ePaperi powered by Luovia

Sivusto tarvitsee toimiakseen Flash player 8:n. Lataa Flash plug-in tästä linkistä.

1

cancer.fi Syöpä 52010 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI saa saatto- hoitoa kotona Iina Kallio Potilasvahinkolaki parantaa oikeusturvaa Ahvenanmaalla on erilaista Netistä apua jouluun

2

Tässä numerossa 52010 Jälleen kotona Iina Kallio palasi sairaalasta vanhempien kotiin ja on kotisaattohoidossa. Tuula Vainikainen Saattohoito suosituksesta hoitopoluksi Hoitopolku kertoo, miIloin potilas voi tulla saattohoidon piiriin, mistä hänet sinne ohjataan ja kuinka itse hoito toteutuu. Juha Hänninen Saattohoito on ihmisoikeus Saattohoito on saanut suositukset, joissa korostetaan, että hyvä saattohoito on jokaisen kuolevan ihmisoikeus. Satu Lipponen Kipu ja kärsimys myös globaali katastrofi Syöpäpotilaat ympäri maailmaa kärsivät kivuista, joihin löytyisi lääkkeet. Satu Lipponen Ahvenanmaalla moni asia on toisin Syöpäpotilaan arki Ahvenanmaalla on erilaista kuin muualla Suomessa. Jaana Ruuth Uupumus hellittää vähitellen Ahvenanmaalaisen Sirkka-Liisa Kankkosen syövät hoidettiin Turussa. Maarit Rautio Toinen mielipide potilaan avuksi Potilaat hakeutuvat Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen poliklinikan erikoislääkärin vastaanotolle saadakseen terveydentilastaan toisen lääkärin mielipiteen. Marja-Liisa Kotisaari Tupakoimaton Facebook-kokemus Yritys lopettaa tupakointi sosiaalisen median tuen avulla. Ville Hytönen Joulu syntyy vähemmällä Internet tarjoaa tietoa palveluista, joilla voi vähentää kiirettä ja helpottaa arjen aikatauluja. Jaana Ruuth Viiveen aiheuttama vahinko korvataan Potilasvahinkolaki parantaa potilaiden ja hoitohenkilöstön oikeusturvaa. Martti Mikkonen ja Joni Siikavirta Risteile Välimerellä Loistoristeilijällä aika ei tule pitkäksi. Joka numerossa Puheenvuoro Tuemme nuorten savuttomuutta Toiminnanjohtaja Marjut Öster Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Pääkirjoitus Yhteinen tunne toiminnaksi Harri Vertio Ajassa Kolumni Kohtaamisia eräässä talossa Hilkka Olkinuora w w w .canc er .fi 6 12 13 16 20 4 14 24 22 s.16 26 5 s.6 s.24 30 29 10 19

3

3 Päätoimittaja: Päivi Hietanen Toimituspäällikkö: Satu Lipponen Toimitussihteeri: Anu Kytölä Pääkirjoitukset ja kolumnit: Harri Vertio Toimitus: Caj Haglund, Sirkku Jyrkkiö, Päivi Lähteenmäki, Hilkka Olkinuora, Päivi Pakarinen, Matti Rautalahti, Leena Rosenberg- Ryhänen, Risto Sankila Toimittajat: Jaana Ruuth, Maarit Rautio Lääketieteellinen toimittaja: Matti Rautalahti AD: Kirsi-Marja PuurasDesign Puuras Valokuvat: Therese Andersson, Kira Gluschkoff, Ilkka Kallio, Jouko Keski-Säntti, Janne Koivuniemi, Kuvatoimisto Plugi, Lehtikuva, Pasi Leino, Tuomas Marttila, Kati Molin, Jacob Saurn, Tommy Selin, Barbro Wickström Toimitusneuvosto: Marja-Liisa Ala-Luopa Satakunnan Syöpäyhdistys, Riitta Korhonen Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Kalevi Kiviniitty Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys, Marja-Liisa Kotisaari Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Leila Märkjärvi Saimaan Syöpäyhdistys, Auli Nevantaus Keski-Suomen Syöpäyhdistys, Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Katariina Päivinen Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys, Leena Rosenberg-Ryhänen Suomen Syöpäpotilaat, Markku Suoranta Pohjanmaan Syöpäyhdistys, Leena Vasankari-Väyrynen SYLVA, Marjut Öster Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Toimituksen osoite: Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Osoitteenmuutos tehdään omaan jäsenyhdistykseen, jonka yhteystiedot löytyvät lehden sivulta 31. Puhelin: 09 1353 3264 Fax: 09 135 1093 Sähköposti: toimituscancer.fi Internet: www.cancer.fi Repro: TS-Yhtymä Oy, Helsinki Paino: Hansaprint, Turku 2010 SyöpäCancer on Syöpäjärjestöjen julkaisema aikakauslehti. Ilmestyy viisi kertaa vuonna 2010. Painosmäärä on 125 000. Tilaushinta 30 vuosikerralta. Jäsenille lehti on ilmainen. 40. vuosikerta ISSN 0356-3081 Kuv a: Kotimaiset K asvikset r y T ommy S elin K uv a: K ir a Gluschk off Marraskuu 2010 Feta-juurespaistos 4 porkkanaa 4 palsternakkaa 1 lanttu 0,5 dl oliiviöljyä suolaa pippuria tuoreita timjamin, rakuunan tai persiljan oksia 200 g kuutioitua fetajuustoa tai suomalaista leipäjuustoa Lopuksi: juoksevaa hunajaa Kuori ja paloittele juurekset isohkoiksi kuutioiksi. Voitele uunivuoka kevyesti öljyllä. Siirrä juurespalat vuokaan. Maus- ta suolalla ja pippurilla sekä yrtinoksilla. Paahda aineksia 200-asteisessa uunissa kaikkiaan noin tunnin ajan. Lisää fetakuutiot juuresten joukkoon käännellen noin puolivälissä ja valele ruokaan lopuksi juoksevaa hunajaa. Tarjoa feta-juurespaistosta kalkkunan, porsaanliharuoan tai broilerin lisäk- keenä. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry Syöpäjärjestöt tuki tänä vuonna suomalais- ta syöpätutkimusta yhteensä yli neljällä mil- joonalla eurolla. Syöpäsäätiön rahastoista jaettiin kaksi 200 000 euron kokoista suur- apurahaa. Syöpäsäätiön käyttörahaston apurahan sai professori Lauri Aaltosen tutkimusryhmä. Ryhmä toimii Helsingin yliopiston Biomedi- cumissa. Tutkimuksen kohteena on prote- iinia koodaavan genomin osan sekven- sointi syöpäperheissä. Juhlatoimikunnan rahastosta suurapuraha myönnettiin dosentti Heli Nevanlinnan tutkimusryhmälle. Heli Nevanlinna on Naistensairaalan genee- tikko. Ryhmä toimii HYKSin Naistensairaa- lassa ja Biomedicum Helsingissä. Ryhmä tutkii rintasyövän ennusteeseen ja hoito- vasteeseen vaikuttavia geneettisiä tekijöitä. Roosa nauha -rahastosta jaettiin rinta- syöpätutkimukseen 333 500 euroa yhdek- sälle tutkimusryhmälle ja yksi väitöskirja- apuraha. 4 000 000 euroa syöpätutkimuksiin Roosa nauha -rahastosta jaettiin 333 500 euroa rintasyöpä- tutkimukseen.

4

4 Satu Lipponen, toimituspäällikkö a AJASSA Autoko yksityisyyden linnake? Puheenvuoro Tuemme nuorten savuttomuutta Omasta itsenäisyydestä luopuminen on ollut iso menetys, kun juuri oli oppinut elämään omaa elämää. IINA KALLIO s.4 K uv a: P auli Y lik osk i P lugi Yksityisen ja yleisen rajaa on joskus hankala erottaa. Jos joku puhaltelisi asbestipölyä suljetussa tilassa ympäriinsä, sitä ei pidettäisi yksityisasiana. Ympäristön tupakansavu on asbes- tin tavoin syöpävaarallinen aine, jolta esimerkiksi työntekijät tulee suojella. Syöpävaarallisuus perustuu tieteelliseen näyt- töön. Eduskunta vuonna 2000 oli yksimielinen lisätessään ympäristön tupakansavun syöpävaarallisten aineiden listalle. Savuttomuuden edetessä on nostatettu uhkakuvia, jotka ovat osoittautuneet turhiksi. Tuskin kukaan enää haluaa, että tupakoiva henkilö voisi siirtyä bussin takapenkille polttele- maan savukettaan. Ravintoloiden savuttomuus toteutui muita työpaikkoja myöhemmin. Sekin on otettu ilolla vastaan. Havainto on maailmanlaajuinen: savuttomuudella on ylei- sön tuki. Jokainen lainsäädännön edistys saa väestön vankku- mattoman kannatuksen. Tammikuussa 2012 tupakat häipyvät tiskin alle Suomessa. Ostaja saa myyjältä luettelon myynnissä olevista savukemer- keistä. Kun muu tupakoinnin markkinointi on kielletty, myyn- titiskien tuotemerkit ovat vaikuttaneet etenkin nuorten asen- teisiin. Tupakkalaki suojelee lasta päiväkodissa, koulussa ja harras- tuksissa. Sen sijaan yksityisautossa voi edelleen tupakoida lapsen läsnä ollessa. Perustuslakivaliokunta linjasi Kimmo Sasin johdolla uutta tupakkalakia arvioidessaan, että henkilö- auto on yksityisyyteen kuuluvaa aluetta. Todellisuudessa auton sisäosa on hyvin yhteiskunnan säätelemä. Likinäköisen on pidettävä silmälaseja. Rattiin saa tarttua vain, jos on ajokortti. Alkoholia ei saa olla nauttinut. Turvavyökin pitää pistää kiinni. Kännykän käyttö on rajoitet- tua. Lapsi pitää laittaa turvaistuimeen. Ei tästä sääntelystä olisi ollut pitkä matka siihen, että tupakointi yksityisautossa olisi voitu kieltää. Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Matti Rautalahti on kuvannut autossa tupakointia osuvasti kemialliseksi pahoin- pitelyksi. Perustuslakivaliokunta uskoo kuitenkin enemmän valistukseen ja asennekasvatukseen kuin kieltoon. Oikea kuva tupakansavun myrkyllisyydestä kuitenkin olisi annettu sillä, että tupakointi olisi kielletty yksityisautoissa, joissa on alle 18-vuotiaita. Siispä vastuullisen vanhemman autossa on turvavyö kiinni, turvaistuin käytössä ja tupakointikielto. Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen tavoitteena on lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Tupakan aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain noin 6 000 suomalaista ja yhdeksän kymmenestä keuhkosyövästä todetaan tupakoitsijoilla. Myös passiivinen tupakointi on mer- kittävä terveyshaitta ja jokaisella tulee olla oikeus savutto- maan ympäristöön. Savuton Suomi 2040 -hankkeen tavoite voi tuntua utopis- tiselta, mutta hyöty on niin merkittävä, että tavoitteeseen kannattaa pyrkiä. Uusi tupakkalaki tukee tavoitetta ja sillä pyritään vähentämään lasten ja nuorten tupakoinnin aloitta- mista ja rajoittamaan tupakointia heidän kasvuympäristössään. Valtaosa tupakoitsijoista haluaa lopettaa tupakoinnin ja on tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus saada siihen tukea. Nikotiini aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Lopettaminen ei ole helppoa ja vaatii usein monia yrityksiä. Kuntoutusohjaajamme on perehtynyt nuorten lopettamis- ryhmien vetämiseen ja yksilöohjaukseen. Hän on aktiivisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. On tärkeää tukea jo varhain lasten ja nuorten savuttomuutta. Tänä vuonna olemme kohdanneet jo yli tuhat nuorta koululaisille ja ammat- tioppilaitosten opiskelijoille suunnatuissa tapahtumissa. Marjut Öster, toiminnanjohtaja, Etelä-Suomen Syöpäyhdistys

5

K annen kuv a: P asi L eino Kerro meille mielipiteesi. Mikä on lehden paras juttu? Anna palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta sähköpostilla toimituscancer.fi tai postikortilla osoitteeseen Syöpä-lehti, Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki. Kaikkien 15.12. mennessä vastanneiden kesken arvotaan kolme Iittalan Aalto-maljaa. Syöpä-Cancer -lehden numeron 42010 parhaaksi artikkeliksi valittiin Elämän tärkeät tukipuut, joka kertoi Jesse Haavistosta ja hänen perheestään. Syöpä-vyön voittivat Anja Heinonen Turusta, Pentti Jokinen Pirkkalasta, Marja-Liisa Lavikko Tampereelta, Marianne Kakko Turusta ja Marja Ryhänen Helsingistä. Kiitos palautteesta! Voita Aalto-malja! Pääkirjoitus Marraskuu 2010 Yhteinen tunne toiminnaksi K u v a: Jouk o K esk i-S äntti Yhdessä tekemisen muodot ovat muuttumassa. Talkoohenkeä kaivataan aika ajoin, vaikka onkin totuttu odottamaan sitä, että yhteiskunta hoitaa kaikenlaisia asioita. Yhteisiä tahdon ilmauksia nähdään varsinkin sosiaalisessa mediassa kuten Face- bookissa. Ne saavat joskus merkillisiä muotoja, kuten asettumisen kannattamaan trak- torilla ajamista Hangosta Kuusamoon. Yhteisillä huudahduksilla voi olla suurempiakin tavoitteita. Rintasyövän tutkimuksen tueksi asettuminen voi koota yhteen tuhansia asiaa tärkeänä pitäviä ihmisiä. Toistaiseksi ei aina ole selvää, miten tämä voima muuttuu konkreettisiksi teoiksi. Yhdessä tuntemisen mahdollisuudet ovat aikaisempaa suurempia, kun tiedonvälitys tuo eteemme osallistumisen mahdollisuuksia kaikkialta maailmasta. Tavallisesti ne ovat katastrofeja, joissa toivotaan tukea hätään joutuneille. Joskus ne ovat toisenlaisia, kuten viimeksi Chilen kaivosuhrien pelastusoperaatio, jossa huomio kiintyy eri tavalla kärsiviin ihmisiin ja heidän auttajiinsa. Yhdessä tuntemista myös myydään: monet megatapah- tumat kokoavat suuria joukkoja kokemaan yhdessä. Television menestyvät ohjelma- formaatit pyrkivät samaan. Erilaisten tutkimusten mukaan useimmat ihmiset ovat halukkaita tavalla tai toisella tukemaan syöpää sairastavia ihmisiä ja jotkut myös syöpätutkimusta. Syöpäjärjestöjen yksi tehtävä on luoda sellaisia tuen kanavia ja mahdollisuuksia, jotka ovat ihmisten mielestä mielekkäitä. Mielekkyyden perusta voi olla tulosten ymmärrettävyys tai yhteinen kokemus auttamisesta. Järjestössä tehtävän työn on muututtava ihmisten tarpeiden mukaisesti. Vapaaehtoisia ihmisiä saattaa olla paljon, jos osaamme heille avautua oikein. Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula on useammankin kerran puhunut ihmisten omasta vastuusta terveydestään. Tätä ei pidä ymmärtää vastuun työntämiseksi ihmisille sellaisista terveyteen liittyvistä asioista, jotka edellyttävät terveydenhuollon ammattilaisia. Sen sijaan sen voisi ymmärtää siten, että olemme kaikki yhdessä ja jokainen erikseen vastuussa terveydestä omassa ympäristössämme. Vähän samaan tapaan kuin ympäristöasioissa: jokainen voi vaikuttaa suureen yhteiseen asiaan. Terveydenhuoltoa tarvitaan apuun, kun omat voimat eivät riitä. Järjestötkin tarvitsevat toisiaan. YK:n huippu- kokous ensi vuoden syksyllä keskittyy syöpään, diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Se merkitsee mahdollisuutta puuttua suuriin kansansairauksiin kaikkialla maailmassa. Suomen Sydänliitto, Suomen Diabetesliitto ja Suomen Syöpäyhdistys yhdistävät voimansa, samoin vastaavat kansainväliset liitot. Maailman yhteinen valokeila kääntyy tarkaste- lemaan näiden sairauksien riskejä ja ehkäisyn ja hoidon mahdollisuuksia. Harri Vertio Pääsihteeri cancer.fi Syöpä 52010 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI

6

Elän päivä kerrallaan. Kauas ei uskalla suunnitella. Viimeksi tuntui hyvältä, kun lääkäri antoi seuraavan ajan marraskuulle. Voin siis olla silloin elossa. Nyt minulla on hyvä olo, on vaikeaa uskoa, että olen niin sairas. Koetan ajatella hyviä ajatuksia ja elää hyvää elämää. Mun elämäntyö on nyt yrittää pysyä hengissä ja nauttia elämästä. Ja pitää hauskaa. Välillä itketään ja nauretaan.

7

t 7 Tanssia harrastavan tytön kohtaloksi koitui keväällä 2006, hieman ennen tytön 15-vuotispäiviä, polven takaa löytynyt kananmunan kokoinen patti, jota ensin epäiltiin urheiluvammaksi. Pian tilanne kuitenkin diagnosoitiin synoviaalisarkoomaksi eli nivelkalvo- peräiseksi pehmytkudossyöväksi, joka on nuorilla harvinainen syöpämuoto. 11 tuntia kestäneessä leikkauksessa kasvain poistettiin ja polven seutuun tehtiin ihonsiirtoja. Sitten seurasivat solunsalpaaja- ja sädehoidot. Elokuussa taudin uskottiin olevan takanapäin. Toisin kävi, sitkeä syöpä nosti päätään aina uudelleen, vaikka kaikkia erilaisia hoitovaihtoehtoja kokeiltiin. Välillä Iina eli suhteellisen normaalia nuoren tytön elämää, muutti kotoa omaan asuntoon ja aloitti kosme- tologiopinnot. Heinäkuussa 2010 vanhemmat olivat Iinan sairastumisen jälkeen ensimmäistä kertaa kaksin lomalla. Tytär oli rohkais- sut heitä lähtemään Välimeren risteilyl- le. Matkalla heidät tavoitti lääkärin pu- helinsoitto TYKSistä. Tieto, ettei tyttä- ren paranemisesta ole enää toivoa, oli musertava. Sulkeuduimme hyttiin ja laitoim- me oveen Ei saa häiritä -lapun. Sitten lensimme Barcelonasta Suomeen ja menimme suoraan sairaalaan, muiste- levat Marja ja Esko Kallio. Iinan luona olivat sisarukset ja poika- ystävä. Tilanne oli käsittämättömän su- rullinen. Kaikkien musertavien asioiden rinnalla nuorilla oli myös hyviä uutisia. He olivat päättäneet kihlautua. Kun lääkäri kertoi, ettei mitään hoitoja enää ole, tuntui, kuin joku olisi kuristanut minua kurkusta. Pelkä- sin valtavasti, varsinkin öisin, onneksi Tommi sai nukkua sairaalassa kanssani, Iina muistelee. Koti on Iinalle paras paikka tässä elämänvaiheessa, vaikka asiaan liittyy- kin varauksia. Iinan oma koti oli vielä heinäkuun alussa Vuorikadun yksiö, siellä hänen kanssaan asuivat tärkeät omat rakkaat, kihlattu Tommi ja Nancy- kissa. Tiedossa oli muutto unelmakak- sioon talossa, jossa oli uima-allas. Sinne nuoret eivät koskaan päässeet. Sairaalasta kotiutuessaan Iina oli huo- nossa kunnossa, eikä voinut enää palata takaisin Vuorikadulle. Iinan edessä oli toinen muutto, takaisin vanhempien uuteen asuntoon, jonka nämä olivat hankkineet luovut- tuaan omakotitalosta lasten lähdettyä kotoa. Jälleen kotona Pajunvarvunhoikka viehättävä Iina Kallio on kotisaattohoitopotilas ja äiti Marja tällä hetkellä 19-vuotiaan tyttärensä hoitaja. Iltapäivä Turun Majak- karannassa on viileän tuulinen. Merelle katsovien kerrostalojen tuntumasta on hyvä puikahtaa rannalle. Siellä Iina Kallio kävelee usein äitinsä kanssa. Teksti TUULA VAINIKAINEN Kuvat PASI LEINO

8

8 Keuhkoihin ilmaantuneet etäpesäk- keet vaikeuttivat hengitystä ja vaativat jatkuvaa hoitoa. Jokainen isompi yskän- puuska voi koitua vakavaksi. Sairaalassa asennettu kipupumppu vaati myös huolellista huoltoa ja infek- tiot haittasivat. Iinan toivomuksesta kipupumppu korvattiin kipulaastarilla. Iina kyseenalaisti kipupumpun infektio- riskin ja pumppu rajoitti liikkumista. Vaihdon jälkeisen viikon elimistö sopeu- tui käyttämään kipulääkettä eri meka- nismilla ja pahoinvointi vaivasi jonkin aikaa. Vaihdon onnistumisen osana voidaan pitää myös oireenmukaisesta sädehoi- dosta saatua hyötyä. Nyt kivut pysyvät hyvin kurissa muutaman päivän välein vaihdettavalla laastarilla, jonka lisäksi Iina saa tarvittaessa suun kautta otetta- vaa lääkettä läpilyöntikipuun. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lääkäri Mira Huhtala ja hoitaja Elisa Lehtonen huolehtivat Iinan kivun ja muiden oireiden hoidosta ja ovat per- heen tukena. Erikoissairaanhoidon hoi- tosuhde Iinalla jatkuu edelleen TYKSin lastenklinikalla. Olet paljon paremman näköinen tänään, tervehtii hoitaja Elisa Lehtonen asiakastaan ryhtyessään ottamaan hä- neltä verinäytettä. Verikokeiden lisäksi hoitokäynneillä selvitetään kivunhoitoa, pahoinvointia ja mahdollisia muita oireita ja keskus- tellaan potilaan ja häntä hoitavan per- heen kanssa. Elämä on luopumista Kotona on parempi olla kuin sairaa- lassa, täällä voin pitää Nancya. Tietysti asuisin mieluummin omassa kodissani kuin täällä, mitä minä 19-vuotias ihmi- nen oikeastaan teen täällä vanhempien kotona? Vaikka onhan se hyvä, kun äiti hoitaa ja passaa. Aamulla on ihanaa syödä äidin keittämää puuroa. Mutta ehkä olisin voinut asua omassa kodissa pidempäänkin, jos olisin tiennyt, että voin nyt näin hyvin, pohtii Iina. Omasta itsenäisyydestä luopumi- nen on ollut iso menetys, kun juuri oli oppinut elämään omaa elämäänsä. Suurin sairauden tuoma menetys on jo pienestä balettia ja modernia tanssia harrastaneelle tytölle kuitenkin ollut tanssista luopuminen. Kun olimme juuri katsomassa tans- siteatteri Erin näytöstä, tuli ihan valtava ikävä sitä tanssin tuoksua, Iina kertoo. Äidin ja tyttären välinen suhde on läheinen, vaikka välillä ymmärrettävästi räiskyykin, sillä kotoa jo kertaalleen läh- teneen nuoren muutto takaisin kotiin ei ole ihan yksinkertaista, varsinkaan tässä tilanteessa. Elämme nyt jonkinlaista kompro- missivälitilaa, naurahtaa Marja Kallio. Äidille ja isälle tyttären hoitaminen kotona on heidän mielestään paras vaihtoehto. Tilanteen lopullisuus on jossain taustalla. Vaikka me yritämme suhtautua tilanteeseen mahdollisimman arkisesti, ei se tarkoita sitä, ettemme tajuaisi ti- lanteen vakavuutta ja pelkäisi. Elämää on kuitenkin elettävä päivä kerrallaan ja niin täytenä kuin se on mahdollista. Iina itse antaa meille siihen voimaa. Läheiset ovat voimanlähteitä Tommi, Nancy, vanhemmat ja 24-vuo- tias veli ja 21-vuotias sisar, joka on Iinan paras ystävä. Ystäviä, joiden elämää Iinan kohtalo on järkyttänyt, on paljon muitakin. Heitä Iina tapaa käydessään Elämä on kuitenkin elettävä päivä kerrallaan ja niin täytenä kuin se on mahdollista. Iinan kotiinpaluu ei ole sujunut ongelmitta, vaikka välit vanhempiin ovat läheiset.

9

9 Tommin kanssa bilettämässä ja leffassa, viimeksi katsottiin Prinsessa. Liikkeellä pysytään niin kauan kuin mahdollista. Tällä hetkellä se sujuu kipulaastarin ja muun lääkityksen turvin. Joinakin päivinä Iina vain lepää ja katselee kotona televisiota. Kirjoitta- minen on tärkeä henkireikä. Iinalla on kaksi muistikirjaa, toinen on avoin, sen saa äitikin lukea. Toinen, salaisempi, tietää kaikki tytön tunteet. Sen, miltä tuntuu yrittää ymmärtää, että elämä jää kesken. Ettei enää voi lentää ja mat- kustaa itselle tärkeisiin paikkoihin, joita hän haluaisi näyttää Tommille, kuten St. Nazairen Ranskassa. Jotain hyvää sentään on. Sain vih- doinkin ottaa lävistyksen huulen tie- noille. Se on minusta hyvännäköinen ja ilahduttaa minua joka päivä. Toivoisin, että voisin laittaa nilkkaan pienen tatu- oinnin, jossa olisi rengas ja siitä roikkui- si risti, haaveilee Iina. Tarkkaa ennustetta syövän etenemi- selle ei voi antaa. Iinan tapauksessa on vaikeaa sanoa, kuinka kauan nykyinen niukkaoireinen vaihe kestää, sillä syöpä on varmasti etenevää tyyppiä. Hengi- tysvaikeuksiinsa hän tarvitsee öisin lisä- happea. Öitään Iina ei halua nukkua yk- sin. Jos Tommi ei ole paikalla, äiti nuk- kuu usein yönsä tyttären vieressä. Kotisaattohoito Turun seudulla Kotisaattohoitoa annetaan potilaille, joiden parantavat syöpähoidot on lopetettu. Potilas saa palliatiivista hoitoa eli lievitystä ja tukea sairauden aiheuttamiin fyysisiin, psyykkisiin ja henkisiin tarpeisiin, jotta hän pystyy elämään mahdollisimman täyttä elämää. Saattohoidossa valmistaudutaan kohtaamaan lähestyvä kuolema. Turun kaupunki ja jotkut naapurikunnat hankkivat kotisaattohoito- palveluja Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä maksusitoumuksella. Hoito on potilaalle maksutonta. Vuonna 2009 Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidon piirissä oli 127 potilasta, joista 33 oli uusia. Lokakuun 2010 alkuun mennessä on hoidettu 99:ää potilasta. Vuosittain kotona kuolee parikymmentä poti- lasta, osa siirtyy loppuhetkikseen joko saattohoitokotiin tai sairaalaosastolle. Tavoitteena on turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri. Lääkärin työssä on palkitsevaa, että pystyy hoitamaan potilasta niin, että hän voi olla oman toiveensa mukaisesti mahdollisimman pitkään kotona ja saada helpotusta oireisiinsa. Asiakkaitamme ovat sekä potilas että hänen läheisensä. Potilaan hoito on vaativampaa ja sen tavoitteet erilaiset, mikäli hänellä ei ole läheisiä tukenaan, kertoo lääkäri Mira Huhtala. Vaikka työ on raskasta ja vaativaa, siitä saa voimia, kun voi olla tukena sekä potilaalle että hänen läheisilleen, tiivistää hoitaja Elisa Lehtonen. Lääkäri Mira Huhtala vas. ja hoitaja Elisa Lehtonen käyvät kotona hoitamassa Iinaa ja tukemassa perhettä.

10

s 10 Saattohoito Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu Syövän hoito Suomessa 2010- 20 suunnitelma ja saattohoitosuositus. Suosituksesta on vielä pitkä matka käytännön toimintojen muuttumiseen. Ongelmaksi on esitetty, ettei meillä ole varaa saattohoidon järjestämiseen. Ongelma on myös hoidon järjestämi- nen. Erikoissairaanhoidossa halutaan saattohoito ojentaa perusterveyden- huollolle ja siellä taas katsotaan erikois- sairaanhoitoon ohjeita ja neuvoja anoen. Hoito maksaa aina Ongelma on ajattelu- ja toimintatavas- sa. Tulevassa terveydenhuoltolaissa puhutaan ensimmäisen kerran kärsi- myksen lievityksestä. Ihmisiä tulee hoi- taa ja kärsimystä lievittää. Jos ajatellaan, että saattohoito on lisä olemassa ole- vaan hoitojärjestelmään, se nähdään lisäresurssina ja siten ongelmana. Jos taas ajatellaan, että potilaiden toiveet ja hoidon tavoite ovatkin jotain muuta kuin mitä niiden nyt ajatellaan olevan, tullaan toimeen pienellä nykyjärjestel- män muutoksella ja lisäkoulutuksella. Ja jatkossa potilaat voivat paremmin ja rahaa säästyisi. Asiantunteva saattohoito säästää Syyskuussa 2010 esiteltiin Cancer Net- work -sivustoilla tutkimusta Yhdysval- loissa, jonka mukaan muualla valin- naisessa saattohoidossa olevien poti- laiden terveydenhuoltokustannukset olivat viisinkertaiset verrattuna asian- tuntevassa saattohoidossa oleviin. Kulut tulivat ennen kaikkea sairaala- hoidoista ja ensiapukäynneistä. Jos potilailla oli saattohoitokontakti osaa- vaan hoitopaikkaan, kolme prosenttia hakeutui päivystyksen kautta sairaalaan. Jos ei ollut, luku oli 33 prosenttia. Aiemmin tehdyssä vastaavassa tutki- muksessa saattohoidon piiriin kuulu- neista potilaista 40 prosenttia kävi ensi- avussa ja saattohoitoon kuulumatto- mista 85 prosenttia. Usein käynnit liit- tyivät ongelmiin, jotka asiantuntevassa saattohoidossa olisi helposti hoidettu kotona. Hoitokäytännöissä parantamista Lukuisissa syövän hoitoa ja sen kustan- nuksia käsittelevissä tutkimuksissa on todettu, että potilaat saavat aktiivista ja usein raskasta hoitoa vielä tilanteissa, missä hoito ei enää ole hyödyksi. Varsin usein nämä potilaat voivat huonosti. Ensiapu, sairaalahoito ja jopa tehohoito oli heille tarpeen, eikä elinajassakaan tapahtunut lisäystä. Saattaa siis olla, että meillä on huo- nosti perusteltuja hoitokäytäntöjä, jotka tulevat kalliiksi ja joiden johdosta poti- laat kärsivät. Syöpähoitojen kehittyessä on järke- vää antaa kaikki se hoito, jolla voidaan vaikuttaa elämisen laatuun tai pituu- teen. Toisaalta elämää helpottavien hoidollisten keinojen käyttö on lisään- tynyt sekä saattohoidossa että oireen- mukaisessa hoidossa. suosituksesta hoitopoluksi Terhokoti luovutti peruspalveluministerille loka- kuussa 2008 vetoomuksen saattohoidon puolesta. Tämä 100 000 suomalaisen allekirjoittama paperi oli pohjana, kun pääkaupunkiseudun kunnissa ryhdyttiin pohtimaan, kuinka saattohoitopotilaan hoitopolkua voidaan tasoittaa. Teksti JUHA HÄNNINEN Kuva JANNE KOIVUNIEMIPLUGI Kustannussäästöä syntyy myös, kun käyttämättä jätetyt sairaalasijat, kuvantamistutkimukset ja hoidot koh- dennetaan niistä paremmin hyötyville potilaille. Elämän loppuvaiheen hoidos- sa olevan potilaan läheisten kokema elämän helpottuminen saattaa myös jäädä mittausten ulkopuolelle, vaikka sillä saattaa olla vaikutusta tuleviin terveydenhuollon kustannuksiin. Käytännössä hoitopolku tarkoittaa suunnitelmallisesti järjestettyä hoitoa. Saattohoidossa hoitopolulla pyritään kuvaamaan sitä, missä tilanteessa poti- las voi tulla saattohoidon piiriin, mistä hänet sinne ohjataan ja kuinka itse hoito toteutuu ja missä hoidetaan. Hoitopolku tarkoittaa suunnitelmallisesti järjestettyä hoitoa.

11

11 Sairaanhoitopiirin tasolla polulla keskeisiä asioita ovat: luodaan kriteerit sille, missä hoitopaikassa hoidetaan minkälaisia ongelmia esim. saattokodissa hanka- lammat oireet ja elämäntilanteet koulutetaan terveydenhuollon henkilöstö tehtävän vaativuusta- son mukaisesti esim. kotihoito koh- taamaan kuolevia potilaita kotona järjestetään ja sovitaan konsul- taatioreitit esim. kotisairaalat ja saattokoti konsultoivat hoitokoteja ja palveluasuntoja nimetään koordinoivat hoitajat osastoille ja poliklinikoille nimetään saattohoidon vastuu- lääkärit perustetaan konsultoiva palliatii- vinen yksikkö sairaanhoitopiiriin lisätään kipuklinikoiden osuutta vaikeissa syöpäkipuun liittyvissä kon- sultaatioissa sosiaalitoimen puolella kotihoidossa nimetään ja koulutetaan vastuu- työntekijät nimetään vuodeosastot jotka hoi- tavat saattohoitopotilaita ja koulu- tetaan henkilöstö laaditaan toimintamalli ensi- hoitoon ja päivystyspoliklinikoille saattohoitopotilaita varten laaditaan sairaanhoitopiirikohtainen oirehoidon malli Näillä keinoin potilaat voivat halutes- saan olla pidempään turvallisin mielin kotona ja saada avun sinne. Näin myös vältetään päivystyskäyntejä, jotka poti- laat usein kokevat raskaiksi ja joista saatava apu voi jäädä vähäiseksi, kos- ka ongelmat liittyvät monesti turvat- tomuuteen ja pelkoihin. Myös oireiden hoito kotona onnistuu varsin usein. Sairaalassa elämän loppuvaiheessa annettu kivun ja hengenahdistuksen hoito toteutui hyvin. Sen sijaan oire- hoidon seurannassa sekä saattohoidon suunnittelussa oli puutteita. Japanissa taas todettiin, että vuodeosastolla oli potilaiden nesteytystä koskevassa pää- töksenteossa ja lääkehoidossa paranta- misen varaa. Kun tutkittiin solunsalpaajahoidon jatkamista elämän 24 viimeisen viikon aikana, todettiin lääkärin ominaisuudet tärkeimmäksi tekijäksi. Päätöksenteon selkeyttämisellä ja hoitolinjauksen va- linnalla on hoidollisia ja taloudellisia vaikutuksia. Jokaisella tulisi olla oikeus saada kaikki se hoito, jolla voidaan vaikuttaa elämisen laatuun tai pituuteen. Juha Hänninen on Terhokodin ylilääkäri

12

s 12 Sairaanhoitopiireillä ja terveyskeskuk- silla on vastuu saattohoidon järjestä- misestä. Kaikilla ei ole kuitenkaan edes saattohoidon suunnitelmia ja ohjeita. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi syyskuussa ensimmäiset valtakunnal- lisetsuosituksetsaattohoidon periaat- teista. Ministeri Paula Risikko kok sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että myös tuleva terveydenhuoltolaki korostaa kärsimyksen lievittämistä kaikessa sairauden hoidossa ja sairau- den eri vaiheissa. Sanana saattohoito ei kuitenkaan laissa esiinny. On haluttu puhua saattohoidon puolesta, mutta toisaalta ministeriö selvästi karsastaa käskytystä asiassa. Suositukset tavoittelevat kuitenkin hoitojen suunnitelmallisuutta ja yhte- näisyyttä eri puolella Suomea. Meillä on tietoa ja taitoa, on pelit ja vehkeet. Miten voi olla mahdollista, että kentältä jatkuvasti kuuluu, ettei kipuja hoideta tarpeeksi, ministeri Risikko pohti suositusten julkistamis- tilaisuudessa. Risikko muistutti myös, että saatto- hoidon piirissä ovat myös kuolevan omaiset. Hyvä hoito heijastuu myös potilaan lähipiiriin. Suositusten heikkoutena pidetään sitä, että niiden kautta ei ole luvassa lisää työvoimaa tai rahaa saattohoitoon. Kustannuksia voidaan kohdentaa uudelleen, suosituksissa todetaan. Suositusten taustalla on sekä kansa- laisten aloitteellisuus että keskustelu eduskunnassa. Terhokoti keräsi syksyllä 2008 lyhyessä ajassa 100 000 nimeä kansalaisadressiin. Saattohoito on saanut suositukset, joissa korostetaan, että hyvä saattohoito on jokaisen kuolevan ihmisoikeus. Huonoa: Ei osoita sairaanhoitopiireille hoitomalleja ongelmien ratkaisemiseen Kenellä vastuu koulutuksesta? tästä ei vallitse yhtä käsitystä Ihmisten toiveiden tiellä on monia asenteellisia esteitä Suunnitelma ei riitä saattohoidon hyvään tasoon, tarvitaan myös voimavaroja Jää edelleen sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelevien ammattitaidon ja sairaaloiden sen hetkisen työmäärän ja tilojen käytön varaan + + + + + Syövässä potilaat pelkäävät juuri kaikkein eniten kipuja. Kansalaisaktiivisuutta tarvitaan jat- kossakin, sillä suositusten vaarana on jäädä yleisiksi periaatteiksi, jos syöpä- potilaiden määrän kasvaessa saatto- hoidon järjestämiseen ja koulutukseen ei ohjata lisää varoja. Syöpäjärjestöjen tekemissä kyse- lyissä on tullut esille, että syövässä potilaat pelkäävät juuri kaikkein eniten kipuja. Mitä lähempää syöpä on kos- kettanut, siitä suurempi on kivun pelko. Ammattitaitoinen kivunlievitys on yksi keskeinen hyvän saattohoidon tae. Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010. Löytyy myös www.stm.fi-sivuilta. Teksti SATU LIPPONEN Hyvää: Nostaa esille hyvän kuolemisen ihmisoikeutena Tähdentää koulutetun saattohoito- henkilöstön merkitystä Kuoleva voi itse valita kodin, hoitopaikan, sairaalan tai kodinomaisen laitoksen viimeiseksi hoitopaikakseen Sairaanhoitopiirien pitää laatia suunnitelmat saattohoidosta Saattohoitopotilas saa tarvitsemansa saattohoitopalvelut on ihmisoikeus Saattohoito

13

13 Syöpäyhdistykset ja -säätiöt toimivat maailmanjärjestössä UICC:ssa. Kansain- välinen syöpäunioni on ottanut toimin- tansa yhteiseksi ohjeeksi julistuksen, jolle se kerää kannatusta ja allekirjoit- tajia. Maailman syöpäjulistuksen yksi keskeisiä tavoitteita on turvata kaikille syöpäpotilaille riittävä kivunlievitys. Syöpäpotilaan aseman parantami- seksi maailmanlaajuisesti tarvitaan no- peita toimia. Kivunlievityksen heikkoa tilaa pidetään katastrofaalisena. Tärkeintä olisi saada halpaa morfiinia syöpäpotilaiden kivunlievitykseen. Monessa maassa sekä asenteet että liiallinen sääntely ovat esteinä. Eriarvoisuus on valtava: vuonna 2008 noin 13 prosenttia maailman väestöstä Australia, Kanada, Uusi-Seelanti, Yhdys- vallat ja EU käyttivät 90 prosenttia mor- fiinista. Myös asenteissa on korjattavaa: syöpäpotilaan kivun sijasta monet val- tiot ovat kiinnostuneita kipulääkityksen väärinkäytöstä ei kärsimyksen lievittä- misestä. UICC onkin tänä vuonna aloittanut eri- tyisen GAPRI-hankkeen Global Access to Pain Relief Initiative. Maailman terveys- järjestö WHO arvioi, että noin 5,5 miljar- dia ihmistä asuu maissa, joissa ei ole mahdollisuutta saada riittävää hoitoa. Kymmenet miljoonat syöpäpotilaat kärsivät kivuista. WHO:n arvion mukaan saattohoitovaiheen potilaita maailmas- sa on 5,5 miljoonaa. Kipuhankkeen kaut- ta UICC toivoo antavansa verkostonsa, äänensä ja voimavaransa näiden poti- laiden hyväksi. Syöpäpotilaiden kipua voidaan tehok- kaasti hoitaa. Hoito vaatii kuitenkin eri- tyisosaamista ja kivunhoidossa jatkuva Kipu ja kärsimys läsnäolo ja kivun hyvä ennakointi luo- vat potilaalle turvallisuuden tunteen. Tuoreessa Eurooppaa koskeneessa tutkimuksessa kävi ilmi, että monissa Euroopan maissa syöpäpotilaat jäävät vaille tarvitsemaansa kivunlievitystä. Ongelma oli erityisen iso itäisessä Eu- roopassa. Potilaat eivät saa tarvitse- miaan lääkkeitä ja kipulääkityksen anto on liian tiukasti säädeltyä. 41 eurooppalaista maata koskenut tutkimus on julkaistu 2010 Annals of Oncology -lehdessä. Maailman syöpäjulistus: http:www.cancer.fisyopajarjestot julkaisutmaailman_syopajulistus Kansainvälisen syöpäunionin kipuprojekti: http:www.uicc.org programmesgapri Ending inequities in access to effective pain relief? The Lancet, Vol 376, 2010 Syöpäpotilaat ympäri maailmaa kärsivät kivuista, joihin löytyisi lääkkeet, jos vain niitä käytettäisiin. Teksti SATU LIPPONEN myös globaali katastrofi K u v a: L ehtikuv a

14

14 Toiminnanjohtaja Helka Anderssonin työ on monipuolista. Hän on Ahvenanmaan Syöpäyhdistyksen ainoa työntekijä.

15

a 15 Ahvenanmaalla sairastuu vuosittain vajaat 200 henkilöä syöpään. Syöpä- lääkärin vastaanotolle pääsee Maa- rianhaminassa, mutta tarkemmat tut- kimukset ja sädehoidot tehdään man- tereella, joko Suomessa tai Ruotsissa. Potilas saa itse valita, lähteekö hän hoitoon Turkuun vai Uppsalaan. Monet valitsevat Uppsalan, koska haluavat varmistaa, että hoito tapah- tuu omalla äidinkielellä, kertoo Ahve- nanmaan Syöpäyhdistyksen toiminnan- johtaja Helka Andersson. Sädehoitojaksot kestävät monesti useita viikkoja. Potilas voi asua sen ajan potilashotellissa tai tavallisessa hotellissa lähellä sairaalaa. Kela korvaa kustannuksia niin sanotulla yöpymis- rahalla. Jos potilas on valinnut hoitopai- kaksi Turun, hän voi käydä hoidoissa kotoa käsin. Osa potilaista lentää Tur- kuun hoitoon viitenä päivänä viikossa, toteaa Helka Andersson. Lentomatka eivät ole potilaalle mikään taloudellinen riski. Potilas mak- saa yhteen suuntaan tehdystä matkasta vain 9,25 euron omavastuuosuuden. Kun omavastuut ylittävät kalenterivuo- den aikana 157,25 euron rajan, Kela maksaa sen jälkeen kaikki matkakustan- nukset. Ravintovalmisteet maksutta Ahvenanmaalla toimiva syöpäsäätiö Stiftelsen Ålands Cancerfond tukee potilasta ja hänen perhettään monin tavoin. Kun syöpä todetaan, jokainen sairastunut saa säätiöltä lääkärintodis- tuksella 250 euron peruskorvauksen. Se myönnetään potilaalle vuosittain niin kauan kuin hoidot jatkuvat. Lisäksi sairastunut voi hakea kuu- kausittaista tai kertakohtaista tukea. Jälkimmäinen on tarkoitettu esimer- kiksi lääke- tai hammaslääkärikuluihin. Näiden tukien tarve määräytyy poti- laan taloudellisen tilanteen mukaan. Säätiö avustaa myös kliinisten ravintovalmisteiden hankkimisessa. Syöpäsairaanhoitajan tai syöpäklinikan osastonhoitajan myöntämällä maksu- sitoumuksella potilas saa maksutta syö- päyhdistyksestä ravinnelisäpakkauksia. Paketti sisältää kaksi pakkausta per päi- vä kolmeksi kuukaudeksi, selventää Helka Andersson. Myös perheet, joiden lapsi on sairas- tunut syöpään, voivat hakea taloudel- lista avustusta. Tänä vuonna avustus on ollut 500 euroa. Avustuksen myöntää Ahvenanmaan Syöpäyhdistyksen yhtey- dessä toimiva Lasten ja perheiden syö- päsäätiö Barn- och familjecancerfond. Tiivis yhteisö auttaa toipumisessa Ahvenanmaalla asuu vajaat 28 000 ihmistä. Helka Anderssonin mukaan pieni yhteisö tarjoaa syöpään sairas- tuneelle tiiviin tukiverkon. Melkein jokaisella on tuttavapiiris- sä joku syövän sairastanut. Monesti potilaat saavat vertaistukea ilman, että heidän tarvitsee sitä erikseen etsiä. Yhdistys on toki kouluttanut myös joukon tukihenkilöitä. Myös lääketieteellisissä kysymyk- sissä apu ja tuki löytyy läheltä. Jokaisel- le potilaalla on nimetty Maarianhami- nan sairaalassa oma hoitaja ja syöpä- lääkäriinkin saa helposti yhteyden, toteaa Andersson. Palvelut yhdeltä luukulta Syöpäyhdistyksen toimisto sijaitsee Maarianhaminan ydinkeskustassa ja ovet ovat avoinna neljänä päivänä viikossa. Kodikas toimisto on samalla toiminnanjohtajan työhuone. Yhdis- tyksellä ei ole muita työntekijöitä. Kynnys poiketa on matala ja ihmi- set pistäytyvätkin täällä pitkin päivää. Minulle voi soittaa myös toimistoajan ulkopuolella. Vastaan puheluihin myös kesälomalla, naurahtaa Andersson. Hän välittää potilaille peruukit, rinta- proteesit sekä proteesiliivit ja -uima- puvut. Yhdistys tarjoaa rintasyöpäpoti- laille maksutta kahdet tukirintaliivit rinnankorjausleikkauksen jälkeen. Lisäksi potilaat saavat apua erilaisten tuki- ja kurssihakemusten täyttämisessä. Potilaiden kannalta on kätevää, että he saavat palvelun yhdestä pai- kasta. Samalla käynnillä voi ajattaa hiukset, hoitaa peruukin, hakea pro- teesin, täyttää hakemukset ja täyden- tää ravintolisävarastoa. Ahvenanmaalla Syöpäpotilaan arki Ahvenanmaalla on erilaista kuin muualla Suomessa. Matkat sädehoitoihin tehdään lentäen ja hoito voi vaatia viikkojen poissaoloa kotoa. Potilaan taloudellista tilannetta auttaa paikallinen syöpäsäätiö yhdessä syöpäyhdistyksen kanssa. Teksti JAANA RUUTH Kuva JACOB SAURN moni asia on toisin

16

s 16 Sirkka-Liisan mies Mats Kankkonen on ollut tukena ja jaksanut kannustaa huonoinakin päivinä.

17

s 17 Uupumus hellittää vähitellen Sirkka-Liisa Kankkonen muutti aikoi- naan miehensä kanssa Ahvenanmaalle vastanaineina ja vastavalmistuneina. He ovat viihtyneet saarella erinomai- sesti jo yli neljäkymmentä vuotta, vaik- ka ovat molemmat kotoisin manner- Suomesta. Täällä on hyvä asua, tämä on lapsille ideaali kasvuympäristö. Kaikki tuntevat täällä toisensa, Sirkka-Liisa kuvailee. Pariskunnan lapsista kaksi asuu Ahvenanmaalla ja kolmas Ruotsissa, Göteborgissa. Göteborgissa vieraillaan yleensä useamman kerran vuodessa, viime aikoina tosin Sirkka-Liisan hoidot ovat rajoittaneet matkustelua. Sirkka-Liisan follikulaarinen lymfoo- ma on jälkihoitotilassa, viimeiset solun- salpaajahoidot hän sai heinäkuussa. Kaikki alkoi, kun häneltä leikattiin suu- rentunut imusolmuke olkapäästä kaksi vuotta sitten. Siitä löytyi imusolmuke- syöpä. Leikkauksen jälkeen Sirkka-Liisa sai sädehoitoa ja kaikki piti olla kunnos- sa. Luuydin tutkittiin ja se oli tuolloin puhdas. Silti hän ei tuntenut oloaan hyväksi. Kun sädehoidot olivat alkuvuodesta ohi, keväällä hän oli väsynyt ja häntä hikoilutti. Mieslääkärit ehdottivat vaih- devuosia, vaikka Sirkka-Liisa oli jo mie- lestään käynyt läpi vaihdevuodet. Senkkakin nousi ja sitten haettiin tuleh- duksen aiheuttajaa. Vaikka hikoilu ja voimattomuus ovat juuri tämän sairauden tyypillisiä ensioireita, kesti yli puoli vuotta ennen kuin sain diagnoosin, hän kertoo. Lopulta diagnoosin teki sisätautilää- käri, vaikka Sirkka-Liisa oli valittanut oireitaan jo useammalle syöpälääkärille sekä Turussa että Maarianhaminassa. Uudessa luuydinbiopsiassa selvisi, että lymfooma olikin levinnyt luuytimeen. Lentokoneella hoitoihin Sirkka-Liisa matkusti Turkuun solunsalpaa- jahoitoihin. Hoidot vaativat kuusi matkaa. Olin aina sanonut, etten matkusta kuuden hengen pienkoneessa kun tajut- tomaksi lyötynä, mutta kyllä siihenkin tottui, hän hymyilee. Ensimmäisen hoidon jälkeen oli ihan prinsessaolo. Kun sai kortisoniakin, niin olo oli euforinen. Viimeisen hoidon jälkeen tuli valtava uupumus. Lisäksi sivuvaikutuksena meni varpaista ja sormenpäistä tunto. Sivuvaikutusten takia Sirkka-Liisa vietti aina Turussa kaksi tai kolme yötä hoito- jen jälkeen. Sirkka-Liisa saa edelleen biologista vasta-ainetta kolmen kuukauden välein. Syöpäsolut eivät häviä luuytimestä ko- konaan, mutta niiden määrä on tarkoi- tus pitää kurissa lääkityksellä. Sivuvai- kutuksia hän on saanut tästäkin lääk- keestä: se laskee verenpainetta ja aiheuttaa horkan. Minulle on sanottu, että minun tautini on vähän erikoinen, kun se on vain selkäytimessä. Useimmiten tämän- tyyppinen lymfooma on levinnyt use- ampiin elimiin. Uupumus hellittää pikku hiljaa Nyt Sirkka-Liisasta tuntuu, että uupu- mus alkaa vähitellen hellittää. Olo tosin vaihtelee päivästä toiseen. Mies sanoo näkevänsä jo heti aamul- la asennosta milloin on uupumispäivä, hän nauraa. Ahvenanmaalaisen Sirkka-Liisa Kankkosen syövät hoidettiin Turussa. Hoitojen lisäksi rohkeutta vaati astua kuuden hengen pienkoneeseen. Teksti MAARIT RAUTIO Kuvat THERESE ANDERSSON Sirkka-Liisa Kankkosen olkapäästä leikattu imusolmukesyöpä olikin levinnyt luuytimeen.

18

18 Luuytimessä oleva syöpä ei näy ulospäin, eikä ole kasvainta, jonka pienenemistä voisi seurata. Se on henkisesti vaikeaa. Sirkka-Liisa toimi sairaanhoitajana ennen eläkkeelle jäämistään. Ammattinsa vuoksi hän sanookin olevansa kriittinen potilas. Sairaalassa keskitytään usein liiaksi tekniseen suoritukseen. Henkilökuntaa on liian vähän, eikä jää aikaa keskustelulle tai henkilökohtaiselle tuelle. Olin silti iloinen kun pääsin Turkuun hoitoon. Sain todella hyvää hoitoa ja henkilökunta oli rei- pasta ja iloista, hän lisää. Sirkka-Liisa pyysi aina esilääkitystä kipuun, kun hän arveli että jonkun kokeen ottaminen on kivuliasta. Hänestä on outoa, että kipulääkitystä ei koskaan tarjottu. Useimmat ihmiset eivät ymmärrä pyytää kipulääkitystä, he ajattelevat, että kai sitä anne- taan, jos koe on kivulias. Mutta eihän kokeen ottava lääkäri ole itse useinkaan käynyt määrää- missään kokeissa eikä välttämättä tiedä miltä ne tuntuvat. Kivun lievitykseen on aina useita vaihtoehto- ja. Lääke pitää vain saada hyvissä ajoin ennen kokeen ottamista, jotta se ehtii vaikuttaa. Kärsimys ei jalosta, päinvastoin. Sirkka-Liisa on sitä mieltä, että kivunlievitys vaikuttaa myös potilaan hoitoon sitoutumiseen. Kun potilas tuntee olonsa turvalliseksi, hänen on helpompi sitoutua hoitoon. Lihotuskuuri ja vesijumppaa Hoitojen jälkeen Sirkka-Liisa keskittyy lihasvoi- man parantamiseen. Hänelle on räätälöity oma ohjelma vesifysioterapiassa, jossa keskitytään voimien palautumisen lisäksi tasapainoon. Muun muassa jalkateriä vahvistetaan. Nyt kävellessä jalka läpsähtää niin kuin an- kalla, hän kuvailee. Lymfooma Imukudossyövät eli lymfoomat kuuluvat yleisimpiin syöpätauteihin. Niihin sairastuu vuosittain vajaa 2000 suomalaista. Imukudossyövät ovat joukko taudinkuvaltaan ja hoidoltaan erilaisia sairauksia, mutta keskimäärin niistä on hyvä mahdollisuus parantua. Lymfoomat voidaan jakaa kahteen ryhmään: Hodgkinin tautiin ja non-Hodgkin -lymfoomiin. Uusia non-Hodgkin-lymfoomia todetaan vuosittain Suomessa noin tuhannella ihmisellä. Tautiryhmään kuuluu noin 40 alatyyppiä. Follikulaarinen lymfooma on toiseksi yleisin taudin alatyyppi. Siihen sairastuu noin 250 uutta potilasta vuodessa. Folliku- laarinen lymfooma kuuluu hidaskasvuisiin imukudossyöpiin. Follikulaarinen lymfooma esiintyy myöhäisellä aikuisiällä sekä iäkkäillä, miehillä ja naisilla yhtä usein. Se on todettaessa yleensä laajalle levinnyt ja sitä esiintyy imusolmukkeissa, pernassa, maksassa ja usein veressä. Se on hidaskulkuinen ja voi pysyä pitkiä aikoja pai- koillaan ilman hoitoa. Noin kolmanneksella potilasta sairaus muuttuu nopeakasvuiseksi lymfoomaksi kymmenen vuoden kuluessa. Vaikka hikoilu ja voimattomuus ovat juuri tämän sairauden tyypillisiä ensioireita, kesti yli puoli vuotta ennen kuin sain diagnoosin. Allasjumpassa on tarkoitus käydä joka viikko. Se on viikon kohokohta, hän kuvailee. Syöminenkin on pitänyt hoitojen jälkeen ope- tella uudestaan. Kärsin pahoinvoinnista ja söin pitkään todel- la vähän. Kun mies alkoi kolistella keittiössä, lähdin pois. En kestänyt nähdäkään ruokaa. Sirkka-Liisa laihtui valtavasti hoitojen aikana. Nyt hän juo syöpäpotilaille tarkoitettuja proteii- nipitoisia ravintoliuoksia, joista saa pienestä määrästä runsaasti energiaa. Nainen voi saavuttaa pisteen, jossa haluaa painaa vähän enemmän, hän naurahtaa. Sirkka-Liisa on huomannut, että sairaus on kehittänyt väkisinkin sietokykyä. Asiat eivät ta- pahdu niin nopeasti kuin toivoisi. Paraneminen vie aikaa ja välillä tulee takapakkia. Mutta mies kannustaa, että se ja sekin asia on jo paremmin. Enää hänen ei tarvitse kammeta minua aamulla sängystä, Sirkka-Liisa hymyilee. Mies on ollut valtavan suurena apuna. Hän jaksaa kuunnella, vaikka joka päivä edelleen puhun sairaudesta. Hoitojen sivuvaikutuksena Sirkka-Liisalta meni sormen- päistä tunto ja neulominen ja muut sorminäppäryyttä vaativat askareet ovat olleet hankalia .

19

a AJASSA Sairaalassa oleminen ei ole kenellekään mukavaa, mutta eri- tyisen ikävää se on lapsille. Sairaalaklovnit saavat lapsen het- keksi unohtamaan sairautensa ja antavat luvan naurulle kes- kellä sairaala-arkipäivää. Sairaalaklovnit ry:n kouluttamat artistit kiertävät lasten- osastoilla ilahduttamassa pieniä potilaita ja heidän omaisiaan. Klovnit ovat vakiinnuttaneet asemansa sairaaloissa ja mo- lemmin puoleinen luottamus sairaalahenkilökunnan kanssa mahdollistaa tiiviin yhteistyön. Klovnitohtoreita saatetaan pyytää paikalle esimerkiksi rauhoittamaan lasta toimenpiteen ajaksi ja rentouttamaan tilannetta. Sairaalaklovnien toiminta tukee lasta hetkellä, jolloin hän muuten saattaa tuntea itsensä heikoksi ja kurjaksi, Sairaala- klovnit ry:n hallituksessa vaikuttava Marja-Kaisa Aula pai- nottaa. Ensi vuonna tavoitteena on käynnistää klovnitoiminta myös Oulussa, jonka jälkeen yhdistyksellä olisi toimintaa Suomen kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa sekä Lahden keskussairaa- lassa. Syöpäjärjestöjen alkuvuoden kuntoutuskursseja voi jo hakea. Pirkanmaan Syöpäyhdistys järjestää Tampereella avo- kuntoutuskurssin uusille rintasyöpään sairastuneille. Kurssipäivät ovat 7.2, 8.2, 14.2 ja 15.2. Ilmoittautuminen 1.2. mennessä puh. 03 2499 200. Pohjanmaan Syöpäyhdistys järjestää 21.25.2. ikäänty- neille rintasyöpään sairastuneille parikurssin Härmän kuntokeskuksessa. Tämä on Kelan rahoittama kurssi ja hake- mukset toimitetaan suoraan paikalliseen Kelan toimistoon. Saimaan Syöpäyhdistys järjestää 7. 11.3. rintasyöpää sairastavien parikurssin Imatran liikunta ja kuntoutumis- keskuksessa. Tämä on Kelan rahoittama kurssi ja hakemuk- set toimitetaan suoraan paikalliseen Kelan toimistoon. Hakuaika päättyy 31.12.2010. Satakunnan Syöpäyhdistys järjestää Surusta Tie Eteen- päin -viikonlopun syöpäpotilasläheisensä menettäneille, Kylpylähotelli Yyterissä Porissa 15.17.4. Hakemukset 11.3. mennessä. Tiedustelut puh. 02 6305 750 ark. klo 915. Hinta on 150 euroa sekä mahdolliset matkakulut. Kansaneläkelaitoksen rahoittamat kurssit on tarkoitettu työ- ikäisille ja ne ovat osallistujille maksuttomia. Matkakulut kor- vataan ja kurssin ajalta on mahdollisuus saada Kelan kuntou- tusrahaa. Kelan rahoittamille kursseille haetaan Kuntoutushakemus- lomakkeella KU102. Hakulomakkeita saa Kelan toimistosta, syöpäyhdistyksistä, sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä sekä syöpähoitajilta ja kuntoutusohjaajilta. Hakulomake löytyy myös Kelan Internet-sivulta www.kela.fi. Hakemuksen liitteenä tarvitaan kirjallinen kuntoutussuun- nitelma ja enintään vuoden vanha lääkärintodistus kuntou- tuksen tarpeesta B-lausunto sekä jäljennös viimeisestä hoi- toselosteesta epikriisi. Syöpäjärjestöjen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennus- kurssit vuonna 2011 löytyvät verkosta www.cancer.fi Aloita vuosi kuntoutuksella Oktober-tuotantoyhtiö julkaisee marraskuussa Miesten vuoro -aiheisen kalenterin, jonka tuotto lahjoitetaan Syöpäsäätiön Hopearahastolle. Elokuvan tekijöille lahjoitus- kohde on luonteva, sillä jo elokuva itsessään on kunnianosoitus suomalaiselle miehelle. Kalenteri on saatavilla Internetistä marraskuusta alkaen. pelleilleet jo 10 vuotta Sairaalaklovnit

20

h 20 Hoitopäätökseen ei ole muutoksen- hakuoikeutta. Uusi terveydenhuolto- lakikaan ei tuo muutosta tilanteeseen. Ennen kuin hoidon saamisen perusteet ovat tarkemmin säännelty, ei voida odottaa, että lainsäädäntöömme kirja- taan oikeus toiseen mielipiteeseen. Potilaan ja lääkärin väliseltä suhteel- ta edellytetään luottamuksellisuutta. Tämä suhde määrittyy lähinnä lääkin- täeettisten periaatteiden mukaan. Lää- ketieteellistä toimintaa on perinteisesti pyritty sääntelemään oikeudellisesti mahdollisimman vähän. Nykyisin potilaan ja lääkärin välistä suhdetta säädellään kuitenkin monella tavalla. Ehkä tärkein syy sääntelyn lisääntymiseen on oikeusvaltioperiaate: ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksis- ta on säädettävä lailla. Jokaisen yhden- vertainen oikeus riittäviin terveyspal- veluihin tuli Suomessa sosiaaliseksi perusoikeudeksi vuonna 1995. Toinen mielipide potilaan avuksi Pirkanmaan Syöpä- yhdistyksen poliklinikalla Tampereella on vuosien kokemus syöpätautien erikoislääkäreiden vastaan- otoista, joille potilaat hakeutuvat pääasiassa saadakseen terveyden- tilastaan toisen lääkärin mielipiteen. Teksti MARJA-LIISA KOTISAARI Kuva TUOMAS MARTTILAPLUGI

21

21 Suomi on sitoutunut myös useisiin kansainvälisiin terveydenhuoltoa kos- keviin ihmisoikeussopimuksiin. Ne edel- lyttävät sopimusmääräysten sisällyttä- mistä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Teknologian käyttö on luonut uusia mahdollisuuksia terveydenhuoltoon, mutta se on samalla tuonut punnitta- viksi uudenlaisia kiperiä kysymyksiä esimerkiksi ihmisarvosta. Kansainvälistyminen on hälventänyt rajoja kaikilla elämänalueilla, ja ihmiset hakeutuvat hoitoon myös kotimaansa ulkopuolelle. Palveluja yksityistetään Suomalaista yhteiskuntaa on raken- nettu pohjoismaisen hyvinvointivaltio- mallin mukaisesti. Vastuu yhteiskunnan peruspalveluiden, kuten terveyden- huoltopalveluiden turvaamisesta on sekä valtiolla että kunnilla, jotka huo- lehtivat palveluiden järjestämisestä. Viime vuosikymmeninä kuntien valin- nanvapautta palveluiden järjestämiseen on lisätty asteittain lähes täydelliseen vapauteen. Tämä on johtanut terveys- palveluiden voimakkaaseen yksityistä- miseen. Raja julkisen ja yksityisen välillä on hämärtynyt markkinavoimien astut- tua pohjoismaisen hyvinvointivaltion ydinalueelle. Potilaalle enemmän valintoja Eduskunnassa on parhaillaan käsitel- tävänä perusterveydenhuoltoa ja eri- koissairaanhoitoa sekä palvelujen sisäl- töä sääntelevien säännösten yhdistämi- nen uudeksi terveydenhuoltolaiksi. Potilaille annetaan mahdollisuus valita kotikuntansa terveysasema ja kunnalli- sen terveydenhuollon toimintayksikkö erikoissairaanhoidossa tietyllä maan- tieteellisellä alueella. Potilaalla ei ole kuitenkaan oikeutta valita hoitavaa lää- käriä julkisessa terveydenhuoltojärjes- telmässä uudenkaan terveydenhuolto- lain mukaan. Potilaslaki ja hoitotakuu Suomi oli maailman ensimmäinen val- tio, jossa säädettiin erillinen laki poti- laan asemasta ja oikeuksista ns. potilas- laki, joka tuli voimaan vuonna 1993 alkuperäisistä suunnitelmista vesitty- neenä. Lain keskeisiä periaatteita ovat potilaan oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään koh- teluun, potilaan tiedonsaantioikeus ja itsemääräämisoikeus sekä potilasasia- kirjoihin liittyvät oikeudet ja velvolli- suudet. Varsinainen oikeus hoitoon määrittyy julkisen vallan järjestämis- vastuun kautta. Vuonna 2005 toteutettiin niin sanot- tu hoitotakuu, joka asettaa terveyden- huoltojärjestelmälle määräaikoja, joissa potilaan hoito on järjestettävä. Potilaiden oikeusaseman paranemi- nen ja kuluttajanäkökulman tuleminen myös terveydenhuoltoon on tuonut paineita potilaiden hoitoa ja tutkimusta koskevaan päätöksentekoon. Varsinkin potilaslain voimaantulon alkuaikoina oli epäselvyyttä siitä, mitä potilaan itsemääräämisoikeus tarkoittaa. Se ei merkitse potilaan oikeutta saada halua- maansa hoitoa, vaan lääkäri tekee aina päätöksen annettavasta hoidosta tai tehtävistä tutkimuksista yhteisym- märryksessä potilaan kanssa. Potilas joko suostuu tai kieltäytyy. Potilaan kieltäytyessä häntä on hoidettava muul- la lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Luottamuksellinen suhde Hyvän potilas-lääkärisuhteen lähtö- kohta on luottamuksellisuus. Potilaan ja lääkärin välinen suhde ei kuitenkaan ole tasavertainen. Tässä suhteessa lää- käri edustaa sairauksien ja niiden tutki- misen sekä hoitamisen erityistä asian- tuntemusta, ja potilas on maallikko, vaikkakin monesti varsin hyvin selvillä myös sairauttaan koskevista lääketie- teellisistä kysymyksistä. Vakavan sairauden ollessa kysymyk- sessä potilaat haluavat usein kaiken mahdollisen tiedon ja erilaisia näkökul- mia käytettävissä oleviin hoitoihin ja hoitolinjoihin sekä hoitojen vaikutuksiin itsemääräämisoikeutensa käyttämiseksi ja saadakseen parhaan mahdollisen hoi- don. Julkisessa terveydenhuollossa poti- laalle varattu vastaanottoaika saattaa potilaan näkökulmasta olla liian lyhyt vaikeaan päätökseen valmistautumisessa. Toinen mielipide Luottamuksellisesta potilas-lääkäri- suhteesta huolimatta potilaalle voi syntyä tarve kuulla vielä jotakin muuta hoitosuhteen ulkopuolista asiantuntijaa saadakseen vahvistusta omalle päätök- selleen. Tällaisten tilanteiden varalle joissakin maissa, kuten esimerkiksi Kroatiassa, on potilaslaissa säännökset potilaan oikeudesta toiseen mielipitee- seen, josta käytetään englanninkielistä nimeä second opinion. Vastoin yleisesti luultua potilaan oikeudet eivät ole vahvasti säänneltyjä oikeusjärjestyksemme kokonaisuudessa. Oikeuksien vahvuuteen vaikuttaa se, miten täsmällisin säännöksin oikeuden sisältö on kirjoitettu, onko viranomai- silla harkintavaltaa oikeuden myöntämi- sessä ja liittyykö oikeuteen muutoksen- hakuoikeus. Potilaan oikeus hoitoon määräytyy kansanterveyslain ja erikoissairaanhoi- tolain mukaan, jotka ovat niin sanottu- ja puitelakeja. Näissä laeissa potilaan oikeuksien sääntely on varsin yleisellä tasolla, eikä se täytä edellä kuvatun vahvan oikeuden tunnusmerkkejä. Oikeustieteen lisensiaatti Marja-Liisa Kotisaari on Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja. Potilaalla ei ole oikeutta valita hoitavaa lääkäriä julkisessa terveydenhuollossa uudenkaan terveydenhuoltolain mukaan. Meilläkin voitaisiin ottaa käyttöön toinen mielipide ilman säädännäistä oikeutta. Syöpäjärjestöjen rooli Syöpäjärjestöt voi tarjota poliklinikoil- laan syöpälääkäreiden vastaanottoja toisen mielipiteen hankkimiseksi. Syöpäjärjestöt on syöpäpotilaan tukena ja samalla helpottaa julkista terveyden- huoltoa sekä toteuttaa julkista tervey- denhuoltoa tukevaa tehtäväänsä.

22

22 Kirjoittaja yritti lopettaa tupakoinnin sosiaalisen median tuen avulla Maailmassa on noin miljardi tupakoitsijaa, usein heikko- kuntoista, huonosti muistakin elintavoista huolehtivaa ihmistä. Olen yksi heistä. Äitini sairastuttua syöpään olen ajatellut tupakointia uudessa valossa. Kunnioitus sairastuneen ihmisen terveys- kamppailua kohtaan sai minut yrittämään lopettamista. Ensimmäisen kerran. Yhteisömedian avulla. Ville Hytönen & tupakoinnin lopettaminen, päivä 2. Sami Feiring, Mikael Brygger, Tapani Bagge ja 37 muuta tykkäävät tästä. Jani Sipilä: 5 euroa tiskiin päivälle kahdeksan. Addiktion sosiaalinen luonne on todettu useasti. Tupakointi on mielekkäintä seurassa ja seurassa se yleensä alkaakin. Yläasteen varjoisat pihat tuovat tupakkaan samaan aikaan sallitun että kielletyn vivahteen. Myöhemmin tauko- tupakointi mahdollistaa vapaamman keskustelun työpaikoil- la. Keskustelun aloittaminen tuntemattoman kanssa on mahdollista tupakointiin liittyvillä fraaseilla. Lopettamisesta keskustelu murtaa jään tunnustetaan yksi pieni heikkous itsessään. Ajattelin kääntää tupakointiin liittyvän sosiaalisuuden päälaelleen lopettamisen kannustukseksi. Yhteisömedialle raportoiminen tuottaisi jakamisen tunteen ja antaisi kannus- tusta. Samaan aikaan pelko ystävien luottamuksen pettämi- sestä saa harkitsemaan savuketta useamman kerran. Kahdeksan päivää se toki kesti, kauemminkin. Tupakoimaton Facebook-kokemus Tupakoiva mies Tupakoimaton mies Ville Hytönen on viimeistä päivää savuton Hämeenlinnassa. Kohta tupakoimattomuus jatkuu Utössä. Marja-Leena Mikkola-Pirinen, Maria Tuokko, Tapani Bagge ja 3 muuta tykkäävät tästä. Janne Laurila: Näiden statuspäivitysten pohjalta voi tehdä onneksi sen johtopäätöksen, ettei sun tarvi kumminkaan jatkuvasti ja lakkaamatta ajatella tupakointia. Se on hienoa! Tupakoimattomuus onnistuu syrjäisellä saarella hyvin. Raikas merituuli tuntuu keuhkoissa mukavammalta kuin terva. Kymmenen päivän savuttomuus tuntuu jo saavutuk- selta kuin olisi ansainnut jotain, ehkä kalliimman kirjan, ehkä pienen matkan? Raportoin tupakoimattomuudesta aluksi päivittäin, sitten harvemmin. En kaipaa savuketta, mutta kaipaan sosiaalista, usein tupakoivaa ympäristöä. Päätän lähteä Berliiniin. Ville-Juhani Sutinen: Ei kai nyt Berliinissä voi tupakointia lopettaa täällä alottaa nekin jotka koskaan ei ole polttanut. Ystäväni kommentti pitää paikkansa. Odotan lentokenttä- bussia. Berlin-Tegelin edessä seisovat ihmiset juovat olutta ja tupakoivat. Haistelen ilmaa ja Utön raikkaus on tiessään. Ostan askin. Se on siinä. Poltan ahkerasti seuraavat pari viikkoa. Se tuntuu synniltä. Kahden tupakoimattoman viikon kadottama yskäni palaa, aamuinen kurkkukipu saapuu yhtä tuttuna kuin ennenkin. En kehtaa kirjoittaa Facebookiin mitään retkahduksestani. Ystäväni ihmettelevät statuspäivitysten puutetta. Jotkut arvaavat lankeamiseni. Jussi Hyvärinen: Mihail Zoshchenko kirjoitti lapsille kertomuksia Leninistä. Yhden nimi oli Kuinka Lenin lopetti tupakoinnin. Kertomus Kirjaudu sisään

23

23 päättyy: Kaikki tupakoijat tietävät, miten vaikeaa lopettaminen on. Mutta Lenin olikin mies, jolla oli rautainen tahto. Ja kaikkien meidän tulee olla kuin hän. Ville Hytönen ei ole uskaltanut aloittaa uutta tupakoimattomuutta. Viime kerta kesti kaksi viikkoa. Ville Narmala ja Mike Pohjola tykkäävät tästä. Tuija Välipakka: Ehkä olisit voinut käyttää tuki- ryhmääsi aktiivisemmin? Aloituksen jälkeen en nähnyt enää tupakkapäivityksiä ja pohdinkin, kuinka yrityksesi kävi. Jäi kuitenkin epäselväksi, haluatko käsitellä täällä mahdollista epäonnistu- mista? Tukiryhmä on tukiryhmä jos siihen tukeu- tuu? Pau Honkanen: Ei pidä ensin ajatella loppu- elämän mittakaavassa, vaan olla aina yhden päivän polttamatta kerrallaan. Legendat profiilissani lisääntyvät: 30 vuotta norttia ja seinään lopettaminen, Champix-lääkkeillä nikotiinin kukista- minen, urheilulla tupakoinnin korvaaminen. Ajattelen tupakoimattomuutta joka päivä, mutta uusi yritys siirtyy päivittäin eteenpäin. Puhun asiasta paljon. Tupakoimattomuudesta puhuminen on muodostanut elämään uuden sosiaalisen piirteen. Päivä kerrallaan. Kohta uusi, entistä tunnustuksellisempi aloitus. Uusi yritys. Rosa Meriläinen: mun yks kaveri lopetti pitämällä FB:ssä lopettamisblogia ja sanoi sen auttaneen. Ehkä ensi kerralla. Ville Hytönen on runoilija ja turkulaisen Savukeidas Kustannuksen kustannuspäällikkö. Harkitsetko tupakoinnin lopettamista? Lopettaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Pohdi omaa tilannettasi. Mitä hyviä ja mitä huonoja asioita tupakointi tuo elämääsi? Kun sinusta tuntuu, että tupakointi tuo elämääsi enemmän huonoa kuin hyvää, olet valmis lopettamaan. Valmistaudu tupakoimattomuuteen! 1. Päätä päivämäärä, jolloin tupakointi loppuu. Vinkki: Aseta päivämäärä 2-4 viikon päähän tästä hetkestä, jotta ehdit valmistautua. Varmista, ettei ajankohtaan liity muuta stressiä: koeviikkoa, rankkaa työrupeamaa, tms. 2. Hanki tarvittaessa nikotiinikorvaushoitoa. 3. Vähennä tupakointia vähitellen. Vinkki: Polta vähemmän kerralla, luovu muutamista tupakointihetkistä, siirrä tupakointia hieman myöhemmäksi. 4. Kerro lopettamisestasi läheisillesi. Pyydä tukea, kannustusta ja ymmärrystä ja muistuta erityisesti tupakoivia, että he ottavat huomioon sinun päätöksesi lopettaa tupakointi. 5. Hävitä tupakat ja tupakointivälineet. Tässä pätee vanha totuus: poissa silmissä, poissa mielestä. Tee etukäteen suunnitelma, miten selviydyt niistä tilanteista ja tunnetiloista, joissa olet tavallisesti sytyttänyt savukkeen. Olet juuri lopettanut Olet tehnyt suuren päätöksen elämässäsi ja lopettanut tupa- koinnin. Usko itseesi, sinä onnistut! Tupakoinnin lopettamiseen liittyvät vieroitusoireet ovat yksilöllisiä ja niiden voimakkuus vaihtelee. Todennäköistä on, että kohtaat ainakin yhden seuraavista oireista: ärtyisyys, levot- tomuus, masentuneisuus, pääkipu, unettomuus tai uneliaisuus, keskittymisvaikeudet, hidastunut sydämen lyöntinopeus, kasvanut ruokahalu ja hikoilu. Voit helpottaa oireitasi pitämällä huolta riittävästä levosta, liikunnasta ja terveellisestä ravinnosta. Tarvittaessa voit kokeilla nikotiinikorvaushoitoja. Et polta enää Olet päässyt tupakoinnista eroon. Tupakka ei ole enää mielessä päivittäin, mutta joskus tupakan himo voi yllättää. Vähäinenkin tupakointi voi koukuttaa sinut uudelleen. Elämääsi on tullut paljon uusia hyviä asioita. Fyysisesti olet paremmassa kunnossa, henki kulkee ja olosi on virkeämpi. MITÄ JOS RETKAHDAN? Tupakoitsija tarvitsee yleensä noin 34 lopettamisyritystä onnistuakseen. Jos sorrut uudelleen polttamaan, hävitä tupakointivälineet ja aloita uudelleen. www.fressis.fi

24

24 Tilaisinko kinkun kotiin? Jos tungos ruokamarketin kassalla tus- kastuttaa, tilaa ruoat tai niiden ainekset suoraan kotiin. Ruokatori.fi myy kuiva- tuotteita koko maahan ja kylmätuotteita suurimpiin kaupunkeihin. HOK-Elanto tarjoaa Helsingissä, Turussa ja Oulussa palvelun, jossa Gastronautin auto tuo ruokaostokset kotiin Alepasta tai Sale- myymälästä. Seulo-palvelut toimii tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla ja sen kautta voi tilata markettivalikoiman lisäksi lihakaupan, kalatukun, leipomoi- den ja luomumyymälän tuotteita. Toimi- tusmaksut vaihtelevat eri palveluissa, esimerkiksi Seulossa maksu on 7,80 euroa toimitus. Esimerkiksi: www.ruokatori.fi www.gastronautti.fi - kauppakassi www.seulo.fikotiin Ostaisinko joululahjat olohuoneen sohvalla? Joululahjat voi ostaa kätevästi myös kotoa käsin. Kotimaisten verkkokaup- pojen valikoimat ovat monipuoliset ja niissä voi useimmiten maksaa pankki- kortilla. Viimeisiin joulunaluspäiviin ei ostoksia kuitenkaan kannata jättää. Toimitusaika on monissa verkkokau- poissa useita työpäiviä ja lopullinen toimitusaikataulu riippuu esimerkiksi tuotteen saatavuudesta. Esimerkiksi: www.syopa.net www.stockmann.com www.netanttila.com www.adlibris.com www.suomalainen.com Jättäisinkö imuroinnin ammattilaisille? Joulutunnelmaan on mukava virittyä puhtaassa kodissa. Jos et jaksa tarttua lattiamoppiin, voit tilata siivoojan kotiin. Kodinhoitopalveluja on tarjolla ympäri maata, yhteystietoja voi etsiä verkosta esimerkiksi hakusanoilla sii- vous ja oman asuinpaikkakunnan nimi. Siivouspalvelujen hinnat vaihtelevat yrityskohtaisesti, mutta asiakas voi hyödyntää maksuissa kotitalousvähen- nystä. Esimerkiksi: www.putipuhdaskoti.fi www.kotileena.com www.kotirinki.fi Ottaisinko permanentin kotona? Jos aikataulu on tiukka, mutta tukan haluaa kuntoon jouluksi, voi kampaaja- ja parturipalvelun tilata myös kotiin. Eri puolella maata on lukuisia kampaa- moalan yrittäjiä, jotka tekevät kotikäyn- Joulu syntyy vähemmällä Kun joulu lähestyy, monissa kodeissa kiire kasvaa. Mitä jos suunnittelisit joulun tänä vuonna toisin? Verkko tarjoaa tietoa palveluista, joilla voi vähentää kiirettä ja helpottaa arjen aikatauluja. tejä. Osa yrittäjistä laskuttaa erikseen matkakuluista, osa tulee ilman kuluja, jos asiakas asuun riittävän lähellä. Kampaamopalvelua kotiin voi etsiä ver- kosta hakusanalla kiertävä kampaaja. Esimerkiksi: www.hiuspalvelu.net kikankiertavakampaamo.nettisivu.org Lähettäisinkö ystäville kukat kotiovelle? Kukkakaupassa voi pistäytyä myös ver- kossa. Jouluiset kukkakimput ja asetel- mat on mahdollista tilata verkkokau- pasta haluamiinsa osoitteisiin kotimaas- sa. Interfloran kautta kukkatervehdys tavoittaa myös ulkomailla asuvat lähei- set ja ystävät. Esimerkiksi: www.interflora.fi lahetakukkia.fi www.piilola.fi Tilaa jouluruuat kotiin tai ammattilainen siivoamaan. Teksti JAANA RUUTH KUVAT PLUGI

25

25 Roosa nauha -huivi Materiaali 100 % vis- koosia. Koko 70 x 180 cm. Rusettisymboli oikeassa alakulmassa. Hinta 20 . Anna lahja, jolla on merkitystä Lähetä joulukortti Syöpäsäätiön hyväksi Jokaisesta hyvin varustetusta myymälästä löydät Paletin kortit Syöpäsäätiön hyväksi. Paletilla on 4 000 myynti- pistettä kaikkialla Suomessa. Syöpäsäätiön lahjojen tuotto ohjataan syöpätutkimuksen tukemiseen. Tuotteita saa Syöpäjärjestöjen myymälästä Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki tai verkkokaupasta www.syopa.net. Roosa nauha -sateenvarjossa on auto- maattinen avaus- ja sulkemismekanismi. Jousitetut ruoteet takaavat loistavan kestä- vyyden. Sisältää suojapussin. Rusettisymboli kiertää sateenvarjon ympäri. Hinta 20 . Hopearahaston Twist -muistitikku Laadukkaassa muistitikussa Hopearahaston logokaiverrus. Muistia 2 Gb. Lahjapakkauk- sessa sisältää kaulanauhan. Hinta 15 . Tapiiri-mukilla voit ilahduttaa yhtä hyvin lapsia kuin aikuisiakin. Sylva ry:n Tapiiri-tuotteet tukevat syöpäsairaiden lasten toimintaa. Hinta 15 . Roosa nauha -tuoksukoru Tämä Kaipaus-tuote on saatavana roosan värisenä vain Syöpäsäätiöltä. Korun on suunnitellut Antti Eklund. Korua on kahta eri kokoa. Pienessa korussa metallinen palloketju, isommassa musta nauha. Hintaan sisältyy ketju tai nauha, koru- pussi, käyttöohjeet sekä saatekortti. Hinnat 35 ja 39 . Roosa nauha -pusukka. Siro musta satiinipussukka, jossa toisella puolella Roosa nauha -koriste. Metallinen sulkijamekanismi. Hinta 15 . Tue tutkimusta, jolla on merkitystä meille kaikille. Kuvat SYÖPÄSÄÄTIÖ JA PLUGI

26

p 26 Potilasvahinkolaki korvaa potilaalle hoidon yhteydessä aiheutuneen henki- lövahingon. Perussairaudesta tai taudin normaalin kulun seurauksia ei kuiten- kaan korvata. Yleisin korvauksen syy on syöpäsairauden toteamisen tai hoidon viivästyminen. Korvauksen saa myös henkilövahin- gosta, jos se on aiheutunut tutkimuk- sesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä tai sellaisen laiminlyönnistä. Korvaus edellyttää kuitenkin, että jos kokenut terveydenhuollon ammatti- henkilö olisi tutkinut tai hoitanut poti- lasta toisin, olisi vahingolta vältytty. Viive voi olla kohtalokas Taudin toteamisen viivästyminen voi olla melko harmiton, mutta toisinaan hyvinkin kohtalokas. Syövät ovat ennus- teen suhteen erilaisia. Vaikka taudin- määrityksessä eli diagnostiikassa kat- sottaisiinkin olleen perustavia puuttei- ta, jää usein ongelmaksi sen arviointi, mikä on diagnoosiviiveestä aiheutunut ylimääräinen henkilövahinko. Vain yli- määräinen vahinko korvataan potilas- vahinkolain perusteella. Korvaukseen ei oikeuta pelkästään se, että oikeaan diagnoosiin olisi voitu päästä jo aiemmin. Taudinmäärityksen on pitänyt olla puutteellista eli siinä on alitettu kokeneelta lääkäriltä yleisesti vaadittava ammatillinen osaaminen. Lisäksi korvattavuus edellyttää, että viive on vaikuttanut hoidon toteutuk- seen ja sairauden kulkuun siinä määrin, että on aiheutunut ylimääräistä henki- lövahinkoa. Syöpädiagnostiikassa on usein mahdotonta todeta varmuudella, miten paljon viive on vaikuttanut hoito- ennusteeseen. Potilasvahinkolaki ei kuitenkaan edellytä täyttä varmuutta, vaan pelkkä todennäköisyys on riittävä peruste korvaukseen. Diagnostiikkaa pidetään asianmukai- sena, jos tutkimus ja hoito ovat vastan- neet normaalia hoitokäytäntöä. Jokai- nen tapaus arvioidaan kuitenkin erik- seen, eikä esimerkiksi se, että potilaan hoidossa on noudatettu yleisiä Käypä hoito -suosituksia yksistään sulje pois, etteikö kyseessä voisi olla korvattava potilasvahinko. Hoitosuositus on laadittu yleisistä läh- tökohdista. Lääkärin on potilasta hoitaes- saan otettava huomioon jokaiseen yksit- täistapaukseen liittyvät erityispiirteet, jotka saattavat johtaa siihen, ettei hoito- suositusta ole perusteltua noudattaa tiukasti. Suosituksista poikkeaminen on käytännössä joskus jopa välttämätöntä. Vahinkoilmoituksen tekee potilas Kaikki potilasvahinkoasiat käsitellään Potilasvakuutuskeskuksessa, PVK:ssa, joka on vakuutusyhtiön asemassa. Potilas tekee vahinkoilmoituksen. Vahinkoilmoituksen saatuaan Potilas- vakuutuskeskus hankkii muun muassa tarvittavat selvitykset ja asiantuntija- lääkäreiden lausunnot ja antaa korvaus- päätöksen. Käsittelyaika Potilasvakuu- tuskeskuksessa on noin kuusi kuu- kautta. Mitä korvataan? Jos potilas saa valitukseensa myöntei- sen päätöksen, korvataan hänelle vahingosta johtuvat ylimääräiset mene- tykset, kuten ylimääräisten hoitokulut tai menetetyt ansiot. Sen sijaan perus- sairautena olevasta syövästä johtuvia seurauksia ei korvata. Korvauksen voi saada mm. tilapäisestä haitasta, kuten kivusta ja särystä tai pysyvästä haitasta. Kuolemantapauksessa korvataan koh- tuulliset hautauskulut ja joissakin ta- pauksessa ns. perhe-eläke eli elatuksen vähentymiskorvaus. Jos parannettavissa ollut sairaus muuttuu diagnoosin ja hoidon viiveen Potilasvahinkolaki parantaa potilaiden ja hoitohenkilöstön oikeusturvaa. Teksti MARTTI MIKKONEN JA JONI SIIKAVIRTA Kuva BARBRO WICKSTRÖMPLUGI Viiveen aiheuttama vahinko korvataan

27

27 vuoksi kuolemaan johtavaksi, makse- taan lisäksi vakiintuneen käytännön mukaan pysyvän haitan korvaus, joka on henkilön iästä riippuen noin 20 000 30 000 euroa. Jos ennusteen heikkenemisestä aiheutuu hoitoa vaativaa vahinkoa, voi se olla korvattavaa. Jos syöpädiag- noosin viivästyminen aiheuttaa ylimää- räistä hoitoa tai toipuminen pitkittyy, otetaan se huomioon tilapäisen haitan korvauksessa. Muista lakisääteisistä korvausjärjes- telmistä saadut etuudet otetaan vähen- tävänä tekijänä huomioon. Tämä voi johtaa potilasvahinkokorvausten kutis- tumiseen joskus hyvinkin vaatimatto- miksi. Mitään amerikkalaisia jättipotti- korvauksia Suomen oikeusjärjestelmäs- sä ei tunne. Ratkaisuun voi hakea muutosta Tilastojen mukaan Potilasvakuutus- keskus hylkää jopa 70 % sille tehdyistä vahinkoilmoituksista. Joskus päätöksiin on perusteltua hakea muutosta. Tarvittaessa Potilas- vakuutuskeskukselta voi pyytää kopiot kaikista vahinkokäsittelyssä olleista asiakirjoista, joihin sisältyy myös lääkäri- asiantuntijoiden arviot. Jos korvaus ei ole riittävä voi asian viedä lautakuntaan. Taloudellisesti päätös voi olla erittäin merkittävä, jos kysymyksessä on esimerkiksi vuosikym- menen ajan maksettava ansionmene- tyskorvaus. Mihin voi valittaa? Päätöksen jälkeen voi pyytää Potilas- vakuutuskeskukselta itseoikaisua. Sen menestymistä voi edesauttaa uusi lää- kärinlausunto ja olennaisten näkökul- mien esilletuominen. Yleensä tärkein muutoksenhakukei- no on ratkaisusuosituksen pyytäminen valtioneuvoston asettamalta potilas- vahinkolautakunnalta. Lautakunnan ratkaisut ovat hyvin perusteltuja. Poti- lasvakuutuskeskus noudattaa lautakun- nan suosituksia. Potilasvahinkoasian vieminen ylei- seen tuomioistuimeen on aina viimei- nen vaihtoehto. Käräjille kannattaa potilasvahinkoasioissa lähteä vain har- voin. Oikeudenkäynti on pitkäkestoi- nen ja usein henkisesti rasittava. Loppu- tulos on epävarma ja siihen sisältyy kuluriski. Potilas voi yleensä tehdä itse vahinko- ilmoitukset Potilasvakuutuskeskukselle ja kantelut Valviraan. Juristin käyttämis- tä kannattaa harkita silloin, jos päätök- sestä aikoo valittaa ja asiassa on suuri taloudellinen tai periaatteellinen intres- si. Kotivakuutukseen sisältyvä oikeus- turvavakuutus korvaa pääosan lakimie- hen käyttämisestä aiheutuvista kuluista. Potilaalle jää omiksi kustannuksiksi yleensä enintään satojen eurojen oma- vastuuosuus. Muuta kuluriskiä lauta- kuntamenettelyssä ei ole. Varatuomari, Joni Siikavirta on Laki- asiaintoimisto Suomen Potilasvahinko- apu Oy:n toimitusjohtaja ja hän on toi- minut aiemmin mm. potilasvahinkolauta- kunnan lakimiehenä. Varatuomari Martti Mikkonen on Poti- lasvahinkoapu Oy:n yhteistyökumppani. Hän on toiminut aiemmin Potilasvakuu- tuskeskuksen tehtävissä. Mitään amerikkalaisia jättikorvauksia Suomen oikeus- järjestelmä ei tunne.

28

28 Rintasyöpäpotilaiden voimanlähteet Everyone is Art -näyttelyssä oli esillä on kuvat kahdeksasta rintasyöpään sairastuneesta naisesta, jotka on kuvattu heille sairauden aikana voimaa antaneen asian kanssa. Jollekin se on metsä, toiselle miekka ja kolmannelle kruunu. Tarinansa kertovat Marja Aarnipuro, Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki, Sirpa Kallela, Marina Laakso, Irene Peteri, Katariina Rautalahti ja Niina Repo. Kuvat ovat arvostetun muoto- ja muotikuvaaja Kira Gluschkoffin kuvaamia. Syöpäsäätiön Roosa nauha -k a m p a n j a n pääyhteist yökumppani S amsung tilaust y önä Ever y one is A r t -v alokuv anäyttelyn tilaust y önä. Marina Laakso Marja AarnipuroNiina RepoSatu Hassi Katariina Rautalahti Anneli Jäätteenmäki

29

29 K u v a: Jouk o K esk i-S äntti Hilkka Olkinuora on pastori ja toimittaja olkinuora Käytävän pöydällä palaa kynttilä, vaikka on täysi päivä. Liekkiä tuskin näkyy. Silti se pysäyttää. Ohi kulkeva, talossa ensi kertaa vieraileva, tiuskaisee kanslian ovelta: Ottakaa se pois! Sammuttakaa! Niin kuin tässä ei muuten tietäisi tulevansa kuoleman taloon! Hoitajat hymyilevät lauhkeasti. Kynttilä jatkaa hiljaista kertomustaan käytävällä. He tietävät, että kun aikaa on kulunut ja aika on tullut, tuo samainen ohi kulkija on ensimmäisenä kysymässä, missä hänen vainajansa kynttilä oikein viipyy. Saattohoidon idea on tehnyt hänessä hiljaa tehtävänsä. Hän on huomannut, että elämä ja kuolema eivät ole vastakohtia. Syntymä ja kuolema ovat. Kumpaankin on suostuttava, mutta kumpaakin voi myös juhlia ja kunnioittaa. Kummallekin voi sytyttää kynttilän. Kun nuori pappi on käynyt muutamia kymmeniä hautauskeskusteluja, hän ei voi välttyä huomaamasta, miten omaiset kerta toisensa jälkeen sanovat: Hän sai kuolla hoitokodissa. Sai? Hämmästyttävää! Eikö nyt kuolemista pitäisi voida välttää viimeiseen asti? Kun hän on käynyt jokusen kerran hoitokodissa, hän ei enää hämmästele. Hospice, hoitokoti, ei ole mikään umpikuja tai kuoleman esikartano. Sinne ja sieltä käy vilkas liikenne. Kotisairaala tulee ja menee ja hoitaa useampia kuin tiedetäänkään. Vapaaehtoisia lii- kuskelee siellä missä asukkaitakin, jotka eivät suinkaan vain lepäile vuoteessaan lähtövalmiina. Tämä koti ei todellakaan ole vain pytinki, seinät, vaan kokonainen kulttuuri. Jotkin palaavat kotiin tyytyväisinä siitä, että heillä on lupa tulla takaisin heti kun siltä tuntuu, Joidenkin taas on pakko palata lähtöruutuun. Muuankin suuren kunnan lääkärijohtaja tiuski perheelle, että hoitokotiin muuttanut mummu ei ollut ymmärtänyt kuolla ajoissa, hoitositoumuksen edellyttämässä kahdessa viikossa. Nyt kunnan rahat olivat loppu, ja mummu takaisin terveyskeskuksessa kärsimässä hälinää ja räminää. Lopulta vanhan rouvan rippiäiti onnistui ylipuhumaan tympeän tohtorin ja mummu muutti onnellisena takaisin vanhaan huoneeseensa ja lupasi kuolla ennen kuin uusi hoitositoumus menisi umpeen. Niin kävikin. Vapaaehtoiset ovat merkillistä joukkoa. He ovat hakeutuneet vapaasta tahdostaan sellaisten vaikeiden asioiden pariin, jota tavallinen kadunkulkija kaihtaa viimeiseen asti. Rohkeudellaan ja terveellä järjellään he ovat tehneet noista vaikeista asioista tavallisia, kohtaamisen kokoisia asioita. Terhokodin ensimmäinen johtaja sanoi kauan sitten, että vielä joskus on mahdollista osoittaa, että lähellä oleminen vähentää kipulääkkeitä ja on siten kustannustehokasta. Nyt sen tutkimuksen aika voisi olla. Hoitokodissa henkii rauha, ei kalma. Siellä tehdään kuolemaa yhtä monin tavoin kuin elämää on eletty. Oman lopun odotus ei tee ihmisestä pyhimystä, eivätkä hoitajat ole enkeleitä. Muistan vanhan rouvan, jonka viimeistä hengenvetoa todistamaan tuli oikein kiire. Hoitokodissa hän kuitenkin virkistyi, ja hänen syntymäpäivänään kahvihuoneesta kiiri käytävään iloinen jazz. Moni asukas halusi avata huoneensa oven kuulolle: Kerrankin jotain muuta kuin iäisyysmusiikkia! Rouva muuten pakkasi tyylikkään pienen matkalaukkunsa, lähti iloisesti vilkuttaen, ja jäi sille tielleen, vuosikausiksi. Potilaan suupieli kaipaa pyyhkimistä. Haluatko kuivata itse? Hän puhkeaa hymyyn, joka valaisee koko huoneen. Että joku kysyy. Että hän on yhä vielä hän. Tehkää toisille niin kuin itse toivoisitte itsellenne tehtävän. Kohtaamisia eräässä talossa

30

30 Juhlavuoden kunniaksi risteillään Välimeren läntisiin kohteisiin loisteliaalla Freedom - luokan MS Liberty of the Seas -aluksella. Risteilyn luennoitsijat: Ministeri Elisabeth Rehn, kommodori Jukka K. Pajala ja toimitusjohtaja, sosiaali- neuvos Kari Ojala Perjantai 30.9. Barcelona, Espanja Linja-autokuljetus Turusta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lento Barcelonaan ja ma- joittuminen. Hotelli sijaitsee lähellä Las Ramblasta Lauantai 1.10. Barcelona, Espanja Aamupäivällä kaupunkikiertoajelu. Iltapäivällä siirrytään alukseen, joka lähtee kohti Ranskan Toulonia klo 17.00. Sunnuntai 2.10. Toulon, Ranska Aamupäivällä noin neljä tuntia kestävä retki Toulonin lähialueelle, Sanary-Sur-Meriin ja Bandoliin. Maanantai 3.10. Villefranche, Ranska Aamupäivällä tehdään noin neljä tuntia kestävä retki Monacoon ja Monte Carloon. Iltapäivällä palataan alukselle. Tiistai 4.10. Livorno, Italia Aamupäivällä tehdään noin kolme tuntia kestävä retki puolen tunnin ajomatkan päähän Pisaan. Alkuiltapäivästä palataan alukselle Keskiviikko 5.10. Civitaveccia, Italia Yhdeksän tuntia kestävä retki 70 kilometrin päähän Roomaan, jossa on mahdollisuus tutustua Pyhän Pietarin kirkkoon Vatikaa- nissa sekä Colosseumiin. Myöhään iltapäi- vällä palataan alukselle. Torstai 6.10. Napoli, Italia Alus saapuu Napoliin klo 7.00. Aamupäivällä neljä tuntia kestävä retki Pompeijiin. Retkellä kävelyä noin kaksi kilometriä sekä 25 askelman nousu kivi- portaita pitkin. Iltapäivällä palataan aluk- selle, joka jatkaa matkaa klo 19.00. Perjantai 7.10. Merellä Lauantai 8.10. Barcelona, Espanja Alus saapuu Barcelonaan klo 06.00. Kuljetus Barcelonan lentoasemalle. Lento Helsinkiin. Kuljetus Turkuun. Royal Caribbean Cruise Line: www.rccl.fi ja www.rccl.com Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. 02 2657 913 BARCELONA - TOULON PROVENCE - VILLEFRANCHE NIZZAMONACO - LIVORNO FIRENZEPISA - CIVITAVECCIA ROOMA - NAPOLI CAPRI - BARCELONA 30.9.8.10. 2011 Hotel Tryp Apolo Avenida del Paralelo, 57-59, Barcelona puh. 3493 3433000 www.tryp-apolo.com MS Liberty of the Seas Aluksella on mm: pääruokasali, itsepalvelu- ruokasali, baareja, kasino, kappeli, peli- ja kerho- tilat, kirjasto, valokuvakauppa, tanssiravintola, kylpylä- ja kuntosaliosasto, uima-allas liuku- mäkineen ja vesisuihkuineen, kiipeilyseinä, pienoisgolf, luistinrata sekä teatteri. Aluksella lääkärin ja sairaanhoitajan palvelut lisämaksusta. Varustamo ja Matkari Oy pidättävät oikeuden muutoksiin. Risteilyn hinta Turusta: jäsenet 2510 euroa ei-jäsenet 2560 euroa Risteilyn hinta Helsingistä: jäsenet 2480 euroa ei-jäsenet 2530 euroa Lisämaksu yhden hengen hytistä ja huoneesta 950 euroa. Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset Turku-Hki-Vantaa-Turku Turusta mukaan lähteville Finnairin reittilennot Helsinki-Barcelona-Helsinki lentokenttäkuljetukset Barcelonassa linja-autokuljetukset perillä kohteis- sa ohjelman mukaan yhden yön majoitus Barce- lonassa Hotel Tryp Apolossa 2 hengen huoneessa seitsemän vuorokauden majoitus MS Liberty of the Seasilla 2 hengen ulkohytissä risteilyllä täysihoito aamiainen, lounas, välipalat, illallinen, keskiyön buffet ohjelmassa mainitut retket suomenkielisen oppaan johdolla risteilyn ohjelma palvelurahat ja kantajamaksut risteilyllä lento- ja satamaverot sekä muut viranomais- maksut Matkarin matkanjohtajan palvelut oppaan palvelut risteilyllä ja retkillä Risteily Välimerelle MONACO PISATOULONBARCELONA COLOSSEUMLIBERTY OF THE SEAS

31

31 Syöpäjärjestöillä on 140 000 jäsentä eri puolella Suomea. Suomen Syöpäyhdistykseen kuuluu 12 maakunnallista yhdistystä ja viisi valtakunnallista potilasjärjestöä. Syöpäsäätiön ja Syöpätautien Tutkimussäätiön pää- tehtävä on tukea tiedettä, koska syöpätutkimus on kaiken tuloksellisen syöpätyön lähtökohta. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä, joka on syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpärekis- terin yhteydessä toimii Joukkotarkastusrekisteri. Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheenjoh- taja on maaherra Pirjo Ala-Kapee. Hallituksen puheenjoh- tajana toimii professori Seppo Pyrhönen. Syöpäsäätiön ja Syöpätautien Tutkimussäätiön puheenjohtaja on dosentti Seija Grnman Syöpäjärjestöjen pääsihteeri on LKT Harri Vertio. Syöpäjärjestöt ovat toimineet vuodesta 1936. Toiminnan perustana on halu ehkäistä syöpää tutkimuksen, viestinnän ja joukkotarkastusten avulla. Hoitojen ja kuntou- tuksen tuloksellisuutta halutaan parantaa. Tehokkailla, syö- pää ehkäisevillä ja sitä varhain toteavilla joukkotarkastuksil- la kohennetaan elämän laatua. Syöpäjärjestöt tukevat valta- kunnallisen verkostonsa avulla syöpäpotilaita ja heidän läheisiään. Jäseneksi voit liittyä oman alueesi syöpäyhdistyksen kautta, osoitteesta www.cancer.fi tai täyttämällä viereisen kupongin. Syöpäyhteys-Cancerkontakt, neuvova puhelin 0800 19414 on maksuton palvelu, ma klo 10-14 ja 16-18, ti-pe klo 10-14 sekä sähköpostitse neuvontacancer.fi. Syöpäjärjestöt Suomessa: neuvonta-asemat, poliklinikat, laboratoriot, hoitokodit, potilaskodit- ja hotellit, terveydenhuoltoalan koulutus, yleisötilaisuudet, sopeutus-, kuntoutus- ja virkistyskurssit, tukihenkilötoiminta. Syöpäjärjestöjen saattohoitokoteja Suomessa on kolme: Terho-koti Helsinki, Pirkanmaan hoitokoti Tampere ja Karinakoti Turku. Syöpäsäätiön lahjoitustili: Nordea 234418-3229 Lahjoittajapalvelu 09 1353 3286, lahjoituksetcancer.fi Syöpäsäätiö Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen tukija, joka vuonna 2009 jakoi tieteen tukemiseen 4 milj. euroa. Adressimyynti: Syöpäsäätiön adressilla tuet kotimaista syöpätutkimusta. Voit tilata puhelimitse 09 1353 3256 Syöpäjärjestöjen kauppa Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Myynti myös: www.syopa.net, postit, hyvin varustetut kaupat kautta maan sekä sähkepalvelu 0200 44001. Syöpäjärjestöjen kannatustuotteet tilaat helpoimmin osoitteesta www.syopa.net Nimi Osoite Nimi Jäsennumero Vanha osoite Uusi nimi Uusi osoite Palvelukortti Liityn jäseneksi. Lehden osoitekentästä takasivulta, koko numerosarja nimen yläpuolelta. LIITY JÄSENEKSI Jäsenmaksusi vastineeksi saat Syöpä-lehden, joka ilmestyy vähintään viisi kertaa vuodessa. Jäsenyys oikeuttaa 2-5 euron hoitopäiväkorvaukseen, jos jäsen joutuu syöpätaudin vuoksi sairaalahoitoon. Jäsenedut vaihtelevat maa- kunnallisesta yhdistyksestä riippuen. Etuja ovat esimerkiksi alennus Syöpä- järjestöjen poliklinikalla, alennus uimahallissa, yhdistyksen järjestämät edul- liset jäsenmatkat, yhdistyksen oma tiedotuslehti ym. OTA YHTEYS SUORAAN ASIANOMAISEEN YHDISTYKSEEN. Syöpäyhdistykset: Etelä-Suomen Syöpäyhdistys 09 696 2110 Keski-Suomen Syöpäyhdistys 014 333 0220 Kymenlaakson Syöpäyhdistys 05 229 6240 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys 02 265 7666 Pirkanmaan Syöpäyhdistys 03 249 9111 Pohjanmaan Syöpäyhdistys 06 320 9800 Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys 013 227 600 Pohjois-Savon Syöpäyhdistys 017 580 1801 Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys 010 2491 100 Saimaan Syöpäyhdistys 05 451 3770 Satakunnan Syöpäyhdistys 02 6305 750 Suomen eturauhassyöpäyhdistys 09 1353 3228 Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys 09 7318 0630 Suomen Suolistosyöpäyhdistys 010 4222 540 Suomen Syöpäpotilaat 09 135 331 Suomen Syöpäyhdistys 09 135 331 SYLVA 09 135 6866 Ålands Cancerförening 018 22 419 Lehden tilaukset 09 1353 3264 Osoitteenmuutokset Haluan lehden En halua lehteä SuomenS y öpä yhdist y s r y T unnus 5000961 00003 V astauslähety s Suomen Sy öpä yhdist ys maksaa postimaksun Haluan lehden En halua lehteä Jag är svenskspråkig och vill ha tidskriften

32

TUE SYÖPÄTUTKIMUSTA Lahjoitat toivoa arkeen ja juhlaan Syöpäsäätiön Joulukori kerää varoja kotimaisen syöpätutkimuksen hyväksi. Syöpäsäätiö tukee korkeatasoisia tutkimushankkeita vuosittain neljällä mil- joonalla eurolla. Toimintamme on lahjoitusten varassa. Auta sinäkin. Tukemalla syöpätutkimusta lahjoitat toivoa ja hyvää joulumieltä kaikille, joita syöpä koskettaa. Sinun apusi on tärkeä. Näin lahjoitat Voit valita itse, millä summalla olet mukana tukemassa Syöpäsäätiön Joulu- koria. Tee lahjoitus joko osoitteessa www.joulukori.fi tai maksamalla tilille Nordea nullnullnull-nullnull. Jokainen lahjoitus auttaa. nullmmin kiitos avustasi. nullsätiedotnull Asta nulliihimäki, p. nullnull nullnull nullnull Syöpäsäätiö, nullieni nullonullrtinkatu null nullnullnull nulllsinki,nullahjoituksetnullannuller.finullnullnull nullräyslupa nullnull nullA on voimassa nullnullnullnullnullnullnull.nullnull. Tee lahjoitus: ww wnullouluk orinulli Snullnulläsää tinull lahjoitustili Nor nulla nullnullnullnullnullnull nulliitenunullr o: nullnull syopa10_05_taka.indd 1 9.11.2010 13.13