1
S U O M E N L U O N T O 1 0 2 0 1 1 h i p p i ä i N E N . U U d E N S U O M E N M a i S E M a T . v E S a h U T T U S E N L U O N T O k U v a T . k a i v O k S E T j a L a p i N L U O N T O . v U O d E N T U r h a k E 2 0 1 1 . T a d z h i k i S T a N . r E T k i v i i a N k i a a v a L L E . E L i N a M U S T O N E N . Vesa Huttunen kuvaa luontoa arkkitehdin silmin. mestari Irtonumero 7,50 kaNSaLLiSTaULUjEN maisemat ennen ja nyt hippiäiNEN syö talvellakin hämähäkkejä ja hyönteisiä vUOdEN TUrhakE on valittu! Vuoden laatuleHti 2011 16.12.2011 muodon S u o m a l a i S t a l u o n to j o u r n a l i S m i a 7 0 v u o t t a 10
2
aUriNgON herännyt aktiivisuus valaisee Pohjolan yön taas revontulina, kun aurinkotuuli muutaman päivän matkan jälkeen pääsee ilmakehän yläkerroksiin. Edellinen aktiivisuusjakso oli lopuillaan, kun jorma luhta otti kuvan Syötteellä joulukuussa 2004. vuodenvaihde revontulet palaavat Kuva jOrMa LUhTa LEUkU teKsti aNTTi haLkka
3
4
vuodenvaihde
5
viikSiTiMaLi on vakiintunut pesimälinnustoomme vasta parin viime vuosikymmenen aikana. timaleiden koko elämä keikkuu rydin eli järviruoon varassa. niitä asustaa laajimmissa ruovikoissa rannikolla Haminasta ouluun sekä sisämaan parhailla lintujärvillä. talvi on hyvä aika tarkkailla viiksiniekkoja. ne havaitsee yleensä ensin piukoista pshing-äänistä, ja jos malttaa odottaa, hiljakseen liikkuva parvi voi osua kohdalle. Kotini on ruovikko Kuva jOrMa LUhTa LEUkU teKsti jOrMa LaUriLa
6
6 Suomen luonto 182011 102011 Kestääkö Natura? luontokuvaaja jorma luhta palasi kaivoksen uhkaamalle Viiankiaavalle. jOrMa LaUriLa päätoimittnullnullnull nullonullmnull.nullnullnullnullinullnullnull nullnullomnullnullnullnullonullto.null 1020 1 l a u r i s a l m i n e n Eläimet ja kasvit 16 Kuusikon kuningas Hippiäinen elää kuusen kumppanina. 32 Typerä kysymys miksi suojella uhanalaisia? 44 Marraskuu Kymmenet kasvilajit kukkivat harvinaisen lämpimässä loppusyksyssä. Luonto ja ympäristö 18 Uusi nulluomi Kävimme kansallistaiteilijoinullen maalaussijoilla. mikä muuttui sanullassa vuonullessa? 46 Tässäkö Lapin tulevaisuusnull Kaivosnulluumi kuumenee. null2 nullaluu nulliiankiaavalle Kaivokset uhkaavat lukuisia lapin naturanullalueita. null null r m a l u H null a nullnullnullKirnullnullinullus s null i e n null e null H null null null l i null r a r null null s K null null Tätänullinull tnullnullnullottiinull. gonullinullmnullnullnullnullt onullinullnullt nullnullnulli nullnullnullinulloinullnullnullnullnullnullotnullnull vnullonullnullnulltnullnullnullnullnullnullnullnullnullnulli. Sinullnullt 2nullnullnull. 28 SnullkSnullN merkkitapahtuma, Vuoden turhakkeen valinta, herätti jälleen laajaa kiinnostusta. aiemmista vuosista poiketen peräti neljännes ehdotuksista kohdistui samaan tuotteeseen: lotus Familyn Flush & Go -huuhtohylsyyn. lukijoidemme viestit olivat selkeitä: vessapaperihylsyt kuuluvat kartonki- keräykseen, eivät tukkimaan putkistoja ja jätevedenpuhdistamon riesaksi. Pönttö ei ole lajittelukeskus! Erityisen haitallista on huuhtohylsyn vaikutus asenteisiin: poissa silmistä, poissa mielestä. tuotteen esimerkin ohjeistamana viemäriin alkaa helposti päätyä muutakin vahingollista roinaa. tällainen ei ole vastuullisen yrityksen toimintaa. jos yritys ei sitä itse tajua, me kuluttajat voimme siinä auttaa vaihtamalla tuotemerkkiä: se on helpompaa kuin hylsyn huuhtominen viemäriin. nyt löytyi emäturhake! PS. Eduskunnan päätöksellä tilattaville sanoma- ja aikakauslehdille langetettiin yhdeksän prosentin arvonlisävero. Valitettavasti joudumme laittamaan sen suoraan tilaushintoihin. Vuosikerran hinta nousee 56 euroa tilaustyypistä riippuen eli noin 50 senttiä yhtä numeroa kohden. Hyvät lukijat, kiitos kuluneesta vuodesta. Lumista joulua ja luonnonmukaista vuotta 2012!
7
1102011 Suomen luonto 7 52 Suomen Luonto 102011 70. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Tilaajapalvelun yhteystiedot s. 81 sähköposti: etunimi.sukunimisuomenluonto.nulli palautesuomenluonto.nulli www.suomenluonto.fi nulläätoimittaja nullonullma nullaunullila, null09null nullnull80 8null1null, 0null0 null51 9null1null Toimituspäällikkö nullntti Halkka, null09null nullnull80 8null1null, 050 null08 nullnull95 nullnull nullanullika nullenullola, 050 5nullnull 9nullnull1 Toimittajat nulluha Kauppinen, null09null nullnull80 8null0null, 050 59null null808 nulllinulle Kanulllsson, null09null nullnull80 8null05, 050 null08 nullnull5null nullohanna nullehtola, null09null nullnull80 8nullnullnull, 050 null08 null18null nullouni Tikkanen, null09null nullnull80 8nullnullnull, 050 nullnullnull 8nullnull1 Toimituksen assistentti nulllina nulluva, 050 null5null nullnullnullnull Tilaajapalvelun ynullteystienullot sivulla 81 nulllmoitusmyynti nullnull nulledia, nullnullja nulllom, 0null5 11null nullnullnullnull anullja.nulllomnullnullmedia.nulli nullanullkku nullytkönen null09null null559 nullnullnull5, 0null0 5nullnull null0nullnull manullkku.nullytkonennullnullmedia.nulli nullulkaisija nulluomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki null09null nullnull8 081 sähköposti: toimistosll.nulli, www.sll.fi nulluomen luonnonsuojeluliiton osoitenullekistenulleitä voidaan käyttää manullkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. nullikakauslehtien liiton jäsen nullnullnullnull 0null5nullnull0nullnull8 nullainopaikka Hansapnullint Tunullkunullnullnull1null10nullnull011 Hansapnullint nully:lle on myönnetty nulloutsenmenullkki eli pohjoismainen ympänullistömenullkki. Kaikki tuotantonull kemikaalit ja nullpnullosessit täyttävät nulloutsenmenullkin knulliteenullit. nullaatimuksia on asetettu mm. painopapenullille, kemikaalien ympänullistövaikutuksille, enenullnullian kulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. Hansapnullintillä on käytössään myös nullnullnull 1null001 nullsenulltinullikaatin mukainen ympänullistöjohtamisjänulljestelmä. 8 Luontoja ympäristönyt 14 Maailmalta 43 Kolumni null1 Vahtikoira 66 Omareviiri null2 Havaintokirja null4 Parasjuttu null4 Lukijoilta null6 Kysyluonnosta 81 Pähkinät 81 Palvelu- kortti 82 Suomen Luonto 70vuotta vnullnulli nullinullnulltoo nullnullnullonull nullnullnullnull vnullnullnull hnulltnulltnull onullomnullonulloinullnullnullnullnull nullnull nullnullnulloitnullnullnullnullnullnullinull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnull. Sinullnull nullnullnullnull2. VaKiot nullnullmiset ja elämäntapa 28 nulluonullen turnullake on nulluunulltonullylsy 34 Uutelan Leonarnullo luonnon muonullot nousevat esiin arkkitehti nullesa Huttusen valokuvissa. nulletkeily ja matkailu 6null nulluuvillan ja venullen varassa nullanullnullhikistanin suurilla vesivaroilla tehnullään sähknullä ja kasvatetaan puuvillaa. luomupuuvilla on tulossa. S u o m e n KannESSa Unullnulli Snullomi. knullnullnullonullnullnullnullnullnullnullnullnullnullänullnullmä onullnullnullonullnullnull2011 nullnullnullnullnullnullnull nullnullmnullmnullttnullnullnullitnullnullnullinull nullnullinullnullinullnullnullnullnullinulla nullnullnullnullt Enullnullnullnullnullnulltinullnullinullnullnullnull. Vuoden laatulehti 2011 hippiäinullnullnull pnullinullnullnull nullänullnullmmänull nullnullinull 20 nullnullnulltinull nullonullinullnullo. 18 s a K u s null u K K a m a r K u s null a r e s null u null 16
8
16 Suomen luonto 1102011 K ukapa voisi olla pitämättä hippiäisestä. tulipäi- senä se rientää kuusen oksistossa. metsän täyt- tää sen äärimmäisen korkea yhteysääni, jonka kuuleminen on haaste korvalle. talvipäivänä sen voi joskus nähdä hyvin läheltä hyö- rimässä oksan kärjessä. miten pieni miten sinnikäs! Elopainoa on vain neljäviisi grammaa. iso hippiäinen voi painaa kahdenkymmenen sentin kolikon verran. Hippiäinen on Euroopan pienin lintu. maa- ilman pienin se ei sentään ole, sillä pie- nin kolibri painaa vain puolet hippiäi- eunulloonullan nullenin lintu on kuusen uskollinen seunullalainennull nullaksi kovaa talvea nullomahnullutti Suomen hinullnulliäiskannannull mutta nullian lintujen äänet taas täyttävät kuusikotnull aNTTi haLkka null uunull null unulln lnullnull hippiäinen kuusikon null a r i null e l null null m null K i null l i n null u K u null a HiPPinullinullnullnulletsiikuusenoksienkätköistäruokaakokolyhyen talvipäivännullValoisanajanaherrusriittääenernulliaksiyön pitkäänpimeyteennullnullöllähippiäinenkuitenkinlaihtuunullrammankinverraneliviinullenneksen painostaannullnullikuinenhippiäiskoiraspainaakeskimäärinnullnullnullnullrammaanullnaarashieman vähemmännullKuusenulko-oksistollahippiäisenseuralaisenahyöriiuseinkuusitiainennullSeon yhnulleksällänullrammallaanpienintiaisemmejapeukaloistapienempinullKuusitiaistaisommat hömö-jatöyhtötiainenpitäväthallussaanoksistonsuojaisempiaosianull nullieni nulla sinniKnulls kuningas o
9
1102011 Suomen luonto 17 hippiäinullnullt mnullttnullnullnullt nullänullinullnullnull Enullooppnullnull Lnullnullnullä onullmnullnullnullv änullmnullnulltä null p onullnullmnullnulltä. kuningas sen painosta. lämminverisistä elämistä hippiäistäkin pie- nempiä ovat Suomessa havumetsän alakerran asukit vai- vaispäästäinen ja kääpiöpäästäinen. jälkimmäinen on kil- paillut maailman toiseksi pienimmän nisäkkään asemasta. Hippiäisen ja päästäisten on syötävä paljon jokaisena tal- vipäivänä. Hippiäinen poimii kuusen oksistosta siellä tal- vehtivia pikkueläimiä kuten hämähäkkejä. Päivässä se saa nokkaansa lähes painonsa verran ruokaa. Samalla kuusen oksien ruokavarasto vähenee, sillä talven ruoka ei ole uu- siutuvaa. ravintoarvokin heikkenee, sillä oksiston hämä- häkit ja muu pikkuväki kuluttavat omia rasvavarastojaan. Hämähäkeille koko talvi on laihdutuskuuria. vnullnullpnullnullpnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull Päivän aikana kertynyt rasva pitää linnun hengis- sä pitkän talviyön. Paino voi yössä laskea viiden- neksen. Varsinkin pakkasella hippiäiset voi- vat kyyhöttää oksalla kylki kyljessä, jolloin lämpimänä pysyminen hel- pottuu ratkaisevasti. aamuhämärissä ne lähtevät taas ylös oksistoon. niiden tapa kerätä ravintoa muistuttaa kolibreja, sillä lintu pysyttelee ilmassa paikallaan ja napsii hyönteisiä nokkaansa. Yhdessä kuusitiaisen kanssa hippiäi- nen häärii oksiston kärjen seutuvilla, kun isot hömö- ja töyhtötiainen liik- kuvat lähempänä runkoa. Varpuspöllö seuraa ruokailevia parvia, joten hippiäi- senkin päivä on vaarantäyteinen. ruotsalaisen Cecilia Kullbergin tutkimuksen mukaan varpuspöllö tark- kailee parvea sen yläpuolella valmiina is- kuun. Pöllön elinpiirillä hyörivällä tiaispar- vella on päivän aikana peräti 12 prosentin mah- dollisuus menettää yksi jäsenensä pöllön ravinnoksi. Suomalaisen Jukka Suhosen selvityksen mukaan saa- liiksi joutuvat useimmiten kuusitiainen tai hippiäinen, sillä ne ovat ulko-oksilla parhaiten tarjolla. Mnullnullttnullnullnullopnullv änullimnullnullnullnullnull nullnullti näin talvella Suomen hippiäiset hankkivat elantoaan sekä Suo- messa että etelämpänä Eu- roopassa. Suomeen jäävät talvehti- maan eten- kin vanhat hippiäiset; nuorista valtaosa muuttaa leutoon länsi-Eurooppaan. muuttajat jäävät melko pohjoiseen, mut- ta jotkut hippiäiset jatkavat etelämmäs. luonnontieteellisen keskusmuseon William Velmala etsii pyynnöstäni tiedot Suomessa rengastetuista hippiäi- sistä. osa hippiäisistä on päätynyt Välimerelle asti, jossa menorcan lintu kartan eteläisin piste on matkannut lin- nuntietä Hangon lintuasemalta 2579 kilometriä. Saaristomeren jurmosta on muutettu Etelä-ranskaan ja isokarin majakkasaarelta roomaan. löytöjä on myös kes- keltä Pohjanmerta. Pienet siivet antavat melkoisen vauh- din, sillä hippiäinen voi edetä satojakin kilometrejä päiväs- sä. mietoisissa syksyllä 2005 rengastettu hippiäinen tavoi- tettiin Puolasta kolmen päivän kuluttua. konullnullt tnullnullnullnullt nullnullnullinullnullonullnulli Kuluneet kaksi kovaa pakkastalvea romahduttivat Suomen hippiäiskannan. Yhtä vähän hippiäisiä on ollut talvella Suo- messa 1980-luvulla. Silloin kanta kasvoi muutamassa vuo- dessa jälleen lähes ennätyssuureksi. Hippiäisen paluun salaisuus on kymmenenkin munan määrä. Pesyeitä on usein kaksi. Kun naaras hautoo ja ruok- kii ensimmäisen pesueen poikasia, koiras valmistelee kii- reellä jo seuraavaa pesää. naaras siirtyy sinne hautomaan ja koiras hoitaa samaan aikaan edellisen pesueen siivil- leen. ruokaa kannetaan pesälle jopa 200 kertaa päivässä. Pienen linnun tarkat elintavat selvitti suuri norjalainen lintumies Svein Haftorn. Hän sai puolestaan perustie- dot suomalaisen Pontus Palmgrenin uraauurtavista 1930-luvun alun tutkimuksista. Suomi on hippiäiselle yksi Euroopan tärkeimmistä mais- ta. Syynä on kuusen runsaus, sillä hippiäinen on kaikista linnuistamme ehkä eniten kuuseen erikoistunut. Palmgre- nin mukaan siltä on jopa fyysisesti hävinnyt hömö- tiaisen kyky roikkua koivun oksilla pää alaspäin. Sen vilkas olemus on täysin sopeutunut kuus- ten seuralaiseksi. Hippiäiset alkavat saapua Euroopasta maaliskuulla. Samaan aikaan Suomen talvehtijat virittyvät kohti pesintää. Kuusen suojiin rakentuu sammalella, naavalla ja seitillä vuorattu pesä. ruokaa lie- nee keväällä hy- vin tarjolla, kun talvehtivia lintuja on niin vähän. n K a r null null a l u null n n null n null i e null e e l l i n e n K e s K u s m u s e null
10
28 Suomen luonto 1102011 V arsinainen ehdotus- ten tulva yllätti Suo- men Luonnon toimi- tuksen, kun Vuoden turhake -kisa julistet- tiin lokakuussa alka- vaksi. Yksi ehdokas sai ylivoimaisesti eniten ääniä, miltei neljänneksen kaikista annetuista äänis- tä. Sen myös lehden toimitus valitsi yk- simielisesti Vuoden 2011 turhakkeeksi: Flush & Go -vessapaperin huuhtohylsy. Suurin elkein markkinoille lanseerattu vessanpöntöstä alas huuhdeltava rulla on lotus Familyn uutuus, jonka tuotekehitte- ly on yrityksen nettisivujen mukaan kes- tänyt yli viisi vuotta. Kaikki kuluttajat ei- vät ole sitä mieltä, että tuotekehittely oli- si osunut aivan nappiin: Keksimällä keksitty tuote. tuotteen markkinointi ohjaa väärään käyttäytymi- seen, se on kierrätysvastainen. Se viestii, että jätteiden oikea lajittelu on hankalaa ja että on paljon helpompaa heittää tuote viemäriin kuin kierrättää se oikein. jäte on ensisijaisesti hyödynnettävä eikä hei- tettävä viemäriin. Eikä varsinkaan sinne! kirjoitti Anni Keinänen Helsingistä. Enulloonullnullnullnullnullnullnullnullnulltnullnullinullnullnullnulltnull lotus Familyn mukaan suomalaiset kier- rättävät noin 40 prosenttia vessapaperi- rullista. loput 60 prosenttia aiheuttavat ongelmia, mikäli yrityksen nettisivuja on uskominen: maailmanlaajuiset kuluttaja- tutkimukset ovat osoittaneet selvästi, et- tä siivoamatta jätetyt tyhjät hylsyt ja epä- siistit kylpyhuoneet ovat suuri riesa ja mel- ko usein jopa suoranainen riidanaihe ko- deissa. itse hylsy on valmistettu uusiutuvasta, biohajoavasta materiaalista, ja se vastaa neljää vessapaperiarkkia. Edelleen yrityk- sen nettisivuilla kerrotaan, että hylsylle tehty täydellinen elinkaarianalyysi osoit- ti, että ympäristön kannalta ei ole väliä, käyttääkö tavallista vai huuhtohylsyä. turhakkeeksi valittiin siis periaattees- sa ympäristöystävällinen tuote, mutta sen luoma mielikuva ja esimerkki eivät tue ekologista ajattelua. Hylsy on käyttökelpoista raaka-ainetta kartonkikeräykseen tai energiajakeeseen. miksi se pitäisi vetää pöntöstä, kun viemä- riputkiin eksyy muutenkin paljon ylimää- räistä. Boikottiin koko tuote! Miia Vuo- risalo Espoosta perusteli valintaansa. Terhi Saura lohjalta nimitti huuhto- hylsyä turhakkeiden esiäidiksi ja peruste- li ehdotustaan: Vaikka olisi kuinka hajoa- va, niin ihmisiä ei saisi missään nimessä totuttaa siihen, että vessanpönttö on käte- vä tapa hävittää asioita. Se aiheuttaa tur- haa kuormaa vedenpuhdistamoille. nullionullnullnullonullnullinulltnullottnullitnullnulli pnullnullttnullnullnull Samaa mieltä ollaan Helsingin seudun ym- päristöpalveluiden vesihuollon toimialal- la, joka huolehtii pääkaupunkiseudun 1,1 miljoonan asukkaan jätevesien puhdista- misesta. Viesti on yksiselitteinen: bioha- joavia tuotteita ei saa heittää vessanpönt- vnullnullnullpnulltnullnulltä nullnullnullnullnullnullttänullä pnullnullinullnull null nullsi tnullnulltnullnulln vuonulln turnullkkeen kriteeritnull nullnullnullnulltonullnullnullnullnull l a u r i s a l m i n e n vnullonullnullnulltnullnullnullnullnullnullonull jOhaNNa MEhTOLa haisuke-meluke-häirike-saastuke-TuRHAkE-haitake-vaivake-oudoke-kummake Vessan- pönttö ei ole kodin lajittelu- keskus.
11
1102011 Suomen luonto 29 töön, vaan niiden oikea osoite on bio- jäteastia. Vessanpönttö ei ole kodin lajittelu- keskus, jonka äärellä kuluttaja miet- tii, että mitä kodin jätteistä hävittäisi pöntön kautta, tuotantopäällikkö Ma- ri Heinonen toteaa. ajatusmalli siitä, että tuote tai tava- ra huuhdotaan viemäriverkkoon ja se katoaa virran viemäksi, on yleinen il- luusio. Ei se mihinkään katoa. Huuhto- hylsykään ei katoa kokonaan, vaan sii- tä jää kuitumassaa, joka voi kerääntyä viemäristöön tai päätyä jätemassaksi eli välppeeksi jätevedenpuhdistamol- le. Se lisää puhdistamon kuormitusta. Välpe siivilöidään vedestä ja orgaa- ninen, liukoinen aine pestään pois. Sen jälkeen välpemassa puristetaan kui- vaksi. lopulta välpe viedään kaatopai- kalle tai jätteenkäsittelylaitokselle pol- tettavaksi. jäte käy siis läpi monta työ- vaihetta, jotta se edes voidaan kuljet- taa eteenpäin. Käyttäisimme tämän rahan ja ener- gian mieluummin perustehtävämme hoitamiseen, siis jäteveden puhdista- miseen orgaanisista aineista, ravinteis- ta ja muista siihen päätyvistä kompo- nenteista kuin biojätteen tai sekajät- teen siivilöintiin, Heinonen sanoo. Kyse ei ole mistään pikkujutusta, sil- lä esimerkiksi Pohjoismaiden ja Suo- men suurin jätevedenpuhdistamo Vii- kinmäessä Helsingissä puhdistaa noin 800 000 asukkaan jätevedet ja sinne kulkeutuu joka vuosi lähes miljoona ki- loa pönttöön kuulumatonta kiinteää jä- tettä. Kun se puhdistetaan ja kuljete- taan poltettavaksi, kustannuksia ker- tyy yli 400 000 euroa vuosittain. vnullnullinulltnullnullnullnullnullnulltonulltnullnullpnullnulltnullnulltä olemme vuosikausia tehneet valistus- työtä, että pönttö ei ole kuin sitä itse- ään varten. Kertaheitolla nämä vuo- sien työn tulokset huuhtoutuvat pois tällaisen ajattelun myötä. Kuluttaja voi mieltää, että pönttöön katoavat myös kodin muut, paljon hankalammat ta- paukset kuten vaaralliset jätteet ja lääkkeet. tätä mielikuvaa emme ha- luaisi vahvistaa, Heinonen kertoo. Keski-Euroopassa huuhdeltavien tuotteiden kirjo on laajempi ja se nä- kyy jo jätevedenpuhdistamoillakin. meillä jätteen määrässä ei ole vie- lä näkynyt kasvua, mutta esimerkiksi tunneleihin kertynyt massa huuhtou- tuu puhdistamolle vasta seuraavien rankkojen sateiden aikana. Selvää on, että puhdistamoita ei ole mitoitettu sii- hen, että muita jätejakeita aletaan siir- tää puhdistamoiden hoidettavaksi. Sari Sarlio-Siintola Helsingistä kiteytti myös jätevedenpuhdistamoi- nullnullnullnulltonullnullnullnullnull laisKanull laisKemnullinull Kulunullnullanulla vUOdEN TUrhakE herätti selvästi tunteita. monet huuhtohylsyä ehnullottaneet olivat erityisen kiukkuisia tavastanull jolla tuotetta markkinoinullaan null ikään kuin vessapaperihylsy olisi valtava onnullelmanull joka koskettaa ja harmittaa lähes kaikkia. nulluotteen valmistaja kehuu ratkaisseensa onnullelman. mainos vielä lupaanull että hylsystä saa helpotuksen mynulls elämäänsä. ei ole onnullelma eikä mikään vienullä tyhjä paperirulla pahvinkeräykseennull nulliojäteastiaan tai poltettaviinnull mutta siitäkin voinullaan tekemällä tehnullä onnullelma. laiska ja tyhmä kuluttaja kyllä nielaisee synulltin hylsyineen kaikkineen. nullnneksi me kuluttajat emme ole aivan niin surkeassa jamassa kuin mainoksista voisi olettaa. me voimme olla viisaita ostopäätnullksissämme ja ahkeria hyviennull ympäristnullystävällisten tuotteinullen lonullnullauksessa toisillemme. nulliesitknull muutennull että vessapaperihylsyistä kertyy suomessa arviolta nullnullnullnull tonnia jätettä vuosittain null ja että markkinoilla on mynulls hylsyttnullmiä vessapaperirullia? nonull nyt tienullät. jOhaNNa MEhTOLa VuodEn turHaKE 2011 Vessan- pönttö ei ole kodin lajittelu- keskus. hnullnullonullnull nullnullnullnullittnull nulltnullnullnullnullnullnullnullnulltnulloitnull
12
30 Suomen luonto 1102011 nnullinullnullKin eHnullnullnullenullnulliinnull gOjinullMarja nulllihinnoiteltu tuontimarja ei ilmeisesti sisällä mitään sellaistanull mitä ei saisi kotimaisista marjoista ja muista kasviksista. jUha aaLTONENnull hELSiNki EnullkOOdiT ja LiSäaiNEET ruoka on paljon parempaa ilman lisäaineita. TaNja TUhkaNENnull vEkaraNjärvi MakEiSET ilmankin tulee toimeennull maksavat paljon ja aiheuttavat terveyshaittoja. aNU haapaLEhTOnull vaNTaa vaLTiON TUrvETUET nullurvetuet asettavat turpeen eriarvoiseen asemaan muinullen nullossiilisten polttoaineinullen kanssa. nullurpeennosto pilaa soitanull joinullen lajisto on jo nyt tonullella ahtaalla. nulluet lisäävät turvetuotantoa ja siten lajien ahnullinkoa. nullurve lisää nullossiilisena polttoaineena mynulls ilmaston lämpenemistä. hELi SUUrkUUkkanull OULU TaLOUSpapEri en ole käyttänyt talouspaperia yli kymmeneen vuoteen enkä ymmärränull mitä sillä tehnullään. nulloivonnull että viinullen tai viimeistään kymmenen vuonullen päästänull kun kaikki käyttävät kankaista rättiänull talouspaperille nauretaan kertakäytnullkulttuurin turhaakin turhempana ilmentymänänull jolle valmistaja on luonut markkinat. haNNa virTaNENnull LahTi aNaNakSEN paLOiTTELija nulluoreinullen ananaksien suomeen lennättäminen on turhaa. nullielä turhempaa on ostaa vehje sen kuorimiseen. Tarja raUTaNENnull ESpOO äLnullpUhELiN nullos ei tavallisiakaan kännyknullitä saanulla kestämään normaalikäyttnullä kahta vuotta pinullempäännull on turha markkinoinulla kymmenen kertaa kalliimpia lelujanull joita ei kukaan oikeasti tarvitse. nulliivailu moisilla muovihimmeleillä on lapsellista. nullvat turhaa jätettä. vELinullMaTTi SaLMELanull SUOMUSjärvi pariSTOkänullTTnulliNEN viiNipULLON avaaja nykyihmisen avuttomuus lienee tunnettu ilminullnull mutta rajansa kaikella. nullos ei osaanulljaksa vääntää korkkiruuvia lihasvoiminnull kannattaa viini jättää juomatta ja lähteä kuntosalille. TOMMnull nullOSTrnullMnull ESpOO TUpSUkEhikkO mitä järkeä on tupsuntekokoneessa? se ei ehkä käytnullssä ole ympäristnulllle haitallinennull mutta turha tavara on aina turhaa. den huolen omassa vastauksessaan: Huuhtohylsy vahvistaa ihmisten mielikuvaa wc- systeemistä yleiskaatopaikkana. Vaikka lotuksen Flush & Go -huuhtohylsy kah- mi suuren osan turhakeäänistä, saimme myös muita hyviä ehdokkaita. Kisan ikisuosikit mopoauto, vesi- skootteri, muovikassi ja tupakka olivat taas listoilla. turhaketta ehdotti tänä vuonna 481 henkilöä, ja eri ehdotuksia saimme 229. lämpimät kiitokset kaikille kisaan osallistuneille! Heidän kesken arvottiin vaellusrinkka ja sen voitti Jaana Elmgren-Salmi Varkaudesta. onneksi ol- koon! n l a u r i s a l m i n e n H s null null null l l i H null K null m i e s jätnullnullnullnullnullnullnullnulltnulloinullnullpäätnull monullnullnullnulltnull nullänullpänullnullätnullttä.
13
1102011 Suomen luonto 31 nullerinteisessä tupsujen tekemisessä pahvimuotteihin on paljon enemmän inulleaanull ja lasten kanssa tekemisessä on mynulls vähän haastetta mukananull toisin kuin tupsukoneen kanssa tupsuja tehnullessä. LaUranullMaija raaTikaiNENnull OULU nullnullnullraikaSTiN nullnullnullraikastin on ympäristnullä kuormittava ja lisäksi myrkyllinen. nullokaisella pnullntnullnvetokerralla viemäriin ja samalla vesistnullnulln lähtee haitallisia kemikaaleja. eikä muutenkaan sanottavaa hynulltyä mielestäninull pnullnttnull pitää kuitenkin pestänull ja sen voi tehnullä joutsenmerkityllä pesuaineella. haNNa nullkSjärvinull paLOkka TanullLETTiTiETOkONE nulln jo pnullytäkoneetnull läppäritnull miniläppärit ja älypuhelimet. mihin tarvitaan vielä tanulllettia? Mika NiSkaSaarinull pUdaSjärvi TaSapaiNOraNNEkE rannekkeen toimivuutta havainnollistetaan yksinnull kertaisella testillänull missä asiakas sulkee rannekkeen nyrkkinsä sisään seisten yhnullellä jalalla. samalla känullet ovat levitettynä sivuille. nulln tottanull että kun käsi puristaa rannekettanull tasapaino paranee. nulln yhtä lailla tottanull että saman vaikutuksen saa puristamalla känullessään nullumlenullkaramelliä. jUSSinullpEkka paijanull TUrkU TakE anullanullnullkahvi MUki nullahvimukeja lnullytyy ojan pohjat täynnä vielä usean kilometrin jälkeen kahvinmyyntipaikasta. miksi ihmisellä muka pitää olla niin kiirenull että on pakko ottaa pahvikuppi kahvia mukaan ja nakata se auton ikkunasta ulos. nulloskus nullillarilenkillä olen ajatellutnull että jos noista saisi viisi senttiä kipalenull niin rikastuisin mukavasti niitä keräämällä. pENTTi daNnullOMnull vihTi Kaikki turhake-ehdokkaat verkkosivuillamme: www.suomenluonto.fi i s null null null K null H null null null i s null null null K null H null null null gonullnullnullnullnull nullinullnulloitnulltnull tnullnullimnullnullnull Mnullnullnullnullnullnullinullonullomnull nullnullnullnullinullnull Tnullnullnullnullnullnullnullnullnullmnullit päätnullät nullonullnullnull nullnullnulloonull inullnull mnullnullnullnullinull tnullinull nullnullnullnullmnull toimnullnull. s null i e n null e null H null null null l i null r a r null null s K null null null e n null null u null i s null null null K null H null null null Minullnulltnullnullnullttinull tinulltonullonullttnull tnullnulltnullnullnull
14
34 Suomen luonto 1102011 oukokuussa 2000 Vesa Huttunen käveli Can- berran katuja australiassa. Hän käänteli karttaa, kääntyi joistain kadunkulmista, kunnes oli peril- lä suurlähetystöalueella. toistaan hulppeampia rakennuksia riveissä. mauttomiakin, sanoisi joku. Suunnatonta kitchiä, imelää Hollywood-tyyliä, Huttunen, 48, kuvailee. jos sinne laittaisi sekaan samalla konseptilla suunnitellun suomalaisen talon, se näyttäisi jol- tain kodalta tai kelosaunalta, Huttunen muistaa ajatelleensa. Hän oli ensi kertaa australiassa tutkiakseen si- käläisen Suomen suurlähetystön tontin yksityis- kohtia: muotoja ja ulottuvuuksia, miltä se oikeas- ti näyttää. Huttunen on arkkitehti. Hän oli pari vuotta aiemmin voittanut ulkoministeriön arkki- tehtikilpailun: Suomen australian lähetystö tultai- siin rakentamaan hänen suunnitelmansa mukaan. moderni, yltiömoderni oikeastaan, Huttunen kuvailee suunnittelemaansa lähetystötaloa. uutElan Vesa Huttusen nullaanullten nulllsinkinulluvien visuaaliset oivallukset ovat kuin keksintnullnullkonsanaannull teKsti jUha kaUppiNEN Kuvat vESa hUTTUNEN o leonardo
15
1102011 Suomen luonto 35 nullpnullnullnullnullttnullMnullnullnullnullnullnullnullnullnullinulli.null Unullnullnull hnullnullnullinull mnullnullnullnullnull 2011.
16
44 Suomen luonto 1102011 Mnullnullnullnullnullnullnullnull Lämmin syksy sai ihmiset hämmennyksiin. nullukinta ja pörinä jatkuivat ihan kuin talvea ei tulisikaan. pnullnullnullnullnullnullnullnull tänull nullnull nullä nullnullnullä täänullänull mnulltnullnullnullä null onullnullnullnullnullnullnulltnullnullnullnulläänullnullnullinullnullnull pnullnullnullppi tnullnullnullnullnullnull nullnullnullotinullinullnullnullnullnullnullnullnull nulltnullnullnullnullnullnullnullt nullnull nullinullnullnullnullnull nullnullnullnullämpnullä nullittää. teKsti aLinullE karLSSON Kuvat MikkO pnullLLäNEN r entukka kukkii Simpeleellä. Keltamata- rat, apilat, voikukat, malvat, puna-aila- kit ja ties mitkä muut kukat kukoistavat Kustavin isokarissa. Kissankelloja ja pajunkissoja Karttulassa. ahomansik- ka helsinkiläispihalla. useita kukkivia niittyleinikkejä oulaisissa. Siinä muutamia Suomen Luontoon tulleita viestejä tämän vuoden marraskuulta. aukeamamme kuvat ovat simpeleläisen luontoku- vaajan Mikko Pölläsen tuoreita otoksia kotikulmil- taan. Keltaisena lainehtivaa villiintynyttä rypsipeltoa mittaillessaan hänen silmäänsä sattui myös kukkivia punapeippejä. Hieman aiemmin hän oli kuvannut metsän reunassa puolukoita, joissa oli samaan aikaan kukkia, raakileita ja kypsiä marjoja. nyt ovat maailman kirjat sekaisin. Vai ovatko? Ei kannata olla huolissaan, kasvitieteilijä Henry Väre Helsingin yliopistosta sanoo. lämmin loppu- syksy ja alkutalvi eivät kasveja haittaa. Yksilöt voivat kärsiä, mutta lajille se ei merkitse mitään. Hänen mukaansa eteläiset viljelykasvit kuten rypsi kukkivat meillä muutenkin myöhään ja yksivuotisten pinullnullnullnullnullinullnulli nullEupeodes corollaenullnullpnullnullä mnullnullnullnullnullnullnull Lnulli tnull nulltii nullotnullonull null nullnullnullnullnullt nullnullnullnullnullnullt pnullnullnullnulltnull tnulltnullnull Näitä nullnullnullnullänullänullä tnullnullnullnullnullnullnullnullinullnullnulloinull Snullmnullnull nullnull nullnullnullnulltnulläinulltnull nullnullnullnullnulltnull mnullnullä.
17
1102011 Suomen luonto 45 Minullo p nullnullänullnullnullnullnullnull nullnulltnullnullnulläänullmnullnullnull tnullnullnullnullnulltimnullnullnull nullnullnullttnullnullnullnullnull nullitnullnullnullnullnullpnullnullnullonullnullnull. Lnullipnulltnullpnullnulltnullnull nullnull mnullnullnullinullnullnullnullnullnullnulltä nullnullnulläänullnullnull. nullnullnullnullotinullnullnullpnull nullnullnull nullomnullnullnullti mnullnulläänull nullnull nullnullr nullnullnullnullnullnullä. rikkakasvien strategiaan kuuluu tuottaa siemeniä niin kauan kuin mahdollista. Puolukan myöhäistä kukintaakaan hän ei pidä sen- saationa. nyt kukkiva verso ei ehkä kuki ensi kevää- nä, muttei se välttämättä edes kuole. jos syyskukinta olisi massiivista, se heikentäisi ensi vuoden kukintaa. Pitkästä ja lämpimästä syksystä on tietyille kasvi- lajeille hyötyä. meillä on koko joukko vieraslajeja kuten jättitatar, jotka kukkivat hyvin myöhään, eivätkä yleensä sie- mennä. niillä on nyt mahdollisuus tehdä siementävä uusi sukupolvi ja jos näin lämpimiä syksyjä tulee tois- tuvasti, kasvilajikoostumuksemme muuttuu hitaasti mutta varmasti. täysin uusien luonnonkasvien leviäminen on hidas prosessi. lajistossamme on kuitenkin jo valmiina monia eteläisiä kasveja kuten vaahtera, jalava, kiiltotuhka- pensas ja tuomipihlaja, jotka lämpimän turvin laa- jentavat elinpiiriänsä. n
18
82 Suomen luonto 1102011 70 Lehden visuaalinen toteutus on komea, ja kuvien sekä asiantuntevan tekstin vuoropuhelu toimii saumattomasti. Lehti innostaa luonnon pariin ilman syyllistävää sävyä. Ote Vuoden laatulehti 2011 -palkintoraadin perusteluista S u o m e n kinulloittnullnull Mnulltimonull nullnullnull 1nullnull nullänullnullnullnullnull Snullmnull Lnullnullonullnull nulloittnullinulltnull jUhLavUOTEMME on ollut menestys. uudis- tunut Suomen Luonto on saanut hyvää palautet- ta lukijoilta, ja lehti on ollut muutenkin mukavas- ti esillä. Hieno tunnustus on myös Kulttuuri-, mie- lipide- ja tiedelehtien liiton antama Vuoden laatu- lehti 2011 -palkinto. Emme kuitenkaan aio ylpistyä, vaan kurotamme yhä korkeammalle. Suomen Luonnon on numero numerolta lunastettava paikkansa alansa parhaa- na erikoislehtenä. laadun takana on pätevän toimituksen ohel- la lukuisa joukko kirjoittajia ja valokuvaajia avus- tajina. Suuren kiitoksen ansaitsevat myös eri tie- teenaloja edustavat tutkijat ja asiantuntijat, joiden kanssa meillä on ilo tehdä yhteistyötä. He vastaa- vat lukijoiden kysymyksiin ja auttavat meitä auliis- ti oman alansa aiheissa ja artikkeleiden asiatarkis- tuksissa. Kilpailu lukijoiden kiinnostuksesta on kovaa, ja kustannusten nousu on tuonut lisää paineita. Kat- somme kuitenkin valoisasti eteenpäin. Suomen Luonnolla on reilut 25 000 tilaajaa, 116 000 lukijaa Kansallinen mediatutkimus 2011 ja yli 11 000 tykkääjää Facebookissa. olemme jo pitkällä ensi vuoden lehtien suunnit- telussa. tulossa on monipuolisia numeroita uusin, nullohti uusia haasteita! virkistävin ja yllättävinkin aihein. jos päivä on pe- lastettu, kun uusi Suomen Luonto löytyy kynnysma- tolta tai postilaatikosta, olemme onnistuneet. n Enullimmäinullnull nullmnullonull nullnullnull nullonullnulltnull 1nullnull null 2011 nullnullnulltnullnullnull nullnullnullnullnullnullnull. vuotta null orma null urinulln ar K is t o Välähdyksiä vuosien varrelta jOrMa LaUriLa