 Vastuullinen matkanjärjestäjä: Finnmatkat/Temamatkat Lähde Jordaniaan vuonna 2010 Näe kuninkaallinen Arabia Matka toteutetaan toukokuussa 2010 viikolla 19 Kurssi rintasyövän sairastaneille Joensuun Kuntohovissa järjestetään 22. - 26.3.2010 sopeutumisvalmen- nuskurssi rintasyövän sairastaneille. Hakemukset kurssille tulee lähettää 22.12. mennessä Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistykseen, Karjalankatu 4 A 1, 80200 Joensuu Lisätietoja: Marketta Tarvainen puh. 050 567 9264 tai marketta.tarvainen@pohjois- karjalansyopayhdistys.fi SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 15:0330

31

31 Syöpäjärjestöillä on 140 000 jäsentä eri puolella Suomea. Suomen Syöpäyhdistykseen kuuluu 12 maakunnallista yhdistystä ja neljä valtakunnallista potilasjärjestöä. Syöpäsäätiön ja Syöpätautien Tutkimussäätiön pää- tehtävä on tukea tiedettä, koska syöpätutkimus on kaiken tuloksellisen syöpätyön lähtökohta. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä, joka on syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpärekis- terin yhteydessä toimii Joukkotarkastusrekisteri. Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheenjoh- taja on maaherra Pirjo Ala-Kapee. Hallituksen puheenjoh- tajana toimii professori Seppo Pyrhönen. Syöpäsäätiön ja Syöpätautien Tutkimussäätiön puheenjohtaja on dosentti Tuomo Timonen Syöpäjärjestöjen pääsihteeri on LKT Harri Vertio. Syöpäjärjestöt ovat toimineet vuodesta 1936. Toiminnan perustana on halu ehkäistä syöpää tutkimuksen, viestinnän ja joukkotarkastusten avulla. Hoitojen ja kuntou- tuksen tuloksellisuutta halutaan parantaa. Tehokkailla, syö- pää ehkäisevillä ja sitä varhain toteavilla joukkotarkastuksil- la kohennetaan elämän laatua. Syöpäjärjestöt tukevat valta- kunnallisen verkostonsa avulla syöpäpotilaita ja heidän läheisiään. Jäseneksi voit liittyä oman alueesi syöpäyhdistyksen kautta, osoitteesta www.cancer.fi tai täyttämällä viereisen kupongin. Syöpäyhteys-Cancerkontakt, neuvova puhelin 0800 19414 on maksuton palvelu, ma klo 10-14 ja 16-18, ti-pe klo 10-14 sekä sähköpostitse neuvonta@cancer.fi. Syöpäjärjestöt Suomessa: neuvonta-asemat, poliklinikat, laboratoriot, hoitokodit, potilaskodit- ja hotellit, terveydenhuoltoalan koulutus, yleisötilaisuudet, sopeutus-, kuntoutus- ja virkistyskurssit, tukihenkilötoiminta. Syöpäjärjestöjen saattohoitokoteja Suomessa on kolme: Terho-koti (Helsinki), Pirkanmaan hoitokoti (Tampere) ja Karinakoti (Turku). Syöpäsäätiön lahjoitustili: Nordea 234418-3229 Lahjoittajapalvelu (09) 1353 3286, lahjoitukset@cancer.fi Syöpäsäätiö ? Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen tukija, joka vuonna 2009 jakoi tieteen tukemiseen 4 milj. euroa. Syöpäjärjestöt kansainvälisesti: Pohjoismaiden syöpäunioni (NCU), Euroopan syöpäjärjestöjen liitto (ECL) sekä Kansainvälinen syöpäunioni (UICC). Adressimyynti: Syöpäsäätiön adressilla tuet kotimaista syöpätutkimusta. ? Voit tilata puhelimitse (09) 1353 3256 ? Syöpäjärjestöjen kauppa Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki ? Myynti myös: www.syopa.net, postit, hyvin varustetut kaupat kautta maan sekä sähkepalvelu 0200 44001. Syöpäjärjestöjen kannatustuotteet tilaat helpoimmin osoitteesta www.syopa.net Nimi Osoite Nimi Jäsennumero Vanha osoite Uusi nimi Uusi osoite Palvelukortti Liityn jäseneksi. Lehden osoitekentästä takasivulta, koko numerosarja nimen yläpuolelta. LIITY JÄSENEKSI Jäsenmaksusi vastineeksi saat Syöpä-lehden, joka ilmestyy vähintään viisi kertaa vuodessa. Jäsenyys oikeuttaa 2-5 euron hoitopäiväkorvaukseen, jos jäsen joutuu syöpätaudin vuoksi sairaalahoitoon. Jäsenedut vaihtelevat maa- kunnallisesta yhdistyksestä riippuen. Etuja ovat esimerkiksi alennus Syöpä- järjestöjen poliklinikalla, alennus uimahallissa, yhdistyksen järjestämät edul- liset jäsenmatkat, yhdistyksen oma tiedotuslehti ym. OTA YHTEYS SUORAAN ASIANOMAISEEN YHDISTYKSEEN. Syöpäyhdistykset: Etelä-Suomen Syöpäyhdistys (09) 696 2110 Keski-Suomen Syöpäyhdistys (014) 333 0220 Kymenlaakson Syöpäyhdistys (05) 229 6240 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys (02) 265 7666 Pirkanmaan Syöpäyhdistys (03) 249 9111 Pohjanmaan Syöpäyhdistys (06) 320 9800 Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys (013) 227 600 Pohjois-Savon Syöpäyhdistys (017) 580 1801 Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys 010 2491 100 Saimaan Syöpäyhdistys (05) 451 3770 Satakunnan Syöpäyhdistys (02) 6305 750 Suomen eturauhassyöpäyhdistys (09) 1353 3228 Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys (09) 7318 0630 Suomen Syöpäpotilaat (09) 135 331 Suomen Syöpäyhdistys (09) 135 331 SYLVA (09) 135 6866 Ålands Cancerförening (018) 22 419 Lehden tilaukset (09) 1353 3264 Osoitteenmuutokset Haluan lehden En halua lehteä SuomenS y öpä yhdist y s r y T unnus 5000961 00003 V astauslähety s Suomen Sy öpä yhdist ys maksaa postimaksun Haluan lehden En halua lehteä Jag är svenskspråkig och vill ha tidskriften SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 15:0331

32

AUTA MEITÄ VOITTAMAAN SYÖPÄ. RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI. Syöpäsäätiö Syöpäsäätiö, Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki. Lahjoittajapalvelu p. (09) 1353 3286, lahjoitukset@cancer.fi www.valkoinenkori.fi , keräyslupa OKU 13 A. KUUKAUSI. ANNA LAHJA JOKA SYC 6_2009_Suomi 20.11.2009, 15:0332