ePaperi powered by Luovia

Sivusto tarvitsee toimiakseen Flash player 8:n. Lataa Flash plug-in tästä linkistä.

1

2

3

SL0709 Avaus.indd 3 14.9.2009 9.16

4

5

6

R etki avohakkuulle Hauholla. Päämää- rä, käenpiian pönttö, on muutaman sa- dan metrin päässä tiestä, mutta sillä- kin matkalla ehtii astua petolliseen ko- loon niin, että jalka on katketa ja tuis- kahtaa vielä nolosti rähmälleen. Näihin ryteikköi- hinkö käenpiiat ovat vaihtaneet aurinkoiset ahot ja puistomaiset pihat? ?Siltä näyttää?, kirvesmies ja lintuharrastaja Aarto Tuominen Hauhon Portaasta sanoo. ?Suomi ja Hauho pusikoituvat nopeasti, ja käenpiikojen on yhä vaikeampaa löytää sopivia pesäpaikkoja. Lin- nuille on kai sama, avautuuko pesän edessä viehät- tävä laidun vai hakkuuraiskio. Pääasia on, että on valoa ja avaruutta.? Perillä Tuominen raottaa pöntön kattoa. Poh- jalla on vieri vieressä seitsemän yllättävän pientä valkoista munaa. PÖnttÖÖn PesÄmalja valmiiksi Käenpiika on nostalginen lintu. Se kuuluu keski- ikäisten suomalaisten lapsuuteen yhtä kiinteästi kuin paljaat varpaat ja ahomansikat. Pii-pii-pii-pii, piipittivät käenpiiat korkealla ää- nellä. Sitten ne eivät enää tulleetkaan. ?Kanta ro- mahti 1980-luvulla puoleen entisestä ja on vähen- tynyt edelleen?, Tuominen kertoo. ?Syiksi on ar- veltu muuttuneita oloja talvehtimisalueilla Etelä- Euroopassa ja Afrikassa, mutta ongelmia on pesi- mäalueillakin. Karjahan on meiltä hävinnyt ja sitä myöten laitumet.? Tässä kohtaa astuvat näyttämölle lintuharras- tajat. Ornitologi Pekka Pouttu, hauholainen hän- kin, kehitteli pöntön, jonka pohjalla on valmiiksi koverrettu pesämalja. Näin munat pysyisivät koos- sa ja haudonta onnistuisi paremmin. Pöntön sopi- vaksi korkeudeksi pääteltiin 40 senttiä ja lentoau- kon halkaisijaksi neljä senttiä. Kun malli saatiin paperille kolme vuotta sitten, ryhtyi Tuominen töihin. Ensimmäisenä vuonna pönttöjä syntyi 80 ja viime vuonna vielä 40 lisää. Kaikki 120 ovat puissa: pihapiireissä, pellonreu- noilla ja liki kaikilla seutukunnan jäljellä olevilla niityillä. Hakkuuaukeilla pöntöistä on 10. PesÄPaikaksi kelPaa hakkuuaukeakin Tuominen valitsee ripustuspaikan perimätietoon nojaten ja pyrkii löytämään linnuille valoa ja ti- Piian renki Aarto Tuominen rakentaa pesäpönttöjä harvinaistuvalle käenpiialle Käenpiian voi yrittää saada äänimaisemaansa hauholaisen Aarto Tuomisen reseptillä: ripustetaan sopiva pönttö puuhun ennen vappua. Paras paikka on eteläinen metsänreuna pellon laidassa. Paremman puutteessa käy hakkuuaukkokin. teksti Alice kArlsson ? kuvAt hArri nurminen 30 SUOMEN LUONTO 7 | 2009 SL0709 Kaenpiika.indd 30 14.9.2009 16.13

7

URAKKA. 120 käenpiianpönttöä pitää Aarto Tuomisen rengastusaikaan kiireisenä. Työtä helpottaa se, ettei pönttöjä tarvitse kiinnittää kovin ylös. Rinnankorkeus riittää. SUOMEN LUONTO 7 | 2009 31 SL0709 Kaenpiika.indd 31 14.9.2009 16.13

8

laa. ?Avoimet pihapiirit, hakamaat, laitumet... Pa- ras paikka lienee eteläisellä metsänrinteellä, jon- ka edessä avautuu pelto?, hän sanoo. ?Mutta met- sänreunat vesakoituvat, kun ei kukaan enää kerää lampaille kerppuja eikä ole eläimiä pitämässä kas- villisuutta kurissa. Siksi olen lisännyt pesimäym- päristöihin hakkuuaukeat.? Missä vaiheessa hakkuun jälkeen paikka on käenpiioille sopiva, sitä Tuominen ei osaa sanoa. Arvoitus on myös, miten kauan miljöö kelpaa. ?Auk- kohan kasvaa melko nopeasti umpeen?, hän sanoo. Mutta aika näyttää. Työ on vasta alkanut, eikä näissä hommissa pidä hötkyillä. ?Pöntöttäminen kannattaa, mutta on varauduttava odottamiseen.? Tuomista motivoi työhön käenpiian suojelu. Mukavaa on myös saada edes osa lapsuuden ää- nimaisemasta takaisin. Ohessa kertyy lisäksi tär- keätä aineistoa, sillä rengastettaessa muistiin kir- jataan aina muun muassa munaluku ja poikasten määrä. Tuomisen työ alkoi kantaa hedelmää heti. Vuonna 2007 pöntöissä asui kaksi käenpiikaparia, seuraavana vuonna jo 10. Kolme niistä asusti hak- kuuaukealla. Rengastettavia piikoja aikuiset mukaan lukien kertyi kahtena kesänä 129. ?Käenpiiat tekevät isoja poikueita?, Tuominen selittää. Paras tulos on ollut 12 poikasta yhdestä pesästä. ?Kyllä oli pönttö täyn- nä!? Tänä vuonna onni kääntyi, sillä kylmä ja satei- nen alkukesä tappoi poikasia olan takaa. Asukkaita oli vain viidessä pöntössä, joista siiville varttui 25 käenpiikaa. Se pönttö, johon hakkuuaukealla kurkistimme, oli onnekkaiden joukossa. Heinäkuussa sieltä än- kesivät ulos kaikki seitsemän poikasta, rengas ja- lassa tietenkin. KÄÄrmemÄinen muurahaisten syÖjÄ Käenpiiat ovat outoja otuksia. Ne ovat tikkalintuja mutta eivät koverra pesäkoloansa kuten muut tikat ? ainakaan Suomessa ei sellaista ole todettu. Lisäk- si ne ovat varsinaisia asunnonvaltaajia. Ne menevät ensimmäiseen tielleen osuvaan so- Piian renki ?Pöntöttäminen kannattaa, mutta on varauduttava odottamiseen.? 32 SUOMen LUOnTO 7 | 2009 SL0709 Kaenpiika.indd 32 14.9.2009 9.47

9

pivaan pönttöön tai koloon ja tyhjentävät sen. Jos se on asuttu, ulos lentävät pesäaineksien lisäksi se- kä munat että poikaset. ?Sopivaa asumusta etsies- sään käenpiiat voivat hävittää lukuisia pesiä?, Tuo- minen vahvistaa. ?Mutta pakkohan niiden on kat- sastaa useampi kolo, kun ne eivät itse osaa niitä tehdä.? Jos pönttöä ei ole saatavilla, käenpiika etsii ko- lon ja asettuu sinne. Useimmiten sen tapaa pikku- tikan pesästä. Ovathan molemmat tikkoja, liki sa- man kokoisiakin ja äänetkin ovat lähes samanlai- set. Käenpiikoja kuvaillaan käärmemäisiksi, sillä uhattuina ne vääntelehtivät vartaloaan ja sähise- vät. Myös poikaset kiemurtelevat ja sihisevät pelä- tessään. Käenpiikojen ruokalistalla on pääasiassa muu- rahaisia ja niiden munia. Pyydystäessään linnut käyttävät pitkää kieltään ja palaavat pesälle saalis- ta nokan pituudelta. ?On laskettu, että emo saattaa tuoda poikasilleen vuorokauden aikana jopa 10 000 muurahaisenmunaa tai muurahaista?, Tuominen sanoo. Käenpiian ruokavarasto ei ole muurahaiskeko, vaan lintu pyydystää saalista maasta ja lahokan- noista. ?Juuri laitumella potkiskelin lahokantoja ja lähes jokaisessa oli muurahaisia.? KÄenpiiat eivÄt ole paiKKausKollisia Käenpiiat ilmestyvät Hauholle vapun tietämissä. Pääosa linnuista munii toukokuun lopulla, jonka jälkeen ne ovat lähes näkymättömissä. Sukupuolet ovat toistensa näköiset ja ne piipittävät samalla lailla. Käenpiikojen varoitusääni on lyhyt tek-tek; lento- poikaset ääntelevät heinäsirkkamaisesti. Tuominen rengastaa siten, että hän kyttää pönttöä noin viiden metrin päästä maastokankaan alta retkijakkaralla istuen. ?Kun lintu menee ruok- kimaan poikaset, juoksen paikalle, peitän lentoau- kon kädelläni ja otan emon pöntöstä?, hän kertoo. ?Vikkeliä lintuja ne ovat. Ennen kuin saan katon auki ja emon käteeni, se on jo ehtinyt jaella saaliin- sa poikasten nokkaan.? Kun emo on saanut renkaan jalkaansa, on poi- kasten vuoro. ?Siellä ne sähisevät ja kiemurtelevat pöntön pohjalla, mutta toimitus on niin nopea, et- tei mitään vahinkoa synny.? Rengastuksella kerätään tietoja muun muassa 150 mm25 mm 400 mm 40 mm 32 mm TAIDONNÄYTE. Aarto Tuominen on ammatiltaan kirvesmies, ja sen huomaa käenpiian pöntöistäkin. Lopputulos on viimeistelty. Koska käenpiika ei kasaa pöntön pohjalle pehmikkeitä, Tuominen kovertaa sinne maljan valmiiksi. Näin munat eivät vieri pöntön laidoille ja pesimätulos paranee. SUOMEN LUONTO 7 | 2009 33 SL0709 Kaenpiika.indd 33 14.9.2009 15.59

10

piian renki 34 SUOMen LUOnTO 7 | 2009 SL0709 Kaenpiika.indd 34 14.9.2009 16.15

11

lintujen talvehtimisalueista ja pesäpaikkauskolli- suudesta. Jo nyt Tuominen tietää, etteivät käenpii- at ole ainakaan paikkauskollisia. ?Yksikään rengas- tamani lintu ei ole palannut pönttöihini takaisin.? Toistaiseksi on tullut vain yksi palaute ? tä- nä vuonna Lammilta. Siellä pesi Tuomisen viime vuonna rengastama käenpiika. Tuominen on harrastanut lintuja 1970-luvun alkupuolelta. Välillä hänestä sukeutui innokas va- lokuvaaja, ja linnut jäivät taka-alalle lähes vuosi- kymmeneksi. Palo lintujen perään syttyi uudes- taan 20 vuotta sitten. Käenpiian lisäksi mies on tutustunut lähem- min puukiipijään, tilheen, närheen, sarvipöllöön ja varpuspöllöön. Aika menee yötä myöten lintujen parissa. Jos Tuominen ei uppoudu verstaaseensa pönttöjä vä- säämään, hän painelee metsään. Alkukesällä yö- laulajia ja pöllönpoikasia on käytävä kuuntelemas- sa joka yö. ?On hienoa kulkea kesäyössä?, hän sanoo. ?Hie- nompaa kuin mikään.? ? Hakamaiden, laidunten ja muiden avoimien paikkojen puute on saanut käenpiiat hyväksymään hakkuuaukeatkin pesäpaikoikseen. KOTI RYTEIKÖSSÄ. Hakkuuaukot tuovat helpotusta käenpiikojen pesäpaikkapulaan. Aukot kuitenkin pusikoituvat väistämättä ja muuttuvat ennen pitkää kelvottomiksi. KÄENPIIKA. Rengastettaessa käenpiika on otettava käteen. Ensin lintu sähisee ja kiemurtelee käärmemäisesti mutta rauhoittuu pian. Toimitus on ohi hetkessä. SUOMEN LUONTO 7 | 2009 35 SL0709 Kaenpiika.indd 35 14.9.2009 16.16

12

Metsässä käy kuhina Sienensynulljnullt 36 SUOMEN LUONTO 7 | 2009 SL0709 Sienensyojat.indd 36 14.9.2009 9.48

13

14