1
PALVELUKONSEPTISI
2
hansapress 3/2009 pääkirjoitus Julkaisija Hansaprint Oy, päätoimittaja Minna Kokka. Kustantaja Sanoma Magazines Finland Oy, Yritysjulkaisut, toimituspäällikkö Sirkka Järvenpää, tuottaja Susanna Marklund, graafinen suunnittelija Arijukka Turtiainen. Painopaikka Hansaprint Oy. Hansapress ilmestyy kolme kertaa vuonna 2009. Lehden jakelua koskeva palaute: hansapress@hansaprint.fi Katse Kohti asiaKasta! Harva asia lienee ennallaan tämän taantuman jälkeen. Median sirpaloi- tuminen ohjaa aimo harppaukseen kohti moniulotteisempaa, erilaiste- tumpaa viestintää. Palveluiden käyttötavat ja ennen kaikkea asiakkaan palveluodotukset tulevat parrasvaloihin; myös me kuluttajat toteamme olevamme erilaisia ja toivomme myös sen mukaista palvelua. Vaikka van- hojen toimintatapojen jatkaminen tuntuisikin edelleen turvallisemmalta, murroksen tuomat mahdollisuudet alkavat tuntua päivä päivältä hou- kuttelevimmilta. Kun asiakkaasta alkaa todella tulla kuningas, myyjän ? asiakaspal- velijan ? kilpailuvalttina on etsiä ja erilaistaa yksilöllisempiä tarpeita vastaavia palveluja ja tuotteita. Kuluttaminen muuttuu hinnanpoimi- misesta parhaan käyttökokemuksen arvioimiseen ja valintaan. Samaan aikaan itse tuotteella huomataan olevan hyvinkin erilaisia merkityksiä eri asiakkaille; onhan näin ollut jo pitkään, mutta viesti on pitänyt yleis- tää yhdeksi kaikkia koskettavaksi sanomaksi tai hintalapuksi. Yleistet- tynä se ei ole lopulta kiinnostanut edes sitä asiakasta, jota varten tuote oli ensisijaisesti suunniteltu. Tarjousselailun sijaan asiakas oppii analysoimaan omia käyttötarpei- taan, mieltymyksiään ja hakemaan tarpeitaan vastaavaa ratkaisua. Kun asiakas huomaa saavansa valintaan apua käyttötarkoituksiin erikoistu- neelta myyjältä ? virtuaalisesti tai henkilökohtaisesti ? ostopäätöksen tekeminen helpottuu, eikä hinta ole ainoa ratkaiseva tekijä. Perinteisesti ominaisuuksin tai kirjanyhdistelmin markkinoidut tuot- teet muuttuvat erilaisiksi käyttötarkoituksiksi ja -kokemuksiksi. Näillä on omat merkityksensä ja painopisteensä eri asiakkaille. Tuotteita voi- daan luokitella, arvioida ja löytää sen perusteella, mikä olisi juuri minul- le sopivin ? ja uudet palvelumallit mahdollistavat juuri tämän. Hyvänä esimerkkinä tästä voisi olla yhteisöllinen kirjahakupalvelu, jonka avulla kirjanostajat löytäisivät luotettavasti omaa lukijaprofiiliaan ja kiinnos- tustaan vastaavia kirjoja. Etukäteiskiitos suomalaiselle palveluntarjoajalle, hyvälle agentille, joka oivalla palvelullaan etsii minulle haluamani, jota en tiennyt olevan olemassakaan. Eläköön yksilöllisempi palvelu ja löytämisen ilo! Minna Kokka päätoimittaja
3
18 Hansaprintin uusi TagAge- palvelu on tehty mahdollisimman asiakasystävälliseksi. Asiakas kehiin! 4 Eläköön ihanat kirjat! 10 Personoi oma televisiosi 14 TagAge ? fiksumpia painotuotteita 18 Tee valinta ympäristön hyväksi 22 Taustatekijä: 10 kysymystä asiakasfaktorille 27 Hansaprint panostaa arkkipainamiseen 28 Hansaprintin uutisia 31 18 10428 s i s ä l t ö 4 Peter Barkman tutkii ennen kuin hutkii ? asiakas nimittäin tietää minkälaista palvelua haluaa. 10 Tuula Pelkonen-Tiri iloitsee siitä, että moni loppuunmyyty kirja tulee jälleen saataville. 28 Petteri Reunanen kertoo Newprintin ja Hansaprintin tiivistyneen yhteistyön hyödyistä asiakkaalle. ANNE KUITTAA ENTÄPÄ EKOLOGISUUS? Anne Mähönen on Hansaprintin henkilöstönkehittämis- ja ympäristöpäällikkö. Hän kommentoi lehden aiheita ympäristö näkökulmasta. Tässä numerossa Annen kuittauksen voi lukea Eläköön ihanat kirjat! -jutun yhteydestä sivuilta 10?13. Lue myös hänen näkemyksensä metsäsertifikaattien asiakashyödyistä sivuilta 22?26. Kansikuva Susa Junnola Kuvauspaikka SATS Ruoholahti
4
4 Teksti Marianna Salin Kuvat Susa Junnola ? Viime vuodet ovat osoittaneet, että kömpelö termi on jalostunut käte- väksi työkaluksi. Palvelumuotoilu tun- tuu tarkoittavan asiakaslähtöistä palve- lukehitystä niin teoriassa kuin käytän- nössäkin. Palvelumuotoilija aloittaa työnsä tut- kimalla markkinoita siinä missä tuote- kehittäjäkin. ?Perinteinen markkinatutkimus perustuu kuitenkin pitkälti staatti- siin segmentteihin. Mitä ostaa 35-vuo- tias mies, joka tienaa 40 000 vuodes- sa? Absurdia?, sanoo palvelumuotoilija Peter Barkman palvelumuotoilutoimisto Palmu Inc:stä. Palmu lähettää tutkijansa tarkkai- lemaan ja haastattelemaan asiakkaita sekä kokeilemaan asiakkaan ja asiakas- palvelijan rooleja. ?Saamme bensaa kehitystyöhön, kun pyörimme mukana.? JOKA PROFIILILLE JOTAIN Barkman pitää monia kuntosaleja hyvi- nä esimerkkeinä siitä, miten huonosti asiakasta ymmärretään. ?Nettisivuilla esitellään hyväkuntoi- sia ihmisiä ja kaikenlaisia body combe- ja ja pumppeja. 47-vuotias ylipainoi- nen kotirouva tai toimistotyöntekijä ei uskalla edes klikata eteenpäin. Kunto- sali puhuttelee vain yhtä ryhmää.? Barkman jakaisi asiakaskunnan kar- keasti muutamaan asiakasprofi iliin sen mukaan, miten nämä toimivat salilla ja mitä he haluavat siltä. Hänen mukaan- sa pienetkin muutokset laitteiden pai- koissa ja henkilöstön toiminnassa voi- vat muuttaa asiakkaiden kokemusta merkittävästi. ?Esimerkiksi se, että asiakas otetaan hyvin vastaan ovella, on erittäin tärkeää epävarmalle kuntoilijalle. Mutta tuskin siitä on haittaa raaka-Arskallekaan.? Palvelumuotoilija varmistaisi palve- lun myös erilaisin apuvälinein. Esimer- kiksi bussilipun myyjä voi kertoa asiak- kaalle laiturin ja lähtöajan ja kirjata ne samalla muistilappuun. Mutta tuottaa- ko tämä turhaa byrokratiaa? Syökö se persoonallisuutta? ?On parempi kertoa asiat silloin, kun tunnelma on hyvä. Jos asiakas huomaa, että on ostanut väärän lipun tai ei löydä laituria, hän palaa tiskille, jolloin dialo- gin lähtökohta on jo negatiivinen.? Palvelutilanne tuottaa asiakkaalle kokemuksen, joka ei paljastu myyntitilastoista eikä oikein kyselylomakkeistakaan. Palvelua pitäisi kuitenkin rakentaa tuon kokemuksen perusteella. Työ alkaa olla tuttua ainakin palvelumuotoilijoille. ASIAKAS KEHIIN! » Palvelumuotoilija Peter Barkman Palmu Incistä on tutkinut muun muassa sitä, minkälaisilla kuntosaleilla ihmiset haluavat käydä.
5
5 ?KUUNNELKAA ASIAKASTA, HÄN TIETÄÄ MITEN PALVELUANNE TULISI KEHITTÄÄ.? Peter Barkman
6
6 EPÄTARKKAA MUTTA TÄRKEÄÄ Markkinatutkija, joka pyydystää val- tavia datasaaliita ja tulkitsee prosentin puolikkaita, saattaa hämmästellä palve- lutilanteeseen sukeltavaa kulttuuritut- kijaa. Peter Barkman on vakuuttunut siitä, että tuhatriviset Excel-taulukot eivät varmista tiedon oikeellisuutta tai hyödyllisyyttä, mutta voivat kyllä tuot- taa illuusion siitä. ?Monet tekevät yksityiskohtaisia budjetteja, vaikka budjetti on parhaim- millaankin vain arvaus?, hän vertaa. Toisaalta, osuvat kyselytutkimuk- set ja hyvät analyysit asiakashallinta- ja kassajärjestelmistä kiinnostavat toki Palmunkin tutkijoita. ?Palvelutilanteessa saadaan kuiten- kin lisäksi sellaista tietoa, jota ei voi saada muista lähteistä.? Kun Barkman ja hänen kollegansa mun loppuraportti hellii kiireistä asi- akasta. Profi ilien piirteet paljastuvat piirretyissä ihmishahmoissa, ja myös kehitysehdotukset avautuvat konkreet- tisin piirustuksin, milloin vain mahdol- lista. ?Yritämme varmistaa sen, että asia- kas myös toteuttaa kehitysehdotukset.? Barkman uskoo, että havainnollisen raportin ohella ison urakan paloittelu kannustaa asiakasta uudistumaan. ?Monia asioita voi viedä läpi käytän- nössä keittiön kautta ilman, että tarvit- see muuttaa koko strategiaa. Erityises- ti nettipalvelut voivat olla helppo alku. Johto ei välttämättä halua ? tai osaa ?PALVELUTILANTEESSA SAADAAN SELLAISTA TIETOA, JOTA EI VOI SAADA MUISTA LÄHTEISTÄ.? Peter Barkman suunnittelivat aikoinaan mobiilipalve- luja, he antoivat koehenkilöille kamerat ja pyysivät kutakin kuvaamaan yhdellä kameralla arkisia ympäristöjään ja toi- sella kameralla tilanteita, joissa jolle- kin palvelulle, kuten bussiaikataululle tai sääennustukselle, olisi käyttöä. Visuaaliset temput siivittävät Pal- mun tutkimuksia kaikissa vaiheissa. ?Jos pysäytämme ihmisiä kauppa- keskuksessa, on helpompi näyttää heil- le kuvia kuin pitää pitkiä alustuksia?, Barkman perustelee. KARTOITUKSESTA KEHITYKSEEN Miten palvelumuotoilija sitten itse käyt- täytyy palvelutilanteessa? Ainakin Pal- Peter Barkmanin mielestä ihmisille on helpompi näyttää kuvia kuin pitää pitkiä alustuksia.
7
7 » Palvelumuotoilun kieli Palvelumuotoilu merkitsee palvelukokemuksen suunnittelua asiakaslähtöisesti. Palvelumuotoilijat jakavat palvelutilanteen pieniin yksiköihin. Otetaan esimerkki: Lounasravintolan asiakas ottaa tarjottimen, tilaa annoksen keittiön luukulta, saa annoksen, laittaa sen tarjottimelle, siirtyy kassalle, maksaa. Tässä esimerkissä asiakas kulkee konkreettista palvelupolkua, jonka varrelle osuu erilaisia palvelutuokioita, jotka koostuvat lukuisista kontaktipisteistä, kuten tarjottimesta, keittiöstä ja myyjästä. Palvelupolkua voi edetä myös fyysisesti paikallaan, esimerkiksi lippuluukulla tai nettikaupassa. ? puuttua niihin?, Barkman pohtii. Monesti muutokset kuitenkin vaativat strategisia linjauksia, etenkin silloin, kun teollisuusjätti aikoo siirtää paino- pistettään tuotteista palveluihin. Palve- lumuotoilijalle kyse on silloinkin samas- ta asiasta. Miten asiakas kokee palvelun ja minkä arvoista se on hänelle? ?
8
8 ?? Tuoreet vihannekset tervehtivät asiakasta, ja maito odottaa monien houkutusten takana perällä. Kaikki tunnistavat ruokakaupan Suomessa, koko Euroopassa ja ties missä. Voidaanko konseptista olla näin varmoja? Ei, toteaa kuluttaja- ja asia- kasymmärryksestä vastaava johtaja Antti Tapionlinna Suomen Lähikaup- pa Oy:stä. Hän hakee konseptien suunnittelijoille jatkuvasti uutta tietoa kehitystyön tueksi. Vankkaa dataa virtaa jo nyt Siwojen ja Valintatalojen kassoista, ja kanta-asiakasrekisteri kertoo, mitä keskimääräinen 45-vuoti- as nainen syöttää perheelleen itäsuomalaisessa pikkukaupungissa. Mutta miten hän kulkee kaupassa? Miten hän tekee ostopäätöksensä? Mitä hän tekee kiireessä toisin? ?Pyrimme mittaamaan entistä enemmän asiakaskokemusta?, Tapion- linna kertoo. Reilu vuosi sitten Palmu Inc:n tutkijat lähtivät Suomen Lähikaupan myymälöihin tarkkailemaan ja haastattelemaan asiakkaita. Tuloksena tuli kolme asiakasprofiilia, siis kolme tapaa käydä kaupassa: tehokkaasti, suunnitelmallisesti tai fiilistellen. Tapionlinna korostaa, että profiili muuttuu tilanteen mukaan. Se, joka hakee vauhdilla valmisruuan lounaaksi, saattaa pyöriä piruettia iltaisin. Siitä huolimatta profiileja voidaan hyödyntää tuotteiden asettelua ja tuote- valikoimia suunniteltaessa. Oli kuitenkin selvää, että lähikaupan merkitys ei avaudu pelkästä reittikartasta. ?Lähikauppa on monelle hyvinkin tunnepitoinen asia. Siellä nähdään naapureita, lapset käyvät samassa kaupassa ja henkilökunta on tuttua.? Lähikaupan tunnelma on niin arvokas asia kauppiaalle, että sitä kan- nattaa seurata ja kehittää jatkuvasti. ?On kuitenkin hidasta tilata kyselyjä tutkimusfirmoilta. Ensin spek- sataan, sitten koodataan ja lopulta toteutetaan. Äkkiä on mennyt kolme viikkoa?, Tapionlinna laskeskelee. Suomen Lähikauppa heittääkin sähkö- postitse pikakysymyksiä asiakkailleen, jotka ovat rekisteröityneet neuvon- antajiksi. Oletko jo kokeillut nettikaupan toimitusta lähikauppaasi? Tiesitkö siitä? ?Jo seuraavana aamuna meillä voi olla yli tuhat vastausta.? Keskustelu jatkuu nettisivun palstoilla. Miksi ostat luomua? Paljonko olet valmis maksamaan siitä, että voisit tilata suosikkileipomosi sacher- kakun lähikauppaasi? Suomen Lähikauppa avasi Neuvonantajat.fi-sivuston viime vuoden lopulla yhteistyössä Palmun kanssa. Neuvonantajia on nyt yli 5 000, ja Tapionlinnan mukaan yleensä noin puolet vastaavat kyselyyn. Kun neuvonantajat ehdottavat uudistuksia, heidän luulisi myös odotta- van muutoksia, ainakin ikiomaan lähikauppaansa. Konsernissa on kuiten- kin selvää, että päätöksiin vaikuttavat myös monet muut mittarit ja talou- delliset rajoitukset. Miten selvää se on neuvonantajille? ?Olemme miettineet sitä paljon. Ilmeisesti se auttaa, että ihmiset saa- vat nähdä kyselytulokset. He huomaavat, että osa on myös päinvastaista mieltä. Ja he myös huomaavat, että osa ehdotuksista todella toteutuu.? Kesällä neuvonantajilta kysyttiin, miksi he osallistuvat kyselyihin ja kes- kusteluihin. ?Monelle on tärkeää, että saa vaikuttaa oman lähikauppansa asioihin.? Lähikaupan tunnelma arvossaan ?Lähikauppa on monelle hyvinkin tunnepitoinen asia?, sanoo Antti Tapionlinna Suomen Lähikaupasta.
9
9 Mediamyynnin johtaja Clarisse Berggårdh Sanoma Magazines Finland Tuleeko mieleesi mitään palvelua, jonka konsepti on saanut sinut asiakkaaksi? Palvelukonseptina Finnairin ?Illaksi kotiin? on hyvin har- kittu ja toimiva. Itse matkus- tan työkseni jonkin verran. Onneksi pystyn ilokseni useimmiten valitsemaan kotimaisen lentoyhtiön pääasiassa siitä syystä, että aion nukkua yöni omassa kodissani. Niin hyvään hotellikonsep- tiin en ole siis vielä törmännyt, että se peittoaisi oman jääkaapin ja tyynyn!? Aluejohtaja Sauli Niinistö Orion Oyj, Eläinlääkkeet Kuinka tärkeää sinulle on asiakkaana tuotteiden asettelu ja ympäristö? Näen tuoteasettelun ja -ympä- ristön tekijöinä, jotka ohjaa- vat hetken ostokäyttäytymis- täni huomattavasti, mutta sitäkin enem- män ne vaikuttavat seuraavaan osto- paikkapäätökseeni. Ostopaikkamahdol- lisuudet kun ovat nykyään niin moni- naiset aina kiinteästä liikepaikasta katalogi- ja nettiostamiseen. Fyysinen liiketila on perinteinen, varma valinta. Mikäli lisäksi tuotteet on paikan päällä helppo löytää, noutaa ja maksaa niin sellaiseen myymälään tulee kyllä men- tyä uudelleenkin. Samat kriteerit vai- kuttavat myös nettiostamiseeni. Tällöin mielessäni on ostopaikan laatukuva, jonka muodostumiseen vaikuttavat tuo- teasettelu ja ostamisen helppous. Jos nämä kriteerit ovat paikallaan, niin kyl- lä siitä kauppa varmasti syntyy!? Myyntiedustaja Jyrki Käki Papyrus Finland Oy Mikä on mielestäsi hyvälle palvelulle tunnusomaista? Hyvässä palvelussa tärkeintä on asiakkaan kuunteleminen ja oikean ratkaisun löytäminen hänen todellisiin tarpeisiinsa. Mielestäni hyvää asennetta asiakaspalvelussa osoittaa myös sen tunnustaminen, ettei juuri meillä ole asiakkaalle sopivaa ratkaisua. Nykypäivän myyjä on enem- män konsultti kuin pelkkä myyjä.? Tuotepäällikkö Sari Hytönen Oy Nordic Moneta Ab Mistä tunnistat hyvän palvelun? Hyvästä palvelusta jää ennen kaikkea hyvä mieli. Viime syyskesällä olimme menossa tankkaamaan venettämme läheiselle venebensa-asemalle. Se oli juuri mennyt kiinni, mutta seteliautomaatti toimisi. Juuri kun etsimme epätoivoisesti sete- leitä kassien uumenista, aseman omista- ja palasi paikalle ja sanoi ?Odottakaa hetki, mie avaan aseman teille. Eipä täs- sä niin kiire mihinkään, ei teidän tarvit- se niitä seteleitä kaivaa.? Juuri tuollai- nen ilahduttaa asiakasta!? Mitä mieltä palvelusta? 4 mielipidettä ? Ari Ojala
10
Teksti Maarit Seeling Kuvat Mark Niskanen ja Juha Salminen 10
11
? Kirjan tarveperustainen kustanta- minen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Kirja-alan palveluyrityksel- lä Kirjavälityksellä on ollut tarvepai- namista koskeva hanke, jonka yhteis- työkumppaniksi valittiin Hansaprint. Tänä syksynä yhtiöt ovat lanseeranneet yhteispalvelun, joka kattaa koko kirjan painamisprosessin tilauksesta lopputoi- mitukseen. ?Digitaalisen painotekniikan sekä aineistojen ja sidonnan tuottamismene- telmien kehityksen myötä aika on kypsä jopa yksittäispainatuksiin?, Hansaprin- tin Minna Kokka sanoo. ?Nyt uuden teknologian ansiosta on mahdollista tuottaa nopeasti ja edulli- sesti pieniäkin eriä, tarvittaessa vaikka yksi kirja kerrallaan. Näin voimme tar- jota kuluttajan saataville aiemmin lop- puunmyytyjä teoksia?, palvelujohtaja Tuula Pelkonen-Tiri Kirjavälityksestä kertoo. ?Maassamme julkaistaan vuosit- tain noin 13000 uutta kirjaa. Tarkoi- Monet jo loppuunmyydyt lukuelämykset ovat taas pian ulottuvillamme. Kirjavälityksen ja Hansaprintin upouusi palvelu mahdollistaa kirjojen riskittömämmän kustantamisen sekä kustannustehokkaan tarvepainattamisen ? jopa yksittäiskappaleina. tus on saada palveluun vuoden sisällä noin 5000 nimikettä ja tämänkin syksyn aikana jo parisen tuhatta. Tavoitteem- me ovat korkealla: pyrimme tämän pal- velun kautta vuositasolla 300 000 kap- paleen menekkiin?, Pelkonen-Tiri jat- kaa. PALVELU SUJUU MUTKITTA Palvelu toimii niin, että saataville halut- tavien kirjojen aineistot talletetaan vir- tuaalivarastoon, josta kirjat painetaan tilausten perusteella, ja toimitetaan edelleen ostajalle ? suoraan kulutta- jalle tai kirjakaupalle. Kirjan voi tila- ta myös kirjasto tai koulu, joka haluaa ottaa sen valikoimiinsa. Tilaus välittyy näiden kanavien kautta Kirjavälityk- seen ja sieltä edelleen Hansaprintiin, joka toimittaa teoksen Kirjavälityksen kautta asiakkaalle. Hansaprint on kesän aikana hion- nut tuotantolinjojaan ja prosessejaan tarvetta vastaaviksi, se on esimerkiksi hankkinut muun muassa uuden pien- painoksille soveltuvan kirjansidonta- laitteiston. ?Toimiva Print-on-Demand -palve- lu vaatii joustavan prosessin, sillä tuo- tanto sirpaloituu yhä pienempiin eriin. Siksi Hansaprint on tehnyt huomattavia investointeja tuotantolaitteisiin ja pro- sesseihin, jotka on nyt automatisoitu alusta loppuun?, Kokka selvittää. Kirjamarkkinoiden pirstaloituva murros Kirjamarkkinat ovat murroksessa. Kirja- markkinoilla vuosittain ilmestyvien uusien nimikkeiden määrä kasvaa jatkuvasti. Lisäk- si tiedonsaannin helpottuminen tietoteknii- kan kehittymisen myötä pirstoo markkinoita yhä pienempiin segmentteihin, kun lukijat saavat entistä vaivattomammin tietoa eri asi- oista ja aihealueista. Sähköistymisen myötä kuluttajat osaavat myös vaatia kustanta- moilta nimenomaan itseään kiinnostavaa teoksia. Samalla kustantajan näkökulmasta kes- kipainokset pienenevät, kun kysyntä sirpa- loituu. LISÄMYYNTIÄ PITKÄLLÄ HÄNNÄLLÄ Tarvepainatuksen ansioista kustanta- mot voivat kustantaa kannattavammin ja pitää tarjolla aiempaa laajempaa valikoimaa. Niin kutsuttu ?long tail? eli rajaton saatavuus, pidentää kirjan ikää ja antaa siten kustantamoille tilaisuu- den lisämyyntiin. ?Ennen kannattavan painoksen ala- raja oli noin 2 000 kappaletta ja se karsi kustantajan valikoimaa. Nyt on uuden teknologian ansiosta mahdollista tuot- Loppuunmyyty kirja on pian historiaa. Minna Kokka 11
12
Minna Kokka Hansaprintistä iloitsee siitä, että uuden palvelun avulla saadaan lop- puunmyytyjä kirjoja jälleen kuluttajien saa- taville. Nyt uuden teknologian ansiosta on mahdollista tuottaa nopeasti ja edullisesti pieniäkin eriä ja näin lisätä kirjan myyntimahdollisuuksia. Odotuksemme ovat korkealla. Tuula Pelkonen-Tiri Tuula Pelkonen-Tiri kertoo, että Kirjavälityksen rekisterissä on yli 100 000 kirjaa. Suomalaiset ahkeria lukijoita Suomalaiset ovat todellista lukijakansaa. Suomessa kustannetaan toiseksi eniten kirjallisuutta per henkilö Euroopassa heti Islannin jälkeen. Kirjojen ostaminen on kasvanut merkit- tävästi 2000-luvulla, eikä internet tai säh- köisten tuotteiden tuleminen näytä vähen- tävän kirjojen hankkimista. Suomessa kir- jojen kappalemääräinen myynti on kasva- nut 10 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Yksityiset henkilöt ostavat omalla rahalla vuodessa 22 miljoonaa kirjaa. Jopa 77 prosenttia suomalaisista aikui- sista ostaa joka vuosi vähintään yhden kirjan. Lähde: Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannus- yhdistyksen Suomi lukee 2008 ?tutkimus 12
13
ANNE KUITTAA ENTÄPÄ EKOLOGISUUS? taa nopeasti ja edullisesti pieniäkin eriä ja näin lisätä kirjan myyntimahdolli- suuksia. Odotuksemme ovat korkealla?, toteavat Kokka ja Pelkonen-Tiri. Kirjavälityksen tuoterekisterissä on jo nyt yli 100 000 kirjaa, joista iso jouk- ko on loppuunmyytyjä. Kun kirjoista ei enää tarvitse ottaa isoja painoksia saa- tavuuden varmistamiseksi, kustanta- mot voivat tuoda saataville suuremman määrän eri kirjanimikkeitä ja säästää esimerkiksi varastointikuluissa. Lisäksi kustantajille mahdolliste- taan vanhempien kirjojen digitalisoi- minen, minkä myötä jo loppuunmyy- dyistä teoksista voidaan sitten tarpeen mukaan ottaa uusia painoksia. Lop- puunmyyty kirja alkaa siis vähitellen siirtyä historiaan. Jatkossa tavoitteena on laajentaa virtuaaliseen aineistovarastoon tallen- nettujen nimikkeiden valikoimaa niin, että palvelusta tulisi alalle merkittävä tapa tuottaa ja myydä kirjoja. VIIMEISTÄ HUUTOA ALALLA Maailmalta on jo useita esimerkke- jä siitä, että yksittäisen kirjan paina- minen on taloudellisesti kannattavaa ? sekä painotalon että kustantajan kan- nalta. Esimerkiksi Englannissa, joka on Euroopassa ollut alan suunnannäyttä- jä, painetaan digitekniikalla jo yli mil- joona teosta kuukaudessa ja kasvuluke- mat ovat huikeat. Digitaalisesti painet- tujen kirjojen osuus myynnistä kasvaa myös USA:ssa reippaasti enemmän kuin perinteisellä tavalla painettujen. ?Tarvepainaminen on herättänyt alalla suurta kiinnostusta. Kirja-ala mielletään helposti aika staattisek- si. Tässä luodaan aidosti uutta potkua alalle. Kirjakaupat, muut jälleenmyyjät ja kirjastot ovat olleet erittäin innostu- neita tarjoamaan asiakkailleen kyseistä palvelua?, Pelkonen-Tiri toteaa. ?Perinteinen kirja on edelleenkin paras käyttöliittymä romaaneissa ja laadukkaassa tietokirjallisuudessa. Sen lisäksi kirja on hyvin toivottu lahja?, Kokka sanoo. ? Tarvepainaminen on herättänyt alalla suurta kiinnostusta. Tuula Pelkonen-Tiri Kirjojen valmistaminen tarpeen mukaan on myös ympäristön kannalta positiivinen ratkaisu. ?Uusi tarvepainatuspalvelu säästää turhia kuljetuksia, varastointia ja materiaalihukkaa kaikissa vaiheissa. Materiaalia ja energiaa käytetään mahdollisimman säästäväisesti ja tehokkaasti?, toteaa Hansaprintin henkilöstön kehittämis- ja ympäristöpäällikkö Anne Mähönen. Kirjoihin voidaan liittää Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki ja asiakkaan materiaalivalintojen mukaan myös puukuidun alkuperän osoittava PEFC- tai FSC-merkki. MITÄ SUOMI LUKEE Syyskuu 2009, Kotimainen kaunokirjallisuus 1. Tervo Jari Koljatti WSOY 2. Remes Ilkka Isku ytimeen WSOY 3. Westö Kjell Älä käy yöhön yksin Otava 4. Hotakainen Kari Ihmisen osa Siltala 5. Utrio Kaari Vaitelias perillinen Tammi 6. Hirvisaari Laila Pihkovan kellot Otava 7. Laaksonen Heli Pursu Otava 8. Lehtolainen Leena Henkivartija Tammi 9. Rönkä Matti Tuliaiset Moskovasta Gummerus 10. Nousiainen Miika Maaninkavaara Otava Lähde: Kirjakauppaliitto 13
14
14 Personoi oma ? PlusTV aloitti toimintansa vuon- na 2006 ja on sen jälkeen muokan- nut kotimaisia maksu-tv-markkinoita. PlusTV:n toimintaperiaate onkin tuoda helposti ja mahdollisimman mutkatto- masti viihdettä antennikoteihin. ?Aiemmin maksu-tv koettiin kal- liiksi ja monimutkaiseksi ja kotiin tila- tut ohjelmapaketit tuntuivat monesta ylellisyydeltä. PlusTV haluaa olla joka kodin jokapäiväinen viihdepaketti, jon- ka ääressä perheet voivat nauttia heille mieluisista ohjelmista. PlusTV:n käyt- töönotto on edullista ja helppoa: kanava- tarjonta on heti käytössä, kun on hank- kinut katselukortin?, kertoo PlusTV:n markkinointipäällikkö Minna Lappa- lainen. PlusTV:llä on noin 300 000 asiakas- ta, joista suurin osa on ollut asiakkaana Suomalainen maksu-tv haluaa tarjota katsojilleen räätälöityjä sisältöjä, joten asiakkaita tavoitellaan mittatilauskeinoin. Kohdennettu suora tavoittaa heidät juuri silloin kun pitää. Maksu-tv tarjoaa yksilöllisiä tapoja televisionkatseluun ja on yhä suositumpi suomalaisissa kodeissa. Teksti Marja Berisa Kuvat Mark Niskanen ja iStockphoto Kuvankäsittely Arijukka Turtiainen
15
15 televisiosi jo pitkään. Tyypillinen tilaaja on maa- seudulla tai kaupungin omakotialueella asuva lapsiperhe. Toinen yleinen asia- kasryhmä on paljon kotona ja mökil- lä aikaansa viettävä yhden tai kahden hengen aikuistalous. ?Asiakkaat arvostavat mielenkiin- toisia sisältöjä. Tarjoamme laatusarjoja, elokuvia, dokumentteja, suoria urheilu- lähetyksiä ja lastenohjelmia. Ohjelma- sisällöt tuotetaan tv-kanavilla, mut- ta välitämme kanaville säännöllisesti tilaajiemme toiveita.? SUORA TAVOITTAA TAUOLLA OLEVAT Lappalainen kertoo, että PlusTV:llä on paljon katsojasegmenttejä. Käytössä olevien markkinointikeinojen skaalakin on laaja: on televisiomainontaa, jälleen- myyntipisteitä, puhelinmyyntiä, sähköi- siä kampanjoita sekä tietenkin kohden- nettua suoramyyntiä. Kohdennetussa suorassa Hansaprint on PlusTV:lle hyväksi havaittu kump- pani. Tehtävänä on tavoittaa ?huilimas- sa olevat? tai tilauksensa loppumetreillä olevat katsojat. ?Emme ole sitoneet asiakkaita pit- kiin tilauksiin, vaan tarjonneet toistai- »
16
16 seksi voimassa olevia sopimuksia. Niin- pä kynnys kokeilla on matala, ja asiak- kaaksi voi ja tietenkin saa jäädä pit- käksikin aikaa. Toinen kilpailuvaltti on se, että meillä on vapaasti valittavia sisältöpaketteja, joihin asiakkaat voivat valita itse omat suosikkikanavansa.? Kun asiakkaan sen hetkinen tilaus on loppumassa, PlusTV muistuttaa olemas- saolostaan. ?Hansaprint on meille tärkeä lenkki tässä ketjussa. Joka toinen viikko poi- mimme asiakkaat, joiden tilaus on kuu- kauden päästä loppumassa ja lähestym- me heitä suorapostituksella. Kysees- sä on brändimme mukainen mutkaton materiaali: tukevalle paperille painet- tu viesti, jossa katsojalle kerrotaan, että hänen tilauksensa on loppumaisillaan. Lisähoukuttimena on kuvia ja tietoa uusista, mielenkiintoisista ohjelmista.? LEMPEÄÄ HERÄTTELYÄ, EI TUPUTTAMISTA Tiedot ohjelmasisällöistä napataan juu- ri tulossa olevien uutuusohjelmien jou- PlusTV tarjoaa vapaasti valittavia sisältöpaketteja. kosta: ethän halua jäädä paitsi Kiekko- leijonien talven turnauksista? Lappalaisen mukaan ?peruutusten esto? on toiminut erinomaisesti. Usein asiakas menee suoran saatuaan PlusTV: n nettisivuille, joilla hän voi uusia tilauksensa muutamalla hiiren klik- kauksella. Koska PlusTV:n asiakaskunta on seg- mentoitu tarkasti, kutakin kohdeseg- menttiä lähestytään tasaisesti vuoden aikana. Yhteistyön on tuotantoprosessin eri vaiheissa toimittava useiden kump- paneiden välillä kuin rasvattu. ?Teemme markkinointimateriaa- lit osin itse ja osin mainostoimistossa. Tämän lisäksi meillä on yhteistyökump- paneita osoitetietojen jalostamiseen. Lopulta materiaalipaketti ja osoitteet lähtevät Hansaprinttiin, jossa ne per- sonoidaan valmiiksi digitaalisessa pai- nossa.? Lappalainen kertoo, että aikatau- lut ovat usein haastavia. Tulevaa ohjel- PlusTV pitää katsojat koukussaan ? Joka toinen viikko PlusTV:llä seulotaan ne asiakkaat, joiden tilaus on kuukauden päästä loppumassa. ? Tätä kohderyhmää lähestytään suorapostituksella, jossa hyödynnetään houkuttimena juuri tuloillaan olevia, kiintoisia uutuusohjelmia. ? Muita kohdennettuja, eri teemaisia kampanjoita PlusTV toteuttaa tasaisesti vuoden aikana. ? Hansaprint digipainoineen on PlusTV:lle tärkeä yhteistyökumppani. ? Hansaprint personoi ja painaa PlusTV:n kampanjamateriaalit ketterästi jopa kolmessa päivässä.
17
17 mistoa ei haluta kertoa kuukausia etu- käteen, eikä suoramarkkinoinnin koh- deryhmäkään välttämättä selviä kovin aikaisessa vaiheessa. Kun aineistopa- ketti lähtee Hansaprinttiin, on valmiin materiaalin oltava vastaanottajalla seit- semän arkipäivän sisällä. Kolme päivää on varattu postitukseen, joten Hansa- print työstää ja painaa materiaalit kol- messa päivässä. ?Yhdessä postituksessa voi olla 3-4 eri kohderyhmää, joiden koko vaihtelee muutamasta kymmenestä tuhanteen. Kun joka toinen viikko lähtee vaihtu- vin elementein varustettua postia, vaa- ditaan kumppanilta tarkkuutta. Meitä helpottaa huomattavasti se, että pai- nosta aina varmistetaan, että kulloinen- kin käsittelyssä oleva materiaali lähtee oikeille asiakkaille.? PERSONOINTI LISÄÄ HUOMIOARVOA Digipaino tuo työhön oman ulottuvuu- tensa. Vielä vuosi sitten PlusTV:n mate- riaalit painettiin perinteisin menetel- min. Lisävaiheena oli kirjeiden kuori- tus. Prosessi vei aikaa ja oli raskas, eikä painatusmääriä pystynyt muuttamaan helposti. Hansaprintin ripeä digitaalipainatus mahdollistaa ketteryyden kampanjois- sa. Niiden aikajänne mitataan siis päi- vissä eikä kuukausissa kuten yleensä perinteisesti tuotetuissa kampanjama- teriaaleissa. Kun Hansaprint tuli mukaan kuvi- oon, vaihdettiin suoramateriaalin ulko- asu. Siinä pyritään selkeyteen ja help- pouteen. Aiemmasta kirjekuoriratkai- susta luovuttiin ja nyt asiakas saa pak- sun, tukevalle paperille painetun lius- kamaisen kirjeen, joka herättää taatusti vastaanottajan huomion ? varsinkin, jos kyseessä on kuvapersonointi. PlusTV:n suoramateriaaleissa ei ole ?raaputa-, leikkaa- ja liimaa?-tehtäviä, vaan ne sisältävät selkeän tilausmah- dollisuuden. ?PlusTV ei ole luksustuote, vaan tavallinen, suomalainen ja arkipäivään kuuluva?, Lappalainen korostaa. RÄVÄKÖITÄ LÄHESTYMISTAPOJA ETSIMÄSSÄ PlusTV pyrkii olemaan mukana ihmisen elämässä ja sen muuttuvissa rytmeissä. ?Haluamme lähestyä eri kohderyh- miä räätälöidyin kuvin ja viestein.? Osa digipainatuksen viehätystä on luonnollisesti kustannustehokkuus, mutta ennen kaikkea se, että kuvaper- sonointi on helppoa. PlusTV ja Hansaprint ovat toteut- taneet vuoden kestäneen yhteistyönsä aikana monta täsmälähestymistä. Niis- sä kohteena ovat olleet muun muassa naiskatsojat, kesämökkiläiset ja formu- lafanit. ?Helmikuussa toteutimme ystävän- päiväkampanjan, jossa vanhalle tilaa- jalle lähetettiin rahanarvoinen tarjo- us. Pääkuvassa oli tarjouksen hengen mukaisesti rivi kultaharkkoja, ja hark- kojen sisään aseteltiin vastaanottajan etunimi. Hyvin toimi!?, sanoo Lappa- lainen tyytyväisenä. Aikaisempien tilaustietojen perus- teella formulafaneiksi luokitelleet saivat värikkään piirrosformulan, jossa Matti, Maija ja monet muut vanhat tutut saivat juuri itseään puhuttelevan viestin. Hiljattain osoitteesta toiseen muut- taneet saavat hekin ikiomaa postia, ja kesämökin omistajille tuli ennen kesä- kauden alkua kuvamaisemaltaan ranta- aiheinen muistutus PlusTV:n olemassa- olosta. Lappalaisen mukaan maksutelevisio- maailma on onneksi vielä vasta hake- massa muotoaan. Alan markkinoinnin ja asiakasviestinnän kentällä on siis varaa ideoida luovia ja räväköitä lähes- tymistapoja. ?Jatkossa kohderyhmäkohtainen räätälöinti on avainasemassa. Asiak- kaat ovat meillä hyvien sisältöjen takia, ja haluamme hyödyntää ihmisten kiin- nostuksen kohteita entistäkin parem- min. Uskon, että yhteistyömme Hansa- printin kanssa jatkuu ja kehittyy?, sanoo Lappalainen. ? ?Joka toinen viikko poimimme asiakkaat, joiden tilaus on kuukauden päästä loppumassa ja lähestymme heitä suorapostituksella.? Minna Lappalainen Minna Lappalainen kertoo PlusTV: n markkinointikampanjoiden olevan nopeatempoisia.
18
18 TagAge ? fiksumpia painotuotteita
19
19 Pieneen siruun koodattu tieto voidaan lukea esimerkiksi kännykällä. ? Hansaprintin kehitysjohtaja Jukka Saariluoma sanoo tyy- tyväisenä, että syyskuun alussa julkistettu TagAge-pal- velu on saanut myönteisen vastaanoton markkinoilla. Tämä oli odotettavissa, sillä vastaavaa NFC-tunnistetekniikan ja paino-osaamisen helposti yhdistävää palvelua ei ole missään muualla saatavilla. ?Palvelu on tavattoman joustava ja vastaa tämänhetkis- ten markkinoiden kysyntään?, kehityspäällikkö Tommi Kati- la myhäilee. TagAgessa hyödynnetään RFID-perheeseen kuuluvia NFC- radiotaajuustunnisteita, jotka ovat yhdistettävissä mitä eri- laisimpiin painotuotteisiin ? kuten tarroihin, julisteisiin tai käyntikortteihin. Pienen pieneen siruun koodattu tieto voi- daan puolestaan lukea hipaisemalla tunnistetta esimerkiksi NFC-ominaisuudella varustetulla kännykällä. Sovellus palve- lee vaikkapa julkisen liikenteen käyttäjiä, jotka voivat ladata pysäkillä olevasta aikataulusta haluamansa bussin kulkuajat omaan matkapuhelimeensa. TagAge on suunniteltu erityisesti personoiduille painotuot- teille, joiden valmistuserät ovat usein pieniä. Tilaaminen on Hansaprintin uuden TagAge-palvelun myötä tarjotaan asiakkaille kokonaan uusi tapa luoda ja tilata NFC/RFID-integroituja painotuotteita helposti. UPM Raflatacin kanssa kehitetty palvelu on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Gutenbergin aikaisesta perinteisestä painojäljestä on siis pitkälle pötkitty. Teksti Matti Remes Kuvitus Karoliina Pertamo Kuva Mark Niskanen » NFC lukee läheltä NFC (Near Field Communication) pohjautuu radioaal- toja käyttävään RFID-tekniikkaan, jonka avulla tietoa voidaan siirtää tunnistimesta lukulaitteelle lähietäisyy- deltä. NFC:n ensimmäiset sovellukset ovat liittyneet mak- samiseen ja pääsylippuihin. Esimerkiksi julkisen lii- kenteen maksukortit käyttävät tätä sovellusta. Monissa pilottihankkeissa lukulaitteena on käytetty matkapuhe- linta, mutta tekniikan voi yhdistää lähes mihin tahansa laitteeseen. NFC:tä tutkivan VTT:n arvion mukaan teknologiaan liittyvät sovellukset voivat olla laajasti käytössä jo 2?3 vuoden kuluessa, kun teknologiaan liittyvät määritykset saadaan viimeisteltyä ja laitevalmistajat tuovat NFC- ominaisuuksilla varustettuja laitteita markkinoille.
20
20 helppoa ja nopeaa web-pohjaisen käyt- töliittymän (www.tagage.eu) kautta. ?Näin voimme palvella kätevästi eri puolilla maailmaa toimivia asiakkaita?, toteavat Katila ja Saariluoma. SOVELLUKSET HELPOSTI YHDELTÄ LUUKULTA TagAgen etuihin Katila laskee sen, että asiakas saa halutessaan käyttövalmiin tuotteen yhdestä paikasta. ?Autamme tarvittaessa painotuot- teen materiaalin valinnassa, tuotamme visuaalisesti hyvännäköisen ulkoasun, integroimme painotuotteen ja tunnis- teen sekä koodaamme tunnisteeseen halutut tiedot. Aiemmin asiakkaat ovat joutuneet hakemaan vastaavia palveluja useilta eri toimijoilta. Nyt tämän kaiken saa yhdeltä luukulta.? Muutaman vuoden kuluttua tekniikka voi olla jo laajasti käytössä. Kasvumarkkina kiinnostaa UPM Raflatacia UPM RAFLATACIN markkinointijohtaja Samuli Strömberg sanoo, että yhteistyö TagAgen kehittämisessä on sujunut erinomaisesti Hansaprintin kans- sa. Maailman suurimpiin kuuluvaa tunnistevalmistajaa kiinnostaa uudessa palve- lussa erityisesti NFC-sovellusten leviäminen uusiin käyttötarkoituksiin. ?Kyseessä on erittäin kiinnostava ja potentiaalinen markkina, jossa RFID-tekniik- kaan pohjautuvat palvelut tulevat kuluttajien ulottuville. Muut RFID-sovellukset keskitty- vät b-b-markkinoihin, mutta NFC:stä voi tulla oikeasti arkipäivän esineitä ja informaatio- ta yhdistävä asia?, Strömberg perustelee. Strömberg laskee TagAgen parhaisiin puoliin helppouden ja joustavuuden. ?Me UPM Raflatacissa pidämme isoista tilauksista. Mutta ennen kuin niihin päästään, tarvitaan pieniä volyymejä kehitteillä oleviin sovelluksiin ja pilottihank- keisiin.? TagAge on ennättänyt saada osakseen jo runsaasti kansainvälistä huo- miota. Palvelu sai muun muassa viime vuonna hopeasijan NFC Foru- min kilpailussa, johon osallistui yli 50 ehdotusta 21 eri maasta. NFC Forum on tietotekniikka-, elektroniikka- ja maksuteollisuusalan kansainvälinen järjestö.
21
21 TagAge sopii mainiosti logistiikkabisnekseen Uuden palvelun käyttäjiin kuuluu LogiNets Oy. Yhtiön toiminta-ajatuk- sena on tuottaa reaaliaikaisia ja helppokäyttöisiä ratkaisuja tavaratoimi- tusten ja liikkuvan henkilöstön tehtävien hallintaan. LogiNetsin toimitus- johtaja Petri Kiianlinna sanoo, että TagAge istuu erinomaisesti heidän tarpeisiinsa. ?Joustavuus ja tuotteiden muokattavuus ovat palvelun ehdottomia vahvuuksia. Palvelu ei edellytä valtavien tilausten tekemistä, vaan sen kautta voidaan jouhevasti saada myös pieniä toimituseriä.? Hyvä esimerkki LogiNetsin asiakkailleen toteuttamisista NFC-sovelluk- sista on paikkasidonnainen työajan seuranta.? ?Toimistossa voidaan seurata, että kohteeseen lähtenyt työntekijä on tullut perille tiettyyn kellonaikaan tekemään sovitut tehtävät. Sovelluksen pihvi on reaaliaikainen kenttätyön hallinta ja sen kytkeminen edelleen yri- tyksen operatiivisiin järjestelmiin.? Sovellusta voidaan hyödyntää esimerkiksi vartiointiliikkeissä sekä kiin- teistöhuollossa ja teollisuuden huoltoon liittyvissä palveluissa. Keskeinen syy NFC-tekniikan yleistymiseen on Kiianlinnan mukaan kustannuste- hokkuus. Painotuotteiden painatus tehdään digitaalisesti, mikä antaa mahdollisuu- den vaihtaa tuotteen dataa ja visuaa- lista ilmettä tilauksen sisällä. Tätä voi- daan hyödyntää esimerkiksi omaisuu- denhallintaan liittyvissä sovelluksissa. ?Esimerkiksi sairaaloissa tai tehtais- sa laitteiden kylkeen voidaan liimata tarrat, joissa on NFC-tunnisteen ohella omistavan organisaation logo ja juokse- va numero.? ?Käyttöön otetut järjestelmät mak- savat itsensä takaisin muutamassa kuu- kaudessa.? SUURIN KASVU TULEE KULUTTAJAMARKKINOILTA TagAge on suunnattu aluksi yritysasi- akkaille. Saariluoma uskoo kuitenkin, että palvelulle syntyy tulevaisuudessa sovelluksia myös kuluttajamarkkinoil- le. ?Kaikkia käyttömahdollisuuksia ei ole vielä edes keksitty. Markkina on vasta muotoutumassa. Kuluttajilla ei ole vielä lukulaitteita. Tilanne voi kui- tenkin jo lähivuosina muuttua, kun esi- merkiksi kännyköihin tulee lisää NFC- ominaisuuksia.? Saariluoma vertaa kehitystä Blue- toothiin, jonka yleistyminen kesti vuo- sia. Nyt Bluetooth on arkipäivää känny- köiden, läppäreiden ja niiden oheislait- teiden langattomassa tiedonsiirrossa. ?NFC:lle voisi ennustaa samanlaista menestystä. Volyymit ovat toistaiseksi pieniä, mutta viiden vuoden kuluttua tekniikka voi olla jo laajasti käytössä. Silloin markkinanäkymät muuttuvat perusteellisesti.? ? Lisätietoja: www.tagage.eu Palvelu ei edellytä valtavien tilausten tekemistä, vaan sen kautta voidaan jouhevasti saada myös pieniä toimituseriä. Petri Kiianlinna
22
22 Teksti Risto Pennanen Kuvat Lehtikuva, Mark Niskanen ja Juha Salminen ? Painotalon asiakkaat voivat teh- dä valintoja, joilla on merkitystä tuotteen elinkaaren aikaiseen ympäris- tökuormitukseen. Hansaprintin omat ympäristösertifikaatit toki takaavat, että tuotteen valmistusprosessi on itses- sään mahdollisimman vähän ympäris- töä kuormittava. Siitä huolimatta asi- akkaalla on monta valinnan paikkaa. ?Me voimme auttaa ekologisuuden varmistamisessa jo tuotteen suunnit- teluvaiheessa,? Hansaprintissä ympä- ristöasioista vastaava Anne Mähönen muistuttaa. Painotuotteen ns. ympäristötasee- seen vaikuttavat muun muassa materi- aalit, formaatti, jälkikäsittely ja paino- tuotteen mukana mahdollisesti jaetta- vat liitteet. Uusiutuvaan ja kierrätettä- vään raaka-aineeseen perustuva tuote on vahvoilla myös ekologisuustarkas- telussa. ?Ostopäätökset tehdään nyt ja tule- vaisuudessa entistä useammin perustu- en niihin arvoihin, jotka liittyvät myy- tävän tuotteen tai palvelun brändiin. Ympäristöä kunnioittavalla, vastuulli- sella yrityksellä on mahdollisuus erot- tua edukseen. Painotuotteen ympäristö- merkit antavat asiakkaillemme mahdol- lisuuden viestiä lukijoille omista ympä- ristön huomioon ottavista linjauksis- taan,? Mähönen uskoo. VASTUULLISESTI HOIDETTU METSÄ VOI HYVIN Puutuotteissa ja paperissa käytettä- vän kuidun alkuperä on herättänyt vii- me vuosina paljon keskustelua. Metsi- en merkitys tuntuu koko ajan kasvavan ja metsiin suhtaudutaan usein suurella tunteella. Metsäsertifi kaatti on riippumatto- man osapuolen myöntämä kirjallinen todistus siitä, että metsää suojellaan ja käytetään vastuullisesti standardien mukaisesti. Metsäsertifi oinnilla pyri- tään ekologiseen, sosiaaliseen ja talo- udelliseen kestävyyteen. Metsänomis- tajalle sertifikaatin hankkiminen on vapaaehtoista. Ekologinen kestävyys tarkoittaa, että metsien hoidossa pyritään ylläpitämään biologista monimuotoisuutta: herkkiä Hansaprint auttaa asiakasta tekemään ympäristön kannalta kestäviä valintoja. Näistä positiivisista päätöksistä kannattaa myös kertoa omille asiakkaille. Tee valinta YMPÄRISTÖN HYVÄKSI Hansaprint ? on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin käyttöluvan jo vuonna 1993 ? on ollut kansainvälisen ISO 14001 ?ympäristöstandardin mukaisesti sertifioitu jo vuodesta 2000 ? laatii vuosittaiset konkreettiset ja haastavat tehdaskohtaiset ympäristöohjelmat ? on mukana FSC- ja PEFC ? metsäsertifiointijärjestelmissä ? osallistuu aktiivisesti toimialan ympäristöasioiden kartoittamiseen ja kehittämiseen ekosysteemejä, vesistöjä ja maaperää. Metsissä elävien uhanalaisten eläin- ja kasvilajien elinympäristöt suojellaan. Tämän takia standardeissa määritel- lään muun muassa tarvittavien suoja- alueiden laajuudet ja metsään jätettä- vien lahopuiden määrä. »
23
23 Ympäristöä kunnioittavalla, vastuullisella yrityksellä on mahdollisuus erottua edukseen.
24
24 HANSAPRINT TUKEE KESTÄVÄÄ METSÄNHOITOA Maailmassa on käytössä useita kym- meniä metsäsertifiointijärjestelmiä. Nykyään laajimmin käytössä ovat FSC (Forest Stewardship Council) ja PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certifi cation Schemes). FSC-logon käyttöoikeus Hansaprin- tillä on ollut ensimmäisenä painotalo- na Suomessa jo vuodesta 2006 lähtien. PEFC-järjestelmään Hansaprint liittyi kesäkuun alussa. ?Hansaprint haluaa omalta osal- taan tukea ekologista metsänhoitoa. On äärimmäisen tärkeää, että metsiä hoide- taan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti eikä hakkuita suoriteta suo- jelua vaativilla tai kiistanalaisilla alu- eilla?, Mähönen toteaa. Metsäsertifi ointijärjestelmän logon käyttö painotuotteessa edellyttää aina sertifi oituna tilatun paperin käyttöä. Puun alkuperän seurantajärjestelmän avulla voidaan jäljittää kuidun kul- ku lopputuotteesta koko jakelu-, val- mistus- ja kuljetusketjun läpi takaisin metsään. Sertifi kaatin ansiosta painotalon asi- akas tietää käyttävänsä paperia, jonka sisältämä puukuitu on peräisin valvo- tusta lähteestä. Asiakkaalle jää jatkos- sakin kaksi valintaa: käyttääkö serti- fi oitua paperia ja kertooko valintansa markkinoinnissa. ?Asiakas päättää haluaako hän logon näkyviin vai ei,? Mähönen muistuttaa. Ympäristömyönteinen valinta on luonnollisesti jo sinänsä positiivinen asia. Jos hyvästä päätöksestä jättää kuitenkin kertomatta logolla, jää asian markkinointihyöty saamatta. ? PEFC (PROGRAMME FOR THE ENDORSEMENT OF FOREST CERTIFICATION SCHEMES) ? perustettu vuonna 1999 ? maailman laajin metsäsertifiointi- järjestelmä ? maailmalla noin 200 miljoonaa PEFC- sertifioitua metsähehtaaria ? Suomessa noin 95 prosenttia (20,8 miljoonaa hehtaaria) ? kertoo paperitehtaan käyttävän vain valvotusta lähteestä tulevaa puukuitua ? PEFC-merkkiä voidaan käyttää Joutsenmerkin rinnalla ? PEFC-paperin saatavuus Suomessa on hyvä FSC (FOREST STEWARDSHIP COUNCIL) ? perustettu vuonna 1993 ? soveltuu parhaiten suurmetsän- omistajille ? maailmalla noin 100 miljoonaa FSC- sertifioitua metsähehtaaria ? Suomessa vain noin 10 000 hehtaaria ja siksi kotimaisen FSC-paperin saatavuus on heikko ? ympäristöjärjestöjen tuki ? FSC-merkkiä voidaan käyttää Joutsenmerkin rinnalla ? on vastaavia muita papereita kalliimpaa rajoitetun saatavuuden vuoksi Lähde: Hansaprint Metsäntutkimus- laitoksen mukaan sertifi ointi on yhtenäistänyt metsänhoidon käytäntöjä ja parantanut laatua. Hansaprintin ympäristömerkkiopas on saatavilla yhteyshenkilöiltä.
25
25 ?? Sertifioidun paperin käyttö antaa mah- dollisuuden profiloitua ympäristöä ajatteleva- na yrityksenä. Kuluttajille metsäsertifiointijär- jestelmän logon käyttö kertoo, että puu tulee hyvin hoidetuista metsistä. Metsäsertifiointijärjestelmät ovat reilussa 15 vuodessa vallanneet jo noin neljännek- sen maailman talousmetsistä ja kahdeksan prosenttia kaikista metsistä. Suomessa metsien sertifiointi on eden- nyt muuta maailmaa nopeammin, sillä tällä hetkellä jo noin 95 prosenttia metsistämme on sertifioitu. Silti esimerkiksi kotimaisista kalusteista ei välttämättä löydy sertifiointia, kun taas monista tropiikista Suomeen tuo- duissa kalusteissa ympäristömerkki löytyy. ?Kuluttajapinnassa olevat suomalaisy- ritykset eivät ole vielä hyödyntäneet sertifi- kaatteja siinä määrin kuin olisivat voineet,? Metsäliitto-konsernin kansainvälisestä edun- valvonnasta vastaava johtaja Mikko Ohela sanoo. Ohelan arvion mukaan metsäsertifiointi kulkee kahdessa aallossa. Ensimmäisessä vaiheessa sertifioitiin metsät ja teollisuuden järjestelmät. ?Nyt on tuloillaan toinen aalto, jolloin merkkien käyttö yleistyy ja tunnettuus kas- vaa. Ottamalla merkin käyttöön nyt, sillä voi vielä erottautua?, Ohela uskoo. Sertifiointi parantaa laatua Suomessa on yli 400 000 metsänomistajaa, joille PEFC-tunnuksen käyttö kertoo lisäk- si paperin todennäköisesti olevan Suomesta ? ehkä jopa omasta metsästä. Valtaosa Suo- men metsistä on sertifioitu kansainvälisen PEFC:n mukaan, koska järjestelmä sopii pienille suomalaistiloille paremmin kuin toi- nen pääjärjestelmä FSC. Metsänomistajille sertifiointi tuo suo- ria hyötyjä. Metsäntutkimuslaitoksen tutki- musten mukaan sertifiointi on yhtenäistä- nyt metsänhoidon käytäntöjä ja parantanut laatua. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa korjuuvaurioiden vähentymistä. Oli järjestelmä PEFC tai FSC, kertoo se joka tapauksessa, että puu tulee valvotuista olosuhteista ja hyvin hoidetuista metsistä. Siksi sertifiointi on Metsäliitollekin eräänlai- nen riskienhallinnan väline. ?Tunnemme toimitusketjun ja tiedämme, ettei tule yllättäviä pommeja esimerkiksi lait- toman puun muodossa,? Ohela sanoo. Viime vuonna noin 70 prosenttia Metsä- liitolle tulevasta puusta oli sertifioitua. Yhtiön tavoite on nostaa prosenttiosuutta jatkos- sa edelleen. Metsäliitto onkin ollut muka- na kehittämässä sertifiointia muun muassa Venäjällä. Erotu eduksesi metsäsertifikaatilla Mikko Ohela Metsäliitto-konsernista on ollut kehittämässä metsäsertifiointia alun perin Euroopan komissiossa Brysselissä.
26
26 ?? Suomen Luonto -lehden toimitukselle on itseisarvo, että lehti painetaan painossa, jossa ympäristöasioihin kiinnitetään huomio- ta. Sekä luonnonsuojeluliiton luottamushen- kilöt että lehden lukijat ovat kiinnostuneita liiton lehtien ympäristövaikutuksista. ?On merkittävä asia, että painotalolla on tuotannolleen Joutsenmerkki, jonka kiristy- vät kriteerit pakottavat tekemään koko ajan kehitystyötä?, Suomen Luonto -lehden pää- toimittaja Jorma Laurila sanoo. Laurila uskoo, että ympäristöasiat lai- minlyövän painotalon olisi vaikea menestyä nykyisin. Ainakaan Suomen luonnonsuoje- luliiton kaltainen asiakas ei voi tarttua hou- kuttelevaankaan tarjoukseen, jos painotalon ympäristöasiat ovat rempallaan. Ympäristöystävällisten valintojen tekemi- nen ei ole kuitenkaan helppoa edes luonto- organisaatiolle, koska kokonaisuudet ovat tulleet globalisaation myötä niin mutkik- kaiksi. Esimerkiksi luonnonsuojelijat pitävät FSC-paperia parempana, koska sen met- sänkäsittelyyn liittyvät kriteerit ovat joiltain osin tiukemmat. Toisaalta FSC-paperia jou- dutaan tuomaan kaukaa, mikä aiheuttaa omia ongelmia. Laurila näkeekin, että on parempi käyttää läheltä tulevaa hivenen löy- semmin sertifioitua paperia kuin tuoda Ete- lä-Amerikasta tiukemmin sertifioitua kuitua. ?Vertailuissa pitäisi aina huomioida koko elinkaari erilaisine yhteiskunnallisine ja ympäristöön liittyvine kysymyksineen. Se tekee asiat vaikeiksi?, Laurila sanoo. Suomen Luonto kokeili jo 80-luvulla ensimmäisten joukossa kierrätyspaperin käyttöä. Kyse oli halusta näyttää, että tuo- tetta voi käyttää painotöissä. Sittemmin lehti on palannut toisenlaisiin laatuihin, koska laajasti käytetty kierrätyskuitu sopii aika- kauslehteä paremmin sanomalehtiin ja moniin muihin tuotteisiin. ? SUOMEN LUONTO ARVOSTAA JOUTSENMERKKIÄ
27
27 Teksti Susanna Marklund Kuva Vesa-Matti Väärä 1. Työskentelet asiakasfaktorina Han- saprintissä. Kuinka monta teitä on ja minkälainen on toimenkuvanne? ?Hansaprintissä on tällä hetkellä asia- kasfaktoreita on noin viisitoista. Olem- me ennen kaikkea asiakaspalvelijoi- ta. Työmme on tukea asiakkaitamme ja hoitaa heidän painotöihinsä liittyviä tehtäviä mahdollisimman sujuvasti läpi koko tuotantoketjumme.? 2. Millainen on tavallinen työpäiväsi? ?Yleensä työpäivät kulkevat eteenpäin omalla painollaan ja niitä rytmittävät asiakkaiden ja tuotantom- me yhteydenotot. Työpäiviin kuuluvat tietyt rutiinit, mutta myös erilaiset asia- kaskyselyt ja selvitystyöt. Parhaimmil- laan työpäivät ovat kuitenkin tuloksel- lista yhteistyötä eri osapuolien kans- sa.? 3. Mikä on parasta työssäsi? ?Parasta ovat ilman muuta työ- päivien vaihtelevuus sekä ehdottomasti hyvät työkaverit. Asiakkaiden tyytyväi- syys antaa aina lisäpotkua ja energiaa omalle tekemisellemme!? 4. Entä haastavinta? ?Välillä pitäisi pystyä tekemään monta asiaa yhtaikaa. Usein on myös aika haastavaa, vaikkei mahdotonta, löytää nopeasti oikea ratkaisu yllättä- vään ongelmatilanteeseen.? 5. Keneltä tai mistä olet oppinut eniten ammattiasi varten? ?Perusasiat olen oppinut eri kollegoilta siinä vaiheessa, kun tehtävät ovat siirty- neet minulle. Nimeltä minun on kuiten- kin mainittava hiljattain eläkkeelle jää- nyt kollegani Esko Kallio. Hän oli käve- levä tietopankki, joka vastaili auliisti meidän alalla vähemmän aikaa ollei- den kyselyihin. Esko ehti työskennellä graafi sella alalla yli 40 vuotta. Nyky- ään hänen aikansa mennee vastailemal- la lastenlasten esittämiin kysymyksiin sekä matkusteluun.? 6. Muistuuko mieleen joku hauska sat- tumus työurasi varrelta? ?Tampereen poliisilaitokselta, päi- vää! Onkohan teiltä kadon- nut lavallinen painotuotteita?? Tähän puheluun vastattiin, kun autokuski oli harmissaan vienyt tavaraerän Tampe- reen poliisilaitoksen löytötavaroihin, kun ei ollut tavoittanut vastaanotta- jaa annetuilla osoitetiedoilla. Tarina sai kyllä onnellisen lopun. 7. Onko sinulla keinoa, miten vaikeat tilanteet voi kääntää myönteisiksi? ?Kaikki taitaa olla suhteellista. En ole onneksi vielä joutunut tilanteeseen, jos- sa ei voisi ajatella: ?Olisihan tässä voinut huonomminkin käydä?. Jos se ei tilan- netta ihan myönteiseksi käännä, niin ainakin tuollainen ajattelu vähän hel- pottaa.? 8. Mikä on oma suosikkisi Hansaprin- tin suoramarkkinointiin tarjoamista tuotteista? ?Kyllä se on konevalmis rotaatiotuote yhdistettynä henkilökohtaiseen markki- nointiviestintään. Suuri ja pieni tukevat toisiaan, yhdessä ja erikseen.? 9. Voisitko mainita lempikirjailijasi tai lempikirjasi? ?Eritystä suosikkikirjailijaa tai kirjaa ei ole. Tällä hetkellä luen Stieg Lars- sonin Millennium-trilogian viimeistä osaa: Pilvilinna joka romahti. Suositte- len sitä lämpimästi kaikille dekkareiden ystäville.? 10. Miten asiakasfaktorin vapaa-aika sujuu? Vapaa-aikani sujuu vauhdikkaasti, sil- lä nelihenkisessä perheessämme kaikki harrastavat jotakin. Lajeihin kuuluvat kori-, lento- ja jalkapallo. Eli yleensä me olemme aina johonkin ? joko harjoi- tuksiin, peleihin, leireille tai turnauk- siin ? menossa. ? Sirpa Hänninen on yksi Hansaprintin asiakasfaktoreista. Hänen työpäivänsä täyttyvät ennen kaikkea asiakaspalvelusta. Myös luovaa ongelmanratkaisutaitoa tarvitaan niin töissä kuin vapaa-aikanakin. Asiakastyytyväisyys antaa ENERGIAA! Asiakasfaktorin työ on tukea asiakkaita ja taata, että heitä palvellaan mahdollisimman sujuvasti. taustatekijä
28
28 Teksti Matti Välimäki Kuvat Vesa-Matti Väärä a r k k i painamiseen Hansaprint panostaa ? ?Hansaprintissä kaikki mahdollisuudet löytyvät yhdeltä luukulta?, tietää Newprintin toimitusjohtaja Petteri Reunanen.
29
29 ? Asiakaslehtiä, esitteitä ja mark- kinointikirjeitä. Käyntikortteja ja kirjoja. Jääkiekkokypärä sekä intiaani- päähine. Kyllä, kaikki nämä on painettu ark- kipainossa, joten on selvää, että arkki- painaminen taipuu moneksi. Newprint Oy:n toimitusjohtaja Petteri Reunasen mukaan myös arkkipainon painosmää- rät joustavat: niiden skaala kulkee muu- tamista kappaleista satoihintuhansiin. KAIKKI SAMASTA OSOITTEESTA Hansaprintin strateginen kumppa- ni Newprint Oy on noussut Suomen suurimpien arkkipainajien joukkoon. Newprint on ostanut Hansaprintin Salon yksikön liiketoiminnan samoin kuin muun muassa asiakaslehtien pai- notalona tunnetun Primus-painon liike- toiminnan. Toimitusjohtaja Petteri Reunanen korostaa, että järjestelyjen myötä Han- saprintin palveluketju täydentyy entis- täkin kattavammaksi. ?Arkkipainamisen rooli kasvaa. Hansaprint pystyy nyt tarjoamaan asi- akkailleen kaikki arkkipainopalvelut hyvin helposti, joustavasti ja kustannus- tehokkaasti yhdeltä kumppanilta.? ?Laitekantamme on erittäin moder- ni ja monipuolinen ? pystymme tuot- tamaan todella korkeaa laatua eikä kapasiteetistakaan ole pulaa. Olemme panostaneet myös voimakkaasti jäl- kikäsittelylaitteisiin ja käytössämme on erittäin monipuolinen konekanta?, Reunanen kertoo. Hansaprint tiivistää yhteistyötään Newprint Oy:n kanssa. Hansaprintin asiakkaat saavat nyt entistä kattavampia palveluita arkkipainamisen alueella painosmäärästä riippumatta. Newprint Oy ? Arkki- ja digitaalipainamiseen erikoistunut painotalo ? Perustettu vuonna 1997 ? Henkilökunta: 65 ? Arkkipainokoneet kaikille käytössä oleville formaateille. Monipuoliset jälkikäsittelylaitteistot, mm. stanssaukset, folioinnit, liimasidonnat ja stiftaukset. ? Tuotantolaitokset Raisiossa ja Loimaalla ? Osa TS-yhtymää. Pääomistajina TS- yhtymä, Hansaprint ja Reunasen perhe » Pystymme tuottamaan todella korkeaa laatua eikä kapasiteetistakaan ole pulaa. Petteri Reunanen
30
30 ?Mutta ennen kaikkea pidän vah- vuutenamme asiakaslähtöistä ajattelua ja kustannustehokkuutta.? Esimerkiksi asiakaslähtöisyydestä käy vaikkapa se, että Newprint on pal- vellut asiakkaitaan myös tarjoamalla räätälöityjä varasto- ja logistiikkapal- veluita. Painotöiden lisäksi se on saat- tanut liittää lähetyksiinsä myös erilai- sia liikelahjoja pannulapuista turvalii- veihin asti. AIKAA, VAIVAA JA RAHAA SÄÄSTYY Reunanen korostaa, että Hansaprintissä asiakkaan ei tarvitse myöskään miettiä itse, mikä painotyö kannattaisi painaa arkkipainossa, mikä mahdollisesti digi- painossa tai heatsetissa. ?Hansaprintissä kaikki mahdolli- suudet löytyvät yhdeltä luukulta, mikä säästää asiakkaan aikaa, vaivaa ja rahaa?, Reunanen toteaa. ?Liikkeelle voidaan lähteä puhtaas- ti kulloisestakin tuotteesta ja tarpees- ta ja valita työhön parhaiten soveltu- va painomenetelmä. Eikä suurenkaan volyymipainajan tarvitse miettiä, missä oikein teettäisi erilaiset pikkuiset pai- notyönsä.? ?Kun mukaan laskee vielä Luovia Oy:n tarjoamat sähköiset viestin- nän ratkaisut, Hansaprintillä on tarjota asiakkailleen ainutlaatuis- ta kokonaispalvelua,? Reunanen korostaa. ESITTEELLÄ ON LUKIJANSA Petteri Reunanen uskoo vakaasti tyypillisimpien arkkipainotöiden, esimerkiksi laadukkaiden esittei- den, tulevaisuuteen. ?Kaiken sähköisen viestinnän kes- kellä myös perinteisille esitteille on tilaa ja tarvetta. Kaikki ei voi olla netissä. Esite on myös käyttömukavuudeltaan ja tunnelmaltaan erittäin kilpailuky- kyinen vaihtoehto.? ?Tulevaisuudessa saatamme laajen- taa arkkipainotoimintaamme edelleen?, Reunanen pohtii. ?Voi olla, että tulem- me laajentamaan esimerkiksi pakkaus- painamiseen.? ? Milloin arkkipaino on paras valinta? ? Kun painosmäärä on vähintään muutama sata ja maksimissaan ehkä muutamia satojatuhansia ? Kun kyseessä ei ole personointia tai muuttuvaa tietoa sisältävä työ ? Kun painotyön laatuvaatimukset ovat korkeat ? Kun painetaan paksummalle paperille tai kartongille Painettu esite on kilpailukykyinen vaihtoehto. Kaikki ei voi olla netissä. aihtoe oi olla notyönsä.? un mukaan Oy:n tarjoama nän ratkaisu tarjota asiakk onaisp ostaa. ESITTEELLÄ ON LUKIJAN teri Reuna tyypillisimpie esimerkiksi la den, tulevaisuu ?Kaiken sähkö kll M
31
31 Vuosi 2009 on osoittautumas- sa Hansaprintin tähänastisen historian vaikeimmaksi vuo- deksi liiketoimintamme kannattavuu- den näkökulmasta. Kilpailutilanne pai- nomarkkinoilla on äärimmäisen tiuk- ka ja alan ylikapasiteetti merkittävä koko Euroopan alueella. Haasteenam- me on selviytyä taantuman yli voittaja- na?, Hansaprintin toimitusjohtaja Timo Ketonen kertoo. ?Hansaprint pyrkii nyt pitämään markkinaosuutensa ja säilyttämään asi- akkaansa. Kaikki asiakkaamme hake- vat tällä hetkellä voimakkaasti säästöjä, minkä takia heidän mediavalintansakin ovat erittäin huolellisen harkinnan koh- teina?, hän jatkaa. Painotuotteissa ovat lisäksi rasittee- na jakelukustannukset, joiden hinnat ovat jatkuvasti nousseet. Materiaali- kustannusten nousu sen sijaan on ollut hyvin maltillista. Ketonen kertoo, että Hansaprint on reagoinut haastavaan markkinatilan- teeseen sopeuttamalla omaa toimin- Painotoimialan murros on alan toimijoille myös iso mahdollisuus. Uuden visionsa mukaisesti Hansaprint tähtää entistä voimallisemmin asiakkuuksiin sekä uusien palvelujen kehittämiseen. Hansaprintin toimitusjohtaja Timo Ketonen: Panostamme uusiin Palveluihin Hansaprintin palvelut PainoPalvelut Painopalvelut ovat Hansaprintin toiminnan ydin. Painettu tuote on edelleen mitä lois- tavin käyttöliittymä, joka tarjoaa esim. aika- kauslehden lukijalle arkeen luksusta. Painopalveluitamme ovat mm. aika- kaus- , asiakas- ja järjestölehdet, erilaiset markkinointimateriaalit, esitteet, magalogit, tuotekuvastot ja myymälämainonnan mate- riaalit. Myös massasuora sekä kohdennettu markkinointiviestintä ja asiakaspostitukset ovat niitä painopalveluita, joita toimitamme jatkossakin. Hansaprint uskoo myös kirjojen tulevai- suuteen. MonikanavaPalvelut Monikanavapalvelut ovat osalle yrityksistä jo arkipäivää, mutta useimmille vielä lähes tuntemattomia. Nettisivut löytyvät jo liki kai- kilta, mutta asiakkaiden puhuttelu yksilölli- sesti ja yhtenäisesti eri kanavissa vaatii vielä paljon työtä. Asiakkaille kehitetään Hansaprintissä uusia monikanavaratkaisuja yhdistämällä painopalvelut, Luovian tuottamat e-media- ratkaisut sekä kohdentamisen osaaminen. MarkkinointiPalvelut Hansaprintin asiakkaat pyrkivät löytämään sellaisia toimintamalleja, joissa markkinoin- nin toimenpiteitä voidaan toteuttaa mahdol- lisimman sujuvasti, toistettavasti ja tehok- kaasti. Kun asiakasanalytiikka, kampanjoiden suunnittelu ja -konseptit sekä kampanjatu- losten mittaaminen yhdistetään, puhutaan kokonaisvaltaisista markkinointipalveluista. ?Laajimmillaan keskustelemme siitä, miten voisimme hoitaa asiakkaan puolesta jonkin osan heidän markkinointiprosessis- taan siten, että takaamme markkinointi- panoksille myyntinä toteutuvat tulokset,? Ketonen sanoo. Hansaprintin uutisia taansa ponnekkaalla säästöohjelmalla. Myös tehtaita on jouduttu lopettamaan, viimeksi yhtiön Salon arkkipainoyksik- kö, joka sulautui osaksi Hansaprintin osakkuusyhtiö Newprint Oy:tä. Rankoista sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta Ketonen uskoo, että mark- kinatilanne luo myös selviä mahdolli- suuksia liiketoiminnalle. Hansaprint panostaakin nyt entistä voimallisem- min asiakkuuksiin ja uusien palvelujen kehittämiseen. HansaPrintin visio Hansaprintin visio katsoo viiden vuoden päähän vuoteen 2014. Uuden visionsa mukaisesti Hansaprint on tuolloin entis- tä kannattavampi ja tuottavampi mark- kinointiviestinnän palveluyhtiö. Yhtiön hallituksen linjauksen mukaisesti myös yritysjärjestelyt ovat mahdollisia. Hansaprint aikoo olla markkinayk- könen Suomessa volyymipainamisessa, kohdennetussa markkinointiviestinnäs- sä ja monikanavapalveluissa. Monika- navapalveluiden ja kohdennetun mark- kinoinnin alueilla Hansaprint tekee tii- vistä yhteistyötä TS-Yhtymän digitaa- lisen markkinointitoimisto Luovia Oy:n kanssa. Toteutuakseen visio vaatii jatkuvasti todellisia käytännön toimia. Hansaprint onkin selkiyttänyt liiketoimintavastui- ta. Lisäksi se jatkaa uusien palvelujen kehittämistä ja ideointia yhdessä asiak- kaiden kanssa. ?Teemme järjestelyitä, joilla pystym- me palvelemaan asiakkaita entistäkin laajemmin ja monipuolisemmin. Moni- puolisuutta haemme uusien tuotteiden ja palvelujen myötä. Osa syntyy Han- saprintin ja Luovian yhteistyöllä, osa on kokonaan uusia tuotteita ja palvelupro- sesseja,? Ketonen kertoo. n
32