1
S u o m a l a i S t a l u o n to j o u r n a l i S m i a 7 0 v u o t t a S U O M E N L U O N T O 9 2 0 1 1 L U M i k k O . T U r v E k a p i N a . h E L M i p ö L L ö j ä r E N g a S T a M a S S a . U h a T U T S a M M a L E T j a j ä k ä L ä T . r E T k i h E i k i N j ä r v E N N E v a L L E . a r M E i j a N a a r r E S a a r E T . r E v O N T U L i E N ä ä N i T T ä j ä . S ä ä v U O S i 2 0 1 1 . 9 18.11.2011 LUMIKKO vaihtaa valkeaan pukuun TURPEENNOSTO voi uhata muikun kudun onnistumista RETKELLÄ jäätyneellä nevalla Irtonumero 7,50 pimeän Vuoden laatulehti 2011 vaeltajat Seurasimme helmipöllöjen rengastusta Valassaarilla.
2
NäiNä aikOiNa luonto tarjoilee niukasti valoa, mutta aamulla ja illalla voi nähdä hienoja valoteoksia. Varpushaukka tuo liikettä muutoin pysähtyneeseen maisemaan. lieneekö etsimässä iltapalaa? alkutalvi loppuvuoden loistoa Kuva vESa hUTTUNEN teKsti jOrMa LaUriLa
3
4
alkutalvi
5
vEdEN OLOMUOdON muutos kiinteäksi luo hienoja muotoja ja kuvioita. usein ne havaitaan valmiina, mutta jos malttaa odottaa, ensimmäisillä pakkasilla voi nähdä, kuinka jäähtynyt vesi alkaa hitaasti rakentaa jääpintaa, vetää sulkaa, kuten rajantakaisessa Karjalassa on sanottu. pakkasen taidetta Kuva vESa hUTTUNEN teKsti jOrMa LaUriLa
6
6 Suomen luonto 182011 92011 retkellä nevan ensijäillä Salamajärven kansallispuistossa. SOdaNkyLäSTä löydetty suuri nikkeli- ja ku- parimalmiesiintymä on luonnonsuojelijoille mur- heen paikka. lapin arvokkaimpiin naturakohtei- siin kuuluva Viiankiaapa on onnettomuudekseen osin esiintymän päällä. nyt joudutaan toden teol- la testaamaan, mikä painoarvo naturasuojelulla on, kun toisessa vaakakupissa ovat suuret rahat. Vaikka malmia louhittaisiin suojelualueen ul- kopuolelta, melu-, pöly- ja jätevesihaitat ulottuisi- vat laajalle. Sotkamon taivalvaaran kaivos on täs- tä pelottava esimerkki. jos Viiankiaavan suojelu purettaisiin, tilalle pi- täisi eu-säädösten mukaan löytää toinen vastaava kohde. Sellaista ei luonnonsuojeluliiton mukaan ole, koska ainoa saman tason suo posoaapa huku- tettiin lokan tekoaltaaseen. Viiankiaavasta ei toivottavasti tule samanlais- ta vuosikymmenten pituista vääntöä kuin Vuotok- sesta. Se toisi lappiin vain katkeruutta ja epävar- muutta. Kaivosyhtiöt eivät toimi vastuullisesti et- siessään suojelualueilta kaivettavaa. Ympäristöministeri Ville niinistö vihr. on on- neksi ottanut tiukan kannan Viiankiaavan suoje- luun. Suojelualueita ei perusteta siksi, että ne voi- daan purkaa, kun jotain hyödynnettävää keksitään. niillä on itseisarvo. jOrMa LaUriLa päätonullnullnullttnullnullnull nullonullnullnull.nullnullnullnullnullnullnullnull nullnullonullnullnullnullnullonullto.null 9 l a u r i s a l m i n e n Eläimet ja kasvit 16 Lumikon puvunvaihtoviikot 28 Yön kulkijoita Valassaarilla 46 Elävä peite sammalien ja jäkälien uhanalaisuus on arvioitu. Luonto ja ympäristö 18 Turvekapina 40 Salatut aarresaaret aukeavat Helsingin edustan Vallisaari ja Kuninkaansaari. null4 Säävuosi 2011null napajäät vähissä Mnullnullnullnullnull nullnullnullättnull tnullnullnullnullnullnullpnullnullnullnull. m a r K us s i r K K a K null n s null a l e null null null n e n nullnullnullKirnullnullinullus 18 Viiankiaapa testaa naturan painoarvon
7
192011 Suomen luonto 7 58 Suomen Luonto 92011 70. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki 09 228 081 sähköposti: etunimi.sukunimisuomenluonto.fi palautesuomenluonto.fi www.suomenluonto.fi nulläätoimittaja Jonullma nullaunullila, 09 2280 821null, 0null0 null51 921null Toimituspäällikkö nullntti Halkka, 09 2280 821null, 050 null08 2null95 nullnull nullanullika nullenullola, 050 52null 9nullnull1 Toimittajat Juha Kauppinen, 09 2280 820null, 050 592 2808 nulllinulle Kanulllsson, 09 2280 8205, 050 null08 2null5null Johanna nullehtola, 09 2280 82nullnull, 050 null08 218null Jouni nullikkanen, 09 2280 82nullnull, 050 nullnull2 8null21 Toimituksen assistentti nulllina Junulla, 09 2280 8201, 050 null52 2nullnullnull nulllmoitusmyynti nullnull nullenullia, nullnullnulla nulllom, 0null5 11null nullnullnullnull anullnulla.nulllomnullfmenullia.fi nullanullkku nullnulltkönen 09 null559 22null5, 0null0 5nullnull null02null manullkku.nullnulltkonennullfmenullia.fi nullulkaisija nulluomen luonnonsuonulleluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki 09 228 081 sähköposti: toimistosll.fi, www.sll.fi nulluomen luonnonsuonulleluliiton osoitenullekistenulleitä nulloinullaan känullttää manullkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. nullikakauslehtien liiton nulläsen nullnullnullnull 0null5nullnull0nullnull8 nullainopaikka Hansapnullint nullunullkunullnullnull1null09null2011 Hansapnullint nullnull:lle on mnullönnettnull Joutsenmenullkki eli pohnulloismainen nullmpänullistömenullkki. Kaikki tuotantonull kemikaalit nulla nullpnullosessit tänullttänullät Joutsenmenullkin knulliteenullit. nullaatimuksia on asetettu mm. painopapenullille, kemikaalien nullmpänullistönullaikutuksille, enenullnullian kulutukselle, nullätteinullen lanullittelulle nulla päästöille. Hansapnullintillä on känulltössään mnullös nullnullnull 1null001 nullsenulltifikaatin mukainen nullmpänullistönullohtamisnullänullnullestelmä. nullainopapenullissamme känulltetään nullnullnullnullsenulltifioitua puukuitua. 8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta null4 Kolumni nullnull Vahtikoira 64 Oma reviiri null2 Havaintokirja null4 nullaras juttu null4 Lukijoilta null6 Kysy luonnosta 81 nullähkinät 81 nullalvelunull kortti 82 nulluomen Luonto 70 vuotta önullnullnullnull nullnullnullnulltnullnullnullnullnullnull nullnullnullnullnullpnullnullnullnullnullä onull nullnullnullnullnullnulltnullttnull Mnullnullnullnullnull nullnull vnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull null nullnullonullnullnulltnull 19null9. Snullnullnull 2nullnullnull2. VaKiot nullhmiset ja elämäntapa null6 nullänten äärellä nullähtitieteilijä Harrnull lehto. 64 nullasvokkain minna nullnullnullkknull. nulletkeily ja matkailu null8 nulläätyneen suon silmässä Vähän ennen lunta suo saa lumoavan nulleilin. S u o m e n KanneSSa l a s s i K u null a l a Lnullnullnullnullnullo nullnullnullnulltnullnull pnullnullnullnullnullnull nullnullnullnullnull nullnullnullnullonullnullnullnullnull. Vuoden laatulehti 2011 anullnullnullnullnullnullpnullnullä pnullnullnullnullnullnullnullnullnulltä nullnull nullnullnulltnull nullnullonullnullnullnullnullnullnullnull. Mnull null nullänull pnullnullnull nullnullnullnullnullnullnullnulltnull nullnullpnulltnullnullnullnullnullnull hnullnullnullnullnullnullnullnull nullnullnullnullnullnullnullnullnull 66 null l null null e H null null e 16 40 H e i m null r a null a n i e m i null K u V a l i i null e r i null a r m nulln i e m i n e n
8
8 Suomen luonto 192011 t oimitt anullt j O UN i T ikk a NEN ruotsalainen väitnullskirja kertoi nullnullnullnull haahkan nullienentnullneen kuusi nullrosenttia. Lämpö kutistaa Englannissa rupikonnat kutistuvat, ja syyksi epäillään ilnullstonnullutostanull Kysyinulle tutkijoilta, onko ilnullnulltuttu Suonullssanull e e m e l i null e l null null n e n null V a s null a V a l null p yyn väitetään pienene- vän maailmanlopun edel- lä, mutta tutkimusta asias- ta ei löydy. monen muun eliölajin on sen sijaan to- dettu kutistuvan, ja syyksi epäillään il- mastonmuutosta. elokuussa Nature Climate Change -lehdessä julkastu Singaporen valtion- yliopiston tutkimus koko- si tietoja eri eliölajien koon muutok- sista. eten- kin kasvien ja vaihtolämpöisten eläin- ten, kuten kalojen ja matelijoiden, ha- vaittiin pienentyneen. Suomalaiset tun- tevat lajeista ainakin rupikonnan Bufo bufo, jota on tutkittu englannissa. aiemmin kesäkuussa Trends in Eco- logy and Evolution -lehdessä julkaistu australialaissaksa- lainen katsaus oli arviossaan toistaiseksi varovainen. Sen mukaan eliöiden piene- neminen on yleinen trendi, mutta koon muutos ei ole välttämättä joka puolel- la maapalloa sama. Se vaihtelee myös lajeittain ja eliöryhmittäin. tanskassa ketun Vulpes vulpes pää on kasvanut, kun sen ruokavalio on muuttunut. Ki- vinäätä Martes foina on taas kutistunut, mitä selitetään il- maston lämpenemisellä. SEnull kUiNka iLMaSTO vaikuttaa eliöiden fysiolo- giaan, onkin kiivaan väittelyn kohteena. ilmastomallit ennustavat, että Suo- men keskilämpötila jatkaa nousuaan ja sateet lisääntyvät mutta muuttuvat epäsäännöllisemmiksi. Nature Climate Change -lehden mukaan kuivuusjaksot sekä ravinteiden huuhtoutuminen voi- vat näillä leveysasteilla pienentää kas- vien perustuotantoa, mikä heijastuu niitä syövien eläinten kokoon. näin voi käydä etenkin vaihtolämpöisille eläi- mille, joiden täytyy syödä lämpimässä Tänull nullpnullonullnullonull pnullnull nullnullnullnulltnullnullnull nullttä nullnullonullponullnullnull. enemmän kohonneen aineenvaihdun- nan takia. tasalämpöisiin eläimiin voi päteä myös niin sanottu Bergmannin sääntö, jonka mukaan lähellä napa-auleita elä- vien tasalämpöisten eläinten ruumiin koko on suurempi kuin lämpimässä il- mastossa elävien saman lajin yksilöiden. Kylmässä on etu, että lämpöä hukkaa- vaa pinta-alaa on suhteessa ruumiinpai- Luonto ja ympäristö nyt
9
K null null K null null null null null null onko tiainen metsässä, jos kukaan ei katso? 192011 Suomen luonto 9 Tiaisvoinulla TiaiSET MUUTTavaT nnullt. nullaljon niitä jää mnullnulls nullinull hoihin. nullinteissä näkee helnullosti snullmnulloliikkaa. niin nnulltkinnull kun talitiainen konulluttelee ikkunalautaani. nulläin Suomen Luonnosta vuosi sitten virkavanullaalle. nulllin luontoähknullssänull tutkimusranullorttejanull havaintoja ja luontonull kuvianull joista knullllä innostuinnull mutta joiden nullarissa ahertanull minen oli tukkinut aistit. nullnulluulettuminen tekee hnullväänullnull sanoi nullstäväninull nullnäet nullian luonnon uusin silmin. Kotinullihan tinttikin voi snullkähdnullttää.null en uskonut. nnullt uskonnull ainakin vähän. mieleeni tulee muisto kouluiältä. se tanullahtui nulluistometsässä nullarin kilometrin nulläässä tästä missä istun. nullli snullksnull. nullidin ruokintanullaikkaa keskustan lienulleillä koivikossanull tuijotin kaukaisuuteen hänull märässänull tunsin vilunväreen. nullinttejä kävi tusnull kin kourallinen. en kertonut ruokintanullaikasta kenull nellekään. Hänullesin sitä. silti vein talinullalloja sinnull ne ja katselin lintuja. sen tänulltnulli olla merkitnullkselnull listänull muuten en olisi tehnnullt niin. Voi ollanull että se oli juuri tuo nulloikanennull johon olin vuosi sitten menettännullt kosketuksen. nulloku on knullsnullnnulltnull onko taulu seinällänull kun kukaan ei ole katsomassa. Knullsnullmnulls on ovela ja nullilosonullinen. Vaihnull danulla taulun tilalle tiainennull luonnon taideteos. nullnko tiainull nen nulluistometsässänull jos kukaan ei katsonull nullietenkin tiainull nen on. Vaikka ihminen ei välittäisinull luonto vain on. sen nulluolesta ei tarvitse seistä. Kreikka on riinullnulluvainen meistänull ehkä italiakin. samoin nuoret tnullnullttnullmätnull vanhukset ja lanullset. ei luonto. ajatus on häiritsevä null ainakin täällänull lehdessänull joka nulluhuu luonnon nulluolesta. sanon sen silti. ehkä se sääsnull tää ahdistukselta. luontoa ei tarvitse nullnullsähtnullä katsomaannull mutta sitä kannattaa nullnullsähtnullä katsomaan. Kannattaa nullnullsähtnullä itnull sensä vuoksi. a r null null null u V null n e n null l i n null u K u V a noon vähän, mikä on suosinut suuria yksilöi- tä. nyt etu voi pienentyä. vaikka kUTiSTUMiNEN on todettu mo- nessa tapauksessa, kyse voi olla vielä vain il- miasun muutoksesta. periytyvä kokomuutok- sesta tulee, jos elinolot suosivat pienempiä yk- silöitä useiden sukupolvien ajan. ruotsalainen Per G. P. Ericson mittasi vuonna 1987 väitöskirjassaan haahkan luita ja huomasi niiden pienentyneen kuusi prosenttia viikinkiajalta tähän päivään. Yhtä pitkät aika- sarjat ovat harvassa. Soittokierros suomalai- sille tutkijoille tuottaa vaihtelevia vastauksia: Erno Salonen riista ja kalatalouden tut- kimuslaitokselta kertoo, että inarijärven siian keskipaino on jopa kasvanut vuodesta 1980. tämä voi johtua istutusten vähenemisestä, sii- kakannan harvenemisesta ja verkkojen silmä- koon muutoksesta. Hannu Pietiäisen 30 vuotta Helsingin yliopistossa tutkimat viirupöllöt ovat entisel- lään. Risto Tornberg oulun yliopistosta on huomannut museonäytteistä, että kanahauk- kaurokset pienenivät ja naaraat suurenivat 19611997. Hän selittää asian kuitenkin met- säkanalintujen harvinaistumisella. Seppo Rytkönen samasta yliopistosta on havainnut sinitiaisten siipien kutistuneen 1990-luvulta ja arvelee, että se voi johtua ko- honneesta aineenvaihdunnan tasosta. aika näyttää löytyykö kutistumisteorialle laajemmin katetta. nyt on jo kuitenkin selvää, että luonnontieteellisten museoiden näyteko- koelmista on aika pyyhkiä pölyt. jOUNi TikkaNEN jUha kaUppiNEN Snullnullnullnullnull onullnullonullnullnull nullnullnullonullnull nullänullnullä pnullnullnullnull m a r K u s V a r e s V u null null l i n null u K u V a Tnullnullnullnullnullt onullnullt nullnull nullnullnullnullnullnullä. Lisää aiheestanull Suomen Luonnossa 82009 ilmestynyt juttu Pienen pienet siivet luettavana osoitteessa www.suomenluonto.fi.
10
16 Suomen luonto 112011 V uodenaikojen muka- na ympäristömme muuttuu ja eläinten ja kasvien on siihen sopeuduttava. pienikokoisella lu- mikolla syksyn vaih- tuminen talveen tarkoittaa turkin uusi- mista. Sen koko kostyymi muuttuu hie- nosta kaksivärisestä asusta puhtaan- valkeaan kokopukuun, jonka valkeut- ta korostavat musta kuononpää ja mus- tat nappisilmät. Keväällä on jälleen pu- vunvaihto; karva vaihtuu takaisin rus- keanvalkeaksi. lumikon serkulla, kärpällä, on sa- mantyyppinen puvunvaihto-operaatio, mutta sillä on sekä kesä- että talvipu- vussa musta hännänpää. Kärppä tarvit- see sitä hämätäkseen saalistajia. lumi- kolle hämäyshännänpäällä ei ole käyt- töä, sillä se pysyttelee pääosin piilossa. lumikon karvanvaihdon ajoitusta säätelee valojakson muuttuminen. ly- henevä päivä lisää melatoniinin eritys- tä käpyrauhasesta ja karvanvaihto al- kaa. lumipeitteen saapumisajankohdal- la ja ilman lämpötilalla ei sinänsä liene merkitystä. pitemmällä aikavälillä to- ki evolutiiviset voimat pyrkivät ajoitta- maan lumen tulon ja karvanvaihdon sa- moihin aikoihin. ilmastossa nopeat muutokset saatta- vat aiheuttaa lumikkojen määrissä suur- ta ylimääräistä hävikkiä. jos maa on musta ja eläin vitivalkoinen, se on oiva kohde saalistajille. monet isommat nisä- käspedot ja erityisesti petolinnut syövät mielellään lumikkoja. otus ei ole juuri- kaan myyrää suurempi, joten petojen on helppo napata vilistäjä kynsiinsä. lumikkojen elintapojen tuntemises- ta on hyötyä, kun niiden määriä laske- taan. nisäkäskantojen kokoa arvioidaan usein lumijäljistä. lumikolle menetelmä ei kovin hyvin sovi, koska se yrittää ol- la saalistajille mahdollisimman huomaa- maton eikä liiku hangen päällä muuten kuin pakosta. myyrämäärien ollessa huipussaan lu - men alla on oivat ravintovarat. tällöin lumikoiden ei tarvitse eikä kannata hip- siä turhaan hangen pinnalla. myyräkan- tojen alkaessa taantua lumikoiden on pakko hylätä suojaisa lumenalusmaail- mansa. Silloin niiden voi havaita loikki- van pikamatkoja hangella. myyräkannan laskun aikoihin lumi- konjälkiä näkeekin enemmän kuin huip- puaikaan. jonullnullpänullnullä onullnullnullnullnullnullttänullä nullnullnullnullä lumikko on maailman pienin petoeläin. Vähäisestä koosta on paljon hyötyä. Se mahtuu sujuvasti saalistamaan myyriä niiden omissa tunneleissa, kesällä maan alla ja talvisin lumivaipan alaosissa. toisaalta pienellä pedolla on kiihkeä aineenvaihdunta, ja sen vuoksi se tarvit- Lumikko saa näinä aikoina valkoisen suojapuvun. Jos lnulli on nullnullnullässänull nullänullsnullä on nulllnullää nullinullnullaanullpaavO hELLSTEdT k uuk a unulln la J inull l umikk o puvunvaihtoviikot LUMikON a n null null i K null l i null K u V a l i i null e r i o 92011 Kun myyriä on paljon, lumikolla riittää ravintoa.
11
112011 Suomen luonto 17 see paljon ruokaa. lumikon pitää löytää joka päivä myyrä ravinnokseen. Kesäkaudella 2011 lumikoilla oli liki koko maassa oikeat lumikonpäivät, kun myyrämäärät olivat huipussaan. ensi keväänä on kuitenkin odotettavissa ro- mahdus. lumikot ovat hyvin erikoistuneita myy- riin, ja lumikkotiheys on niiden määristä riippuvainen. lumikolla on myös vaiku- tusta myyräkantaan. Kun myyriä on pal- jon, lumikoilla riittää ravintoa. tällöin ne syövät usein myyristä vain parhaat palat: korkeaenergiset ja rasvaiset aivot. Kun myyriä on paljon, lumikot voi- vat saalistaa myös varastoon. tosin va- rastoilla ei liene kovin suurta merkitys- tä, sillä heikkojen aikojen tullessa raadot ovat jo ehtineet hävitä hajottajien suu- hun. myyräkannan romahtaessa koittaa myös lumikoille nälkäiset ajat. erikoistumisesta johtuen lumikot sa- nanmukaisesti etsivät myyriä viimei- seen hengenvetoon. tämä lumikon omi- naisuus painaa myyrämäärät romahduk- sen aikana pohjalukemiin. lumikoille saaliin loppuminen on kuolinisku. ne hupenevat lähes olemat- tomiin. Se antaa taas myyrille tilaisuu- den lisääntymiseen melko petovapaas- sa ympäristössä, ja pian niitä on jälleen joka kolossa. n Kirjoittaja tutkii Helsingin yliopistossa muun muassa kärpän ja lumikon populaationullynamiikkaa. puvunvaihtoviikot 192011 LnullMIKKOnullnullnullnullnullnullnull pituus on noin null5 senttiä ja paino noin null5 nullrammaanull nullros on hieman painavampi ja pari senttiä pitempinull Lumikot lisääntyvät keväisin ja saavat kerralla nullnullnullnull poikastanull nulluurin osa jälkikasvusta kuolee ensimmäisenä vuonna, eivätkä selvinneetkään elä kovin kauannull Lumikon elinikä on maksimissaan kolme vuottanull VaaKsan nullinulluinen nullenullnull
12
18 Suomen luonto 192011 turVeKapina! muikkujänullet nulluula ja Kyyvesi himmenivät hiljalleen monta vuosikymmentänull Snulltnull nulltnullänullnullnullonullnullnullnullt päättnullätnull nullttnull nullnullnullnulltnull . teKsti jOUNi TikkaNEN Kuvat kONSTa LEppäNEN vnullnull T nullnullnullnullnullnullnullnullnullnull knullnull nullnullnullä vnullä tnullnullänullnullnullnullnullnull
13
192011 Suomen luonto 19 oi että minä arvostan Ville Niinistöä, sanoo Kalevi Puukko. tavallaan siinä ei ole mitään ihmeellistä, niinistöä- hän arvostavat myös vihreät, jotka valitsivat hänet puheen- johtajaksi ja käytännössä ministeritielle. niinistö sai ympä- ristöministerin salkun. puukko on kuitenkin keskustalainen Hirvensalmen kunnan- hallituksen puheenjohtaja. Hän istuu kotisohvallaan ja hykerte- lee, kun niinistö on uskaltanut telkkarissa sanoa, ettei turvetuo- tannolla ole Suomessa tulevaisuutta: Katoittekste m.o.t.in illalla? Katsomatta jäi, mutta samalla asialla ollaan. puukon pitäisi selit- tää, miksi hän sotii turpeennostoa vastaan. Syy kimmeltää olohuoneen ikkunasta: puula. puukko on puulan ka- lastusalueen puheenjohtaja ja harrastaa ukkoporukalla muikunpyyntiä. Hän on vakuuttunut, että jos puulassa tahtoo vielä 30 vuoden päästä ole- van muikkua, turvetuotannon on lähdettävä järven valuma-alueelta, tai vähintäänkin sen hirveät valumahaitat on saatava kuriin.
14
54 Suomen luonto 192011 uosi 2011 on ol- lut monessa suh- teessa erikoinen sää- vuosi. Se on huomat- tu maailman eri puolil- la tulvina ja lämpöennä- tyksinä. pohjoisen napa- jään vähyys läheni kesän lopulla vuoden 2007 ennä- tystä. tämä vahvisti käsitys- tä siitä, että jääpeite on niin merkittävästi ohentunut, että se ehtii sulaa kesän aikana. Vuonna 2007 tuuli- ja virtausolot oli- vat sellaiset, että ne tukivat ennätyksen syntyä, sanoo jäätutkija Jari Haapa- la ilmatieteen laitokselta. Vuonna 2011 jään oheneminen ilmas- ton lämpenemisen myötä oli myös jää- peitteen vähäisen laajuuden tärkein syy. ponullnullnullnulltnullnullnullponullnullonullnullnullnullnullnullnullnullnull lämpeneminen on ohentanut jääpeit- teen ja hävittänyt suurimman osan to- della pitkäikäisestä, monivuotisesta jäästä. Siksi jää väheni joinakin kuuka- sina ennätyksellisesti. Heinäkuu 2011 oli vuodesta 1979 alka- van mittaussarjan vähäjäisin. Sen huo- masivat karusti norjalaiset Cecilie Skog ja Rune Gjeldnes, jotka keskeyt- tivät vaelluksensa pohjoisnavalle. Sohjo teki matkasta mahdottoman. Se oli na- paretki uuteen pohjoiseen todellisuuteen. jään vähyyttä tutki kesällä ja syksyllä saksalaisen alfred Wegener -instituutin tutkimusalus Polarstern. paikoissa, jois- sa ennen oli paksua, monivuotista jäätä olikin nyt ohuita viime talven lauttoja. Vuoden 2007 jälkeen arktinen jääpei- te ei ole toipunut, kommentoi jäätutkija Stefan Hendricks. tilanne on hyvin samanlainen kuin ennätysvuonna 2007. jää on aivan yhtä ohutta. Suomen ilmatieteen laitoksen tutki- musprofessori Bert Rudels oli Polar- sternillä sekä 2007 että 2011. euroopan geotutkijat palkitsivat rudelsin juuri merentutkimuksen korkeimmalla tun- nustuksella, Fridtjof nansen -mitalilla. rudelsinkin mielestä loppukesä 2011 muistutti vuotta 2007. nyt jäällä oli paljon sulavesilammi- koita, joiden takia putoaminen jään lä- pi uhkasi. Kun saavutimme pohjoisna- van 22. elokuuta, sää alkoi kuitenkin kylmentyä. jää nuortuu, selittää Hendricks. Sik- si myös lammikoita on enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten. lammikot kiinnostavat tutkijoita, sil- lä jää ohenee edelleen, kun niiden tum- ma pinta imee auringon energiaa. Tnullnullnullnullnullnullnullnullpnullnullnullnulltnullnullnullnullä ilmastonmuutos on myös kuluneena syksynä mitattujen lämpöennätysten yksi taustatekijä. Britanniassa ja tans- kassa mitattiin lokakuun alussa kuu- kauden kaikkien aikojen lämpöennätys lämpö nousi Britanniassa lähes 30 as- teeseen. myös esimerkiksi Winnipegissä Kana- dassa mitattiin lähes 32 astetta 5. loka- kuuta, mikä on ennätys vuoteen 1872 ulottuvassa aikasarjassa. etenkin tanskan lähes 27 asteen en- nätys on aika raju, sanoo Jouni Räi- sänen Helsingin yliopistosta. Yksittäisestä ennätyksestä ei voi sa- noa täysin varmasti, eikö se olisi voinut SäävuoSi 2011: na pajäät vähiSSä aNTTi haLkka Polarstern nullpnullänullnullä 2null. nullonullnulltnull2011. inullnullnullnullnullnullnullnullnullt nullänulltnullnullt nullnullnullnulltänullät nullnullonullnullnullnull.
15
192011 Suomen luonto 55 syntyä ilman ilmaston lämpenemistä- kin. ilmastonmuutoksen odotettu ja jo toteutunutkin vaikutus on joka tapauk- sessa, että lämpöennätyksiä tulee entis- tä useammin ja kylmyysennätyksiä en- tistä harvemmin. Suomessakin syyskuun viimeinen päi- vä oli kaikkien aikojen myöhäisin 20 as- teen ylitys. lokakuun lämpöennätys oli päivän päässä, kun porvoossa mitattiin 22,3 astetta 30. syyskuuta. lokakuussa ei Suomessa 20 astetta ole koskaan ylitty- nyt. lähimmäs on päästy jyväskylässä 1890-luvulla. Kesä oli koko maassa neljänneksi läm- pimin ja Helsingissä jopa lämpimin mi- tattu, joskin monta on aivan lähituntu- massa. lämpimiä kesiä on ollut viime vuosina niin usein, ettei tämänvuotinen herättänyt suurtakaan huomiota. Mnullnullnullnullpnullnullnullnullnullnullonullnullnullpnullnullänulltnullnull tämän vuoden yllättävimpiä tietoja on, että maailman merien pinta laski pitkäs- tä aikaa vuosina 20102011; ilmiö lie- nee luontaista vaihtelua. Koko valtaval- la vesipallolla lasku oli kuusi milliä. mis- sä vesi on? Havainnosta ensimmäisenä julkisuu- teen kertoneet nasan tutkijat arvelevat, että valtamerten vesi on päätynyt satei- den mukana mantereelle, josta se vähi- tellen valuu jokia pitkin takaisin meriin. en näe periaatteellista estettä sille, ettei tämän kokoisia vaihteluita maa- alueiden vesitaseessa voisi tapahtua, räisänen kommentoi. Hän kuitenkin huomauttaa, että me- renpinnan kuuden millin lasku merkit- see keskimäärin 1,4 sentin vesilisää kai- kille maa-alueille. eniten lisää vettä on saanut satelliitti- havaintojen mukaan australia ja osa aa- siasta ja etelä-amerikasta. Käsitystä tilapäisestä häiriöstä tukee se, että merten pinta on jälleen alkanut nousta, kuten se on ilmaston lämpene- misen takia noussut jo pitkään noin kol- men millin vuositahtia. pysähtymiseen on voinut vaikuttaa pintaveden lämpötilan nousun väliaikai- nen pysähtyminen. merenpinnan kohoa- minenhan johtuu meren lämpölaajene- misesta ja jäätiköiden häviämisestä. Sitä ei puolestaan niin vain pysäytetä. parhaankin vaihtoehdon mukaan vuon- na 2500 merenpinta on vajaat kaksi met- riä nykyistä korkeammalla, mutta se voi nousta jopa 5,5 metriä, kertovat vast- ikään julkistetut tutkimustulokset. knullnullnullnullnull anullnullnullnullnullnullnullnull australian alkuvuoden tulvien yhtenä taustatekijänä pidetään ilmastonmuu- tosta. Se oli lämmittänyt merta niin pal- jon, että vettä riitti sateisiin entistä hiu- kan enemmän. ilmastonmuutos on viime aikoina liitetty myös itäisen afrikan kui- SäävuoSi 2011: na pajäät vähiSSä Tutkinullsalus Polarsternin syksyn nulltka Ponulloisnavalle osui ennätysvänulljäiseen vuoteennull nulluosi nullnull jää säänullstoriaan nullynulls tulvien ja Itänull nullnullik an kuivuunulln takianull NASA: Satoi niin paljon, että valtamerten pinta laski. m a r i null H null null null m a n n null a l null r e null null e null e n e r null i n s null i null u u null null i
16
66 Suomen luonto 192011 f EK Onull SInull Ekonullonulln ei tarvitse näyttää nullppeilyltänullse voi olla nulltä vain klassisesta asusta nullippunullotiiinnull Ekosuunnittelua ynullistävät vain ekologisuus ja nullelikuvituksen rikkausnull oma reviiri Nnullttnull knullnullnull null nullnullnullttnullnullnullnull tnullnullnullnull anullonullnullnullnulltnulltnullnullnullnull onullnullnullnullnullnullonulltnulltnullnullnull nullnullnullnullnull nullotnullnullnullonull gnullnullnull anullnulltnullnullnull nullnullnulltnullnullnullnull www.ainokainen.fi K a i l i n null null V i s null
17
192011 Suomen luonto 67 f TEkSTiiLiTEOLLiSUUS on hiljalleen siirtynyt Suomes- ta muihin maihin. Sen ekologisen lokeron ovat ottamas- sa uudet käsityö- ja muotoiluyrittäjät, joista suurimmalle osalle kierrätysmateriaalit ja ympäristöystävällisyys ovat toiminnan lähtökohta. Kymmenen vuotta sitten, kun suomalaisen kierrätys- muodin pioneeri Globe Hope perustettiin, tilanne oli ai- van toinen. meitä kummaksuttiin eikä uskottu, että ekodesign voi olla taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa, toimitus- johtaja Seija Lukkala kertoo. nyt asenneilmapiiri on muut- tunut ja uusia ekodesign-yrityk- siä syntyy eri puolilla Suomea ta- saiseen tahtiin. Jenni Pylvänäinen ja Jon- na Perälä olivat vielä opiske- lijoita, kun Globe Hope aurasi tietään suomalaisten tietoisuu- teen. mikkelin ammattikorkea- koulun muotoilun koulutusohjel- masta valmistuttuaan he perusti- vat oman yrityksen ilomieli eko- designin vuonna 2008. Kauppaa käydään pääasiallisesti verkossa ja kesäpuodissa. nuoret yrittäjät esittelevät tuotteitaan savonlinnalaisessa toimitilassa: henkselimekko, per- hostoppi, lätsä, essumekko, taskuhuivi, pitkäripainen, kur- vihame, vakavalaukku. ilomieli ekodesign on nimensä mukainen. mallistossa on uusia asusteita ja nimikkeitä kuten mahastin huivi- mainen, leveä kietaisuvyö. ekologisuus on ollut pylvänäiselle ja perälälle alusta as- ti itsestään selvä toimintaperiaate, eikä pelkästään kierrä- tysmateriaalien vaan koko yrityksen osalta. Kun ympäristö on tullut osaksi omaa aatemaailmaa, si- tä ei voi unohtaa missään toiminnassa, jonna perälä se- littää. nullnullnullnullnullnullonullnullnull LiiSa hULkkO knullt onullnullnullnullnullnullonullnullänull ttnullnullnullnullnull tnullttnullnullonullnullnullnullnullnulltnull nullnullnullnull nullnullnullonullnullnullnullnulltnullnull nullnullnullnullnullnullnull nullnull nullnullnullnullnullonull. www.globehope.com null l null null e H null null e null l null null e H null null e s a m null null m u r a n e n m a K e e null e s i null n Kierrnullnullnullsmanulleriaalenulla Vinnullnulllilevnulljänull vetoketjujanull nullelinanullnulluloitanull mainosviirejänull verhojanull tietokoneen nulliirilevnulljänull nullesukoneen rumnullujanull nahan nullalasianull armeijavarusteitanull nullurjekankaitanull ruokailuvälineitänull raastimianull lakananullitsejänull turvavnullitänull nonullnullianull nanullnullejanull legojanull käärenullanullereitanull nuottejanull kännnullkännänullnulläimiänull nullolkunullnullnullrän sisäkumejanull korvakuulokkeitanull romurautaanull nullullojanull mittanauhojanull kolikkojanull olkatonullnullauksianull hevosenkenkiänull villavaatteista nullurettua villalankaanull avaimianull tnullnullvaatteitanull kattilan kansianull valokuvianull sateenvarjoja. Snulltnullnullnullnullnullnullnulltnull onullnullnullnullnulltnullttnull nullnullnullnulltnulltnulltonullonullnullnull nullppänullnulltä. www.globehope.com rnullnull null dnullnullnull null Mnullnullnullnullnullnullonullt onulltnulltnull nullnullnullnulltnullL pnull nullnullnulltä. www.kookygems.com Snullnullnullnullnullnullnull nulläänullnullnullnullnull onullnullnullnullätnullttnullM akEEnullnullnullnull nullnullnullnullonullnulltnullnullnullnullnull. www.makeedesign.fi Snullnull Lnullnullnullnull onullnullnullnullätnullnullnullnullnull pnullnullnullnull gnullonull hopnull tonullnullnullnullnullnullnull null l null null e H null null e
18
82 Suomen luonto 192011 70 Välähdyksiä vuosien varrelta jOrMa LaUriLa Kameraa ja värifilmiä käyttämällä saadaan harvinaisuuksista tietyssä mielessä ainakin yhtä arvokkaita näytteitä kuin tallentamalla ne lasikaappeihin! Kalevi Raitasuo Suomen luonnossa 1953. S u o m e n jonulla l unull a leu K u hnullnullpnullnullnullnullnull nullnullnullnullnullnullnullnull nullnulltnullnullnullt nullnullät. Lnullnullonullnullnullnullnullonulltänullnullä nullnullnullnullnullnullonullnullnullnullnullonullnull nullnullnulltnullnullnull. Unullnullnullnullonull nullnullnullonullnullnulltonull SUOMEN LUONNOSSa 11971 oli maininta: tämän numeron kansi on jälleen lahjoitusten ansiosta väril- linen. Värierottelun, arvoltaan 250 mk, on lahjoittanut kustannusosa- keyhtiö Weilin+Göös. näin kannen helmipöllö sai keltaiset silmänsä. 1970-luvulle saakka lehden ku- vat olivat mustavalkoisia, ja vielä pitkään 1980-luvullakin vain osa si- vuista painettiin värillisenä kustan- nussyistä. Kameratekniikan puutteista huoli- matta sitkeällä puurtamisella saatiin hyviä otoksia. myös kuvauksen etiik- kaa pohdittiin jo ka uan sitten. muuan tunnettu lintu- ja luon- nonsuojelumies, joka ei itse valoku- vaa, on väittänyt, että lintuvaloku- vaajat aiheuttavat paljon vahinkoa metsästysmaillaan. jos tällainen syy - tös pitäisi yleensä paikkansa, olisi tie- tysti koko harrastus tuomittava. näin ei kuitenkaan ole asianlaita, kirjoit- taa Kalevi Raitasuo vuosikirjassa 1953. luontokuvaus oli vuosikymmenet suppean joukon käsissä. Se koos- tui intohimoisista luontoharrastajis- ta, jotka olivat maastossa kuin ko- tonaan ja puolustivat kameroillaan retkipaikkojaan ja niiden asukkaita. Viime vuosina digikuvaus on mul- listanut myös luontokuvauksen. tai- tavia kuvaajia on paljon, ja tekniik- ka on avannut aivan uusia mahdol- lisuuksia. Kuvasadosta voikin poimia huikeita otoksia. tietokoneiden ja taitto-ohjelmien kehityksen ansiosta kuvia voidaan käyttää entistä näyttävämmin osa- na lehden visuaalista ilmettä. ei silti, omaa aikaansa vasten pei- lattuna tyylikkäitä Suomen luontoja löytyy koko 70 vuoden ajalta. n. lnullonnullonullnullan nänullnulleinullnullnullna vuotta