1
2
3
Puut laittavat kirjavaa ylleen. Syksy hajottaa paitsi oravanpyörään palanneen työläisen hermoja myös puiden lehtivihreää. Tilalle puskee muita vä- riaineita kuten oranssinpunaisia karotenoideja ja keltaisia ksantofyllejä. Valon väheneminen ja lämpötilan alenemi- nen aiheuttavat yhteyttämisen loppumisen ja kauniin rus- kan muun muassa kuvan Fagervikin kartanolla Inkoossa. KUVA PeKKA lUUKKolA TeKsTi jUhA honKonen Luonnon värishow alkuSykSy SL0710 Avaus.indd 3 7.9.2010 14.59
4
Parvissa jopa tuhansia lintuja. Loppukesällä ja alkusyksyllä kottaraiset kokoontuvat näyttä- viin ja äänekkäisiin suurparviin. Parhaiten niitä näkee illan- suussa tai aamuvarhaisella yöpymispaikkojen tuntumassa. Kottaraiset viettävät yönsä rantaruovikoissa, puistojen suuris- sa puissa ja viljelyaukeiden metsiköissä. KUVA VesA hUttUnen teKsti JormA lAUrilA Kottaraispilviä liikkeellä alkusyksy SL0710 Avaus.indd 4 6.9.2010 13.24
5
SL0710 Avaus.indd 5 6.9.2010 13.24
6
alkusyksy suOMEN luONNOssaPÄÄkIRJOITus yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimituspäällikkö Juha Honkonen Toimittajat Antti Halkka, Alice Karlsson, Juha Kauppinen virkavapaalla, Johanna Mehtola Assistentti Elina Juva Harjoittelija Laura Mitrunen Ulkoasu IllusiaHeikki Laurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Todellista luksusta O lin vastikään viikon Utsjoen tuntureil- la. Meitä retkeilijöitä on kutsuttu Lapissa välillä vähän oudoksuen tyhjänkävijöik- si, kun saaliimme on usein se, että nautimme mai- semista, rauhasta, tuulen huminasta ja puron so- linasta. Joskus mukaan tarttuu toki marjoja ja sie- niäkin. Maailmalla on nyt muotia downshifting. Hie- nosteleva ilmaisu tarkoittaa elämän kohtuullista- mista tai keventämistä, nauttimista mieluummin muista asioista kuin kuluttamisesta. Se voi olla esi- merkiksi hieman lyhyempi työaika ja pitemmät va- paat, jolloin jää enemmän aikaa vaikkapa perheelle, ystäville, lukemiselle, musiikille ja luonnossa liik- kumiselle. Monet ovat huomanneet, että keventä- minen on heille todellista luksusta. Meille on pitkään uskoteltu, että ilman kulu- tuksen lisäämistä taloutemme romahtaa. Ajatus on takaperoinen: miten raaka-aineita ja enernulliaa tuhlaamalla voitaisiin rakentaa kestävää perustaanull nullositiivista on se, että yhä useammat pohtivat, miten voisi elää vähemmän kuluttavasti. Arjes- sa voi tehdä pieniä ja suuria valintoja. nullienilläkin teoilla on suurta merkitystä, kun ne kertautuvat sadoissatuhansissa kotitalouksissa. V alitsemme taas pian nulluoden turhakkeen. Suomen Luonto etsii sitä jo yhdettätois- ta kertaa. nullohjimmaltaan kyse on kulutus- kritiikistä. nullurhien tavaroiden ja palveluiden ih- meellinen maailma kiinnostaa lukijoitamme yhä enemmän null kriittisessä mielessä. Aidon tur- hakkeen tunnistaa siitä, että se on uusi, mielipuolisen tarpeeton ja sillä on merkit- täviä ympäristövaikutuksia. nullrittäkääpä hoksottimenne hyvät lu- kijamme, suuri turhakkeen metsästys on taas käynnissänull nullsallistumisohjeet löytyvät sivulta nullnull. JORMa lauRIla PÄÄTOIMITTaJa jorma.laurilasll.fi VIEsTEJÄ MENNEIsyyDEsTÄ. kirkkojen ympäristössä kuten laitilan untamalan kirkon ja kalmiston kedoilla kasvaa kasveja, joita ennen käytettiin muun muassa rohtoina. ValkEalla MEREllÄ. Juha Taskinen kävi Vienanmeren Muksalmassa tutustumassa levänkerääjien elämään. 44 56 28 laJIVyÖRy. Juhani Ruotsalainen rupesi ihmettelemään viinihaperon makua. sen jälkeen haperolajisto alkoi kasvaa. U l l a s a l o J U H a N I R U o T s a l a I N E N 6 suOMEN luONTO 7 2010 SL0710 Sisallys.indd 6 7.9.2010 13.11
7
alkusyksy suOMEN luONNOssa Suomen Luonto 7 2010 69. vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 9 saksanampiaisesta ei ole vaaraa 12 Heinäkurppa palasi 16 Ohran houkuttamat. Söderfjärdenin kurjet. 34 salaperäinen raakku. 44 kirkkotarhojen kasviaarteet Luonto ja ympäristö 8 Malla saa ehkä aidan suojakseen 10 Riekkosuon kohtalo ratkeaa. Virtain Pahkaneva. Tiede ja tutkimus 12 Detektori tallentaa lepakoiden muuton 14 Evoluutioteoria syntyi leppoisassa arjessa 24 Tuntemattomien lajien maa. Suomen lajisto karttuu. 42 Helteet lisääntyvät Retkeily ja matkailu 50 krunnien suojattu paratiisi. Löytöretkellä Iin ulkosaaristossa. Ihmiset ja elämäntapa 28 sienimetsästä tohtoriksi 56 Valkean meren pieni ihme. Muksalman levänkerääjät. 64 Tule löytämään Vuoden turhake 2010 66 Marjastus ja sienestys ovat rentouttavinta puuhaa. Kasvokkain Aino-Kaisa Saarisen kanssa. Vakiot 8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 41 Kolumni 65 Vahtikoira 66 Oma reviiri 72 Lukijoilta 72 Paras juttu 74 Havaintokirja 76 Kysy luonnosta 80 Pähkinät ja palvelukortti 82 Jälkikirjoitus 83 Luontosatu www.suomenluonto.fi kaNNEssa kurjet kokoontuvat syksyisin ruokailemaan pelloille. Vaasan muinainen viljapelloiksi muutettu meteoriittikraatteri kerää tuhansittain kurkia. siipien läiskettä sivuilla 1623. kuva Jari Peltomäki. RaakuT. Jokihelmisimpukoita kartoitetaan sukeltamalla. Herkkiä nilviäisiä on pian enää lapissa. 34 kRuNNiT. iin edustan saariryhmä on turvapaikka merihanhille ja ruokeille. 50 J u h a T a s k i n e n T i m o s i p o l a a n T T i s a r a J a suOMEN luONTO 7 2010 7 SL0710 Sisallys.indd 7 6.9.2010 13.43
8
Ohran houkuttamat 16 SUOMEN LUONTO 7 2010 SL0710 Soderin kurjet.indd 16 7.9.2010 13.32
9
Ohran houkuttamat Vaasan eteläpuolella avautuva pyöreä vilja-aitta, Söderfjärden, on Suomen kuuluisin kurkipaikka. TEKSTI AlIcE KArlSSon KUVAT BEnJAM PÖnTInEn SUOMEN LUONTO 7 2010 17 SL0710 Soderin kurjet.indd 17 7.9.2010 13.32
10
OHRAN HOUKUTTAMAT S öderfjärdenin peltolakeuden halkaisi- ja on viisi kilometriä. Alue on pyöreä ja täsmälleen sen keskipisteessä on tähti- tieteellisen yhdistyksen Andromedan tukikohta Meteoriihi. Pienellä pihalla seisoo myös lintutorni ja tornissa mies. Harry, huudan. Ei ole täällä, mutta tulossa on, kuuluu vastaus. Lintupiireissä sana leviää no- peasti. Mies on Matti Maskulin, joka tarkkailee parhail- laan noin nullnullnull kurjen parvea tornista luoteeseen. nulle on vielä pieni parvinull vuosi sitten kurkia oli par- haimmillaan näköpiirissä yhtä aikaa nullnullnullnull. nullsolepinkäinen esittelee hanullitustaan. nulle on pit- käpyrstöinen mustanaamio, joka saalistaa taita- vasti. nullytkin se nappaa myyrän tuosta vain. Mas- kulin näkee, että se nousee horsmapöheiköstä myyrä nokassaan. Hetkeä aikaisemmin lepinkäinen oli osoittanut tarkkailijalleen kaksi kaartelevaa merikotkaa. nulle luimuili ylöspäin, joten ymmärsin myös katsoa tai- vaalle. Harry Seppälä tulee. Hän on saamieni tietojen mukaan itseoikeutettu mister nullurki. nulloka vuosi nullnullnullnull lähtien hän on istunut passissa peltoympyrän laidalla nulljnullernulletillä ja ynnännyt iltaisin merelle yöpymään lentäviä kurkia. Ensimmäisenä vuonna niitä oli nullnullnullnull, pian nullnullnullnull ja viime vuonna jo nullnullnullnull. Hän katsoo myös lintujen kinttujen renkaita. nullasemmassa jalassa on maan ja oikeassa yksilö- tiedot kolmen värin yhdistelminä. nulliistä on muun muassa selvinnyt, että samat yksilöt lepäilevät toistuvasti samoilla paikoilla. Esimerkiksi ruotsa- laiset kurjet tulevat ensin nullöderfjärdenille, sitten niitä on nähty nullaksassa ja sen jälkeen Espanjassa. nullenkaiden näkemistä ovat kuitenkin vaikeut- taneet maanomistajien ja lintumiesten väliset ris- tiriidat. Ennen näimme renkaat paremmin, kun pystyimme pysähtymään tien varteen, nykyisin emme oikein uskalla jäädä mihinkään vaan ajam- me suoraan lintutornille. nullen verran ristiriitoja on saatu ratkaistua, että lintujen tarkkailijoille on kuluneen vuoden aikana raivattu joitakin levennyksiä, parkkitaskuja, pelto- ympyrää risteilevien teiden varsille. Aiemmin py- säköintioikeus oli vain maanomistajilla. Linnut taLLaavat viLjaa Pellot vetävät puoleensa paitsi kurkia myös hanhia. nullannikon tuntumassa hanhet ovat näihin aikoihin merihanhia, joita nulleppälä on enimmillään nähnyt yhtä aikaa pari tuhatta. nullyyskuun loppupuolella liittyvät joukkoon metsähanhet ja arktiset hanhet. Lintuharrastajille isojen lintumassojen näkemi- nen on hurmoksellinen kokemus, mutta maanvil- jelijät katsovat asiaa toisin. Hanhet ja kurjet tallaa- vat viljaa ja syövät tähkiä suoraan korresta. nulluhot voivat olla isoja. nulluuri tuolla suunnalla oli vuosi sitten eräällä maanviljelijällä onnullelmia, nulleppälä sanoo ja viit- taa kurkiparveen. Hän kylvi nullnull hehtaaria ohraa ja sai satoa vain kahdelta. nullnnullelmana on, että näi- LINTUOPPAAT. Harry Seppälä vas. ja Matti Maskulin Söderfjärdenin lintutornissa. Peltolakeutta riittää joka suuntaan 2,5 kilometriä. 18 SUOMEN LUONTO 7 2010 SL0710 Soderin kurjet.indd 18 6.9.2010 12.38
11
Kurjet pistelevät nokkaansa ohraa, mutta myös peruna kiinnostaa niitä kovasti. den peltojen tuotto on monta kymmentä prosent- tia suurempi kuin Suomen keskituotto, eivätkä sen mukaan maksetut korvaukset kata Söderfjärdenin viljelijän todellisia rahallisia menetyksiä. Kurjet pistelevät nokkaansa ohraa, mutta myös peruna kiinnostaa niitä kovasti. Lintujen pesimä- aikana kurki on lisäksi melkoinen peto. Töyhtö- hyypän ja monen muun linnun poikaset häviävät tikarinokkiin suit sait. IlotulItukset karkottavat elokuun lInnut Söderfjärden syntyi meteoriitin iskeytyessä maa- han noin 52null miljoonaa vuotta siten. Kraatte- ri peittyi veteen ja satojen vuosien ajan kalastajat liikkuivat siellä matalalla ruuhella ja ammensivat veden viljaa. nullättimäisessä kuivatustyössä kraatteri muuttui nullnull2null-luvulla viljaviksi pelloiksi. Työ teh- tiin käsinnull ojat avattiin lapioilla ja kuo- killa. nullian vilja-aitta alkoi vetää puoleen- sa lintuja ja kurjistaan, etenkin syksyi- sistä, paikka nykyisin tunnetaankin. Keväisin täällä on nullnullnullnullnullnullnull kurkea, jotka syö- vät sitä, mitä lumen alta paljastuu, Seppälä ker- too. nulluimakoneet hukkaavat hirveästi viljaa. nullit- kin peltoja on kokonaisia tähkiä, ja linnut pärjäävät kuukauden niitä popsien. Sen jälkeen linnut jatkavat pesimäpaikoilleen. nulletken on hiljaista, kunnes heinäkuun lo- pussa pelloille alkaa laskeutua nuoria pesimät- tömiä lintuja. nullerhekunnat alkavat saapua elo- kuussa. nulla joka päivä toistuu sama näytelmä. nullie- man ennen aurinnullonlaskua linnut nousevat sii- villeen ja lentävät saaristoon yöpymään, aamul- SIIVILLE. Kun syyskurjet heittäytyvät ilmaan ja lentävät yli, on juhlallinen olo. Aikuisten äänten seasta tarkkaavainen erottaa nuorten lintujen piipityksen. SL0710 Soderin kurjet.indd 19 6.9.2010 12.38
12
OHRAN HOUKUTTAMAT la parvi palaa taas pelloille syömään. Saaristo antaa öisin suojaa pedoilta. Siellä on myös lämpimämpää. Osa linnuista yöpyy jalat ve- dessä, miehet kertovat. Mitä myöhempi syksyinen ajankohta, sen isom- pina parvina kurjet lähtevät yöpuulle. Kaksi vii- meistä vuotta olen videoinut lähtevät linnut ja las- kenut määrät kotona, Seppälä kertoo. Lintuja on niin paljon, että taivas täyttyy. Ei niitä ehdi maas- tossa laskea. Elokuun loppuun mennessä saapuneille kurjille tulee äkkilähtö muihin maisemiin, kun Pohjanlah- den rannikolla vietetään niin sanottuja venetsia- laisia. Kuun viimeisenä viikonloppuna Kokkolas- ta Kristiinankaupunkiin juhlitaan huvilakauden päättäjäisiä, joihin kuuluvat mahtipontiset ilotuli- tukset. Kun pauke alkaa, kurjet nousevat ilmaan ja saattavat kaarrella tuntikausia etsien laskeutumis- paikkaa. Enimmillään niitä on lähtenyt aikaiselle muutolle kerralla nullnullnullnull. Muussa tapauksessa kaikki kurjet viipyisivät täällä lokakuun puoliväliin. SyySkuu on kurkikuu Kun rannikko on taas hiljainen, kurkia alkaa jäl- leen saapua Södernullrdeniin. Seppälän mukaan ne tulevat kolmessa isossa aallossa. Ensimmäinen on syyskuun alussa, toinen puolivälissä ja kolmas kuun lopussa. Lopulta täällä on kurkia iso lauma, jossa on sekä suomalaisia, ruotsalaisia ja jopa muu- tama virolainen kurki. Södernullrdeniltä ne jatkavat Lapväärtiin null Kris- tiinankaupunnullin pelloille ja sen jälkeen Kokemäen ja nulluittisten Puurijärvelle. Osa jatkaa hyvän sään vallitessa Suomenlahden yli, mutta osa jää viivyt- telemään jonnekin Etelä-Suomeen. YÖPUULLE. Söderfjärdenin kurjet lentävät joka ilta saaristoon yöpymään ja palaavat aamulla. 20 SUOMEN LUONTO 7 2010 SL0710 Soderin kurjet.indd 20 7.9.2010 13.22
13
Jos ruokaa on, kurjet eivät jatka kovin kauas. Viime vuosina niitä on jäänyt talvehtimaan yhä pohjoisemmaksi kuten Balkanille ja Saksaan, mis- tä ne vetäytyvät korkeintaan pakkasten alta pois. Säästävät energiaa. Saksassa ihmiset heittävät kurjille maissia, Seppälä kertoo. Mitä meillä heitetään? kysyn. Ei mitään, Seppälä vastaa. Vähän yritystä on. Sönullerilläkin on muutamia linnuille tarkoitettuja ohrapeltoja. nulliinullen tarkoitus on koota linnut yhteen paikkaan, jotta ne jättäisivät viljelijöinullen pellot rauhaan. nullänen mukaansa kurjet oppisivat käymään niille tarkoitetuilla pelloilla, jos ne saisivat olla rauhassa. nullulkukielloista ei kuitenkaan välitetä ja metsästäjät istuvat kurkipeltojen lainullalla hanhia ampumassa. nulläirinnästä huolimatta kurkien määrä Sönuller- nullrnullenillä kasvaa. Seppälän mukaan se johtuu osittain siitä, että lintujen levähnullyspaikkoja on ai- na vain vähemmän. nullisäksi yhä useampi viljelee nykyään ohraa, joka on kurkien suosikkiruokaa. HanHien metsästys Häiritsee nulllhäällä tornissa peltoaukea avautuu joka suun- taan samanlaisena. nulläheisellä sänkipellolla neljä metsästäjää asettelee puuhanhia houkuttimeksi. nullassipaikat ovat ojassa. nullakana kurkiparvi ruokai- lee kaikessa rauhassa. Metsästys on Sönullernullrnullenillä laillista, ja se on kuulemma paras pyyntipaikka näillä seunulluin. nullä- hes kaikki hanhet ammutaan täältä. nullun ensimmäinen laukaus kajahtaa, kurjet nousevat siivilleen ja lähtevät, Seppälä ennustaa. nullanhisaaliin himo on niin suuri, että metsästä- jät ajavat parvia ylös jopa kaahaamalla pitkin sän- kipeltoja ruokailevien lintujen sekaan. nullkkipysäh- Joka ilta vähän ennen auringonlaskua kurjet nousevat siivilleen ja lentävät saaristoon yöpymään. SUOMEN LUONTO 7 2010 21 SL0710 Soderin kurjet.indd 21 7.9.2010 13.22
14
dys, miehet ulos autosta, ja pyssyt paukkuvat. Metsästysaikana alkavat myös merikotkat saa- listaa. Ne tähyävät haavakkoja ja yrittävät välillä nuoria kurkiakin. Maskulin näki kerran, kun merikotka alkoi jah- data poikasia. Silloin aikuiset tekivät piirin, jonka keskelle nuoret jäivät. Siinä ne seisoivat puolus- tusasemissa nokat tanassa, eikä kotka voinut mi- tään. Puoli tuhatta lintua ilmassa Yhtäkkiä kurjet nousevat ilmaan. Tällä kertaa läh- töön riittää lähellä kääntyvä auto. Puoli tuhatta yli lentävää kurkea on komea nä- ky. Mitä se onkaan, kun lintuja on tuhansia? Me- teli on silloin ainakin huumaava. Mutta merellä vasta ääntä piisaakin, miehet kertovat. nullurjet jut- televat koko yön. nullaikkein pimeimpänä hetkenä ne ovat tovin hiljaa, niin hiljaa, että lähelle majoittu- nut herää äkilliseen äänettömyyteen. Parvessa on lintuja perhekunnittain. Maskulin OHRAN HOUKUTTAMAT erottaa äänien seasta poikasten piipitystä. nullaikka ne ovat saman kokoisia kuin emonsa, niiden ääni on erilainen, hän selittää. nullnnen luultiin, että pikkulinnut lentävät talvi- maille kurkien selässä, koska parvesta kuului kah- denlaisia ääniä. Mutta poikaset ne siellä piipittävät. Poikasissa ja emoissa on tähän aikaan vielä vä- rierojakin. Poikasten pää on ruskehtava eikä valko null mustanullpunainen kuten aikuisilla. nullurjilla sukupuolet ovat samannäköisiä. nulloi- raalla saattaa näkyä hieman punaista nokan juu- ressa, jossa on paljasta ihoa. nulloiras on myös hie- man rotevampi kuin naaras. Ruotsissa kuRjista elinkeino nulluotsissa kurjista on tullut matkailuvaltti. nulluului- sin kurkien levähdyspaikka on Skarassa, läntisellä nullötanmaalla sijaitseva nullornnullornullasjön, jonne kur- jet pysähtyivät alun perin popsimaan perunoita keväisin. Siinä oli viinatehdas ja perunajäte hou- kutteli kurjet paikalle, Seppälä sanoo. Kurjet saapuvat saaristoon äänekkäästi rupatellen, ja juttua riittää aamuun asti. 22 SUOMEN LUONTO 7 2010 SL0710 Soderin kurjet.indd 22 6.9.2010 12.38
15
Hornborgasjöllä on kunnon tilat katsojille, käy- tävät ja terassit. Kurkia tarkkaillaan maksua vas- taan. Kun viljaa ja perunaa ajetaan paikalle, yleisö nä- kee kurjet kädenmitan päästä. Keväällä 2009 lintu- ja oli jo yli 18 000. nullaikka on niin menestynyt, että maanviljelijät viljelevät varta vasten ruokaa kurjille. Hornborga- sjön on korvaamaton tankkauspaikka. nulllot siel- lä ovat aivan erilaiset kuin pesimäpaikoilla, jotka ovat vielä siinullen aikaan lumen saartamia. nullen arvo on nullienosti oivallettu, ja se on jo isoa bisnestä. nullödernullrdenin kurkispektaakkeli on tältä illal- ta onulli. Hetken katselemme vielä merinullannullia, jot- ka kiertelevät korkealla ja vilkuilevat epäluuloise- na metsästäjien asettamia kuvia. Hannullet ovat nully- vin varovaisia. nullaivaalla kaartelee vielä yksinäinen kurki. nullnulloi, voi, onko ne jättäny sunnullnull nullaskulin vir- nuilee. nullikeasti kyseessä on tarkistuskäynti. Kurki käy katsomassa, ettei kukaan ole unonulltunut mat- kasta. YÖKURKIA. Kurjet yöpyvät usein jalat vedessä, sillä merivesi on lämmintä pitkälle syksyyn. SUOMEN LUONTO 7 2010 23 SL0710 Soderin kurjet.indd 23 6.9.2010 12.38
16