1
Syksy 2011 Jätkäsaaresta Helsingin merellinen keulakuva Itella keskittää logistiikkaansa Lahden seudulle Työtilojen vaikutus flown syntyyn K-kauppias Aki Luomanen: Konalan Ristikko on kannattava kauppapaikka
2
2 Hartela syksy 2011. Julkaisija Hartela-Yhtiöt, Kaupintie 2, PL 32, 00441 Helsinki, puh. 010 561 3000, www.hartela.fi Päätoimittaja Ville Kuusniemi Tuotanto Viestintä- toimisto Princeps Oy Kirsti Helin ja Sanna Moisio Kannen kuva Kirsti Helin ISSN 1796-4733 Paino Finepress Oy Toimituksen osoite infohartela.fi H artelan 70. toimintavuosi on alkamassa. Emil Hartelan perustaman yhtiön toiminnan alkuvuodet olivat sodan- jälkeisen jälleenrakentamisen aikaa. Tuolloin rakentamiseen vaikuttivat voimak- kaasti teknologinen kehitys ja yhteiskunta- rakenteen nopea muutos. Kaupungistuvan väestön asumistarpeisiin vastattiin teollis- tamalla rakennusprosessia ja rakentamalla uudenlaisia asuntoalueita. Yrityksemme ja sen osaaminen kasvoivat kansantalouden elpymisen tahdissa. Seitsemänkymmentäluvulla tätä osaa- mista ryhdyttiin viemään myös maailmalle. Hotelleja, lomakyliä ja terveyskeskuksia rakennettiin Lähi- ja Kaukoitää myöten. Olin silloin saman ikäinen kuin isäni Jaakko oli hänen isänsä perustaessaan yritystämme. Tänään, yhtiömme historian kahdeksannen vuosikymmenen alkaessa on perheyhtiön nuorin sukupolvi samassa iässä. Kuluneina vuosikymmeninä Hartela on kasvanut erääksi maamme suurimmista Ammattiylpeyttä, laatua ja luotettavuutta sukupolvesta toiseen Jätkäsaaresta urbaani osa Helsingin kantakaupunkia Verkkokauppa.comille näköalapaikka Jätkäsaareen Rautakeskon varastot Itellan logistiikkakeskukseen Orimattilan Pennalaan Konalan Ristikossa sopivia tiloja outlet-myymälöille ja elokuvien kuvauspaikoiksi Arkkitehtuuri nostaa Kangasalan miljöön laatua Työtilojen uudelleen jäsentely edistää flown kokemista Uuteenkaupunkiin uusi puukaupunkialue 4 5 6 8 10 12 14 rakentajista. Nykypäivän rakentamisen haasteisiin ei enää pystytä vastaamaan pelkällä teknologisella kehitystyöllä, vaan tarvittava osaaminen lähtee asiakkaan tarpeiden ymmärtämisestä, luovasta ongelmanratkaisusta ja laaja-alaisesta kiinteistöklusterin ymmärryksestä. Tämän moninaisen osaamisen ulottaminen tasa- puolisesti kaikkien asiakkaidemme käyttöön kaikilla toiminta-alueillamme on haaste, johon vastaamme kehittämällä jatkuvasti omaa toimintaamme. Vaikka moni asia on rakentamisessa muuttunut vuosikymmenten kuluessa, samat arvot ovat kuitenkin siirtyneet suku- polvelta toiselle. Ammattiylpeys, laatu, luotettavuus ja jatkuvuus ovat arvoja, joiden uskon näkyvän seuraavienkin suku- polvien rakentamisessa. Heikki Hartela toimitusjohtaja Hartela-Yhtiöt Oy Syksy 2011 Jätkäsaaresta Helsingin merellinen keulakuva Itella keskittää logistiikkaansa Lahden seudulle Työtilojen vaikutus fl own syntyyn K-kauppias Aki Luomanen: Konalan Ristikko on kannattava kauppapaikka
3
3HARTELA 2011 Turun satamassa sijaitseva Linnankiinteistö saa uuden elämän, kun vuonna 1948 rakennettu elintarvikkeiden jalostus- ja varastointirakennus peruskorjataan nyky- aikaisiksi toimitiloiksi. Turku Port Centeristä tulee merenkul- kuun, satamatoimintoihin ja liikenteeseen painottuva toimintakeskus. Rakennukseen tulee mm. toimistotiloja ja muita toimitiloja, kahvila ja ravintola sekä varastotiloja. Turun satamaan merenkulun toimintakeskus Valkeakoskelle uusi torikeskus Valkeakosken keskustaan, torin laidalle valmistuu marraskuussa moderni noin 10 000 neliömetrin kauppakeskus. Tori- keskukseen tulee K-citymarket ja 17 erikoiskaupan myymälää. Kauppa- keskuksen omistajana on Keskinäinen Eläkevakuutus Ilmarinen. Hartela rakentaa samaan kortteliin myös kolme kerrostaloa ja pysäköintitilat. Quartetto Business Campuksen yhdeksäs talo valmistumassa Espoon Leppävaarassa sijaitsevan Quartetto Business Campuksen viimeisin, yhdeksäs talo valmistuu keväällä 2012. Toimitilakerroksia rakennukseen tulee kuusi, ja lisäksi maanalaiseen osaan tulee autopaikkoja neljään kerrokseen. Uusi rakennus yhdistetään yhdyssillalla viereiseen vanhempaan rakennukseen. Uudessa Quartettossa toimivat mm. Ramboll Finland Oy ja Vahanen-Yhtiöt. Rakennukset omistaa OP Henkivakuutus. Uuden talon valmistuttua yrityspuistossa on toimitiloja yhteensä 53 000 neliö- metriä ja yrityksiä lähes 50. Ouluun uusia asuinalue Hartela-Forum rakentaa Oulun Ritaharjun alueelle seitsemän paritalon ja yhden rivi- talon muodostamaa asuinkorttelia. Kohde valmistuu syksyllä 2012. Oulun pohjois- osassa, hyvien kulkuyhteyksien päässä sijaitseva Ritaharju on kaupungin mer- kittävä laajentumissuunta. Alueelle arvioidaan muuttavan lähivuosina 10 000 asukasta. Entiseen VR:n konepajaan rakennettu Logomo toimii Euroopan kulttuuripääkau- punkivuoden 2011 pääareenana. Hartela on jatkanut koko vuoden Logomon lisä- rakentamista ja ison Logomo-salin harjan- nostajaisia juhlittiin 16. syyskuuta. Liikku- vine katsomoineen sali on muunneltavissa erikokoisiin tilaisuuksiin, laajimmillaan katsomoon mahtuu 3 500 hengen yleisö. Salin vahvistettu akustiikka sopii niin oopperalle kuin hevillekin. Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen Logomo jatkaa toimintaansa monipuoli- sena kulttuuri- ja tapahtumakeskuksena. Osaan Logomon tiloista rakennetaan luovien toimialojen keskus, jossa on noin 10 000 neliömetriä työtiloja esim. arkki- tehdeille, taitelijoille, mainostoimistoille ja elokuvatuottajille. Rakennuksen kokonaisala on 26 500 neliö- metriä. Kohde valmistuu vuoden 2012 lopulla. Uusi satamakeskus edistää meren- kulun eri sidosryhmien yhteistyötä ja vahvis- taa meriklusterin toimintaa Turussa. Raken- nuksen omistaa Stiftelsen för Åbo Akademi, ja sen peruskorjauksen rakennuttamis- tehtävistä ja suunnittelusta vastaa Pöyry CM Oy ja pääurakoinnista Hartela Oy. Logomon näyttelyissä ja konserteissa on käynyt jo yli 170 000 vierailijaa. Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel tutustuivat Logomoon Turun vierailunsa yhteydessä syyskuun lopulla. Logomosta kulttuurin ja luovien alojen keskus K uva: T urun T ietokuva Oy Mikael Rydenf elt
4
Asuntoja, liikuntatiloja ja työpaikkoja meren rannalle Helsingin kantakaupunkiin TEKSTI: KIRSTI HELIN KUVAT: PETRI PUROMIES -J ätkäsaaren sijainti Helsingin merellisen siluetin keulakuvana tekee alueesta ainutlaatuisen. Jätkäsaaren rakentami- nen on huikea mahdollisuus kaupunki- kulttuurin kehittämiseen, kuvailee osasto- päällikkö Juhani Tuuttila Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosastolta. Tavarasataman siirtyminen Jätkäsaaresta Vuosaareen on mahdollistanut uuden meren- ranta-alueen rakentamisen aivan Helsingin ydin- keskustan läheisyyteen. Helsingin eteläkärkeen sadan hehtaarin alueelle rakennetaan vuoteen 2030 mennessä koti noin 16000 asukkaalle ja lisäksi sinne tulee noin 6000 työpaikkaa. Jätkäsaaren kaupunkirakenne on tiivis, ja alueella on tehokas, raitiotieliikenteeseen perus- tuva joukkoliikenne. Alue tarjoaa korkeatasoista asumista sekä omistus- että vuokra-asunnoissa ja modernia toimitilaa erikokoisille yrityksille. Jätkäsaaresta tulee urbaani ja omaperäinen osa kantakaupunkia. Se on malliesimerkki kestävän kehityksen mukaisesta täydennysraken- tamisesta, jossa asuminen, palvelut ja työpaikat lomittuvat, Juhani Tuuttila tiivistää. Rannat kaikkien käyttöön Nykyinen Jätkäsaaren alue on muodostunut kolmesta erillisestä saaresta: Jätkäsaaresta, Hieta- saaresta ja Saukosta sekä Saukonpaasi-nimisestä luodosta. Jätkäsaari oli lähes luonnontilainen saari 1900-luvun alkuvuosiin asti. Saarella oli ammatti- kalastajan torppa ja vajaat kymmenen kesähuvilaa. Kaupunkilaisille, varsinkin lapsille ja nuorille, saaret tarjosivat mahtavan paikan ulkoiluun vuoden ympäri. Kesällä huveihin kuului uiminen ja talvella mäenlasku. Tavarasataman rakentamisen myötä saarten kalliot louhittiin tasaisiksi ja saarten välinen merialue täytettiin. Alkuperäistä luontoa ei siten ole enää näkyvissä merta lukuun ottamatta. Jatkossa Jätkäsaareen rakennetaan puistoja luomaan vihreyttä ja rannat avataan matkustaja- satamaa lukuun ottamatta yleiseen käyttöön. Alueelle tulee pyöräily- ja kävelyreitistö, jota pitkin pääsee turvallisesti ja nopeasti Helsingin keskustaan. Matkustajasatama ja vanhat rakennukset jäävät Matkustajasatama jatkaa toimintaansa Jätkä- saaressa, ja sitä laajennetaan eteläosastaan maa- täytöillä. Erinomaisine liikenneyhteyksineen ja matkustajasatamineen alue tarjoaa hyvät toiminta- edellytykset yrityksille ja hotelleille. Hartela rakentaa sataman läheisyyteen Tallink Siljan ja Verkkokauppa.comin uudet toimitalot. Uudisrakentamisen keskelle Jätkäsaareen jätetään muutama vanha rakennus muistuttamaan menneestä. Säilytettäviä rakennuksia ovat 4
5
5HARTELA 2011 Huutokonttori, massiivinen kappaletavara- varasto Bunkkeri, sataman entinen hallinto- rakennus eli Sonckin noppa ja Lars Sonckin suunnittelemat makasiinit. Huutokonttorissa toimivat jo nyt Jätkä- saaren pelastusasema, alueen logistinen ope- raattori sekä infokeskus, jossa kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan alueen suunnitelmiin Asuntoja, liikuntatiloja ja työpaikkoja meren rannalle Helsingin kantakaupunkiin Verkkokauppa.comille valmistuu Pohjoismaiden suurin kodintekniikan myymälä marraskuussa Helsingin Jätkäsaareen Länsisataman viereen. Lähes 50 metrin korkeuteen nouseva raken- nus vastaa 16-kerroksista kerrostaloa. Etsimme uudelle jättimyymälällemme sopivaa paikkaa monelta suunnalta, ja loppu- peleissä Jätkäsaaren sijainti osoittautui parhaaksi ja vähäriskisimmäksi. Arvostamme erityisesti Länsisataman läheisyyttä, hyviä joukkoliikenneyhteyksiä sekä omaa pysäköinti- hallia, kertoo Verkkokauppa.comin toimitus- johtaja Samuli Seppälä. Myymälän lisäksi Jätkäsaareen muuttavat yrityksen pääkonttori- toiminnot, tuotekehitys ja päävarasto Ruoho- lahdesta sekä Jätkäsaaren Bunkkerissa sijaitseva lavavarasto. Asiakkaistamme 99 prosenttia tutustuu tuotteisiimme netissä, mutta noin 60 prosenttia tuotteistamme kulkee edelleenkin myymälöiden kautta. Jätkäsaaresta saamme vilkkaan kauppa- paikan, uskoo Seppälä. Länsisatamassa käy päivittäin keski- määrin 14 00018 000 matkustajaa, jotka ovat suurelta osin eri ihmisiä joka päivä. Rakennukseen tulee 6 000 neliön suuruisen myymälän lisäksi katutasoon 100 neliömetrin myymälä, joka on avoinna joka päivä kellon ympäri. Varastotiloissa käytetään uusinta teknologiaa automaattisine kuljetinhihoineen ja pystynostimineen. Kaikkiaan rakennus on kooltaan 20 000 neliömetriä. Verkkokauppa.comista Jätkäsaaren maamerkki Yrityksemme saa nyt ensimmäistä kertaa täyden näkyvyyden myös kiinteistön julki- sivuun. Lisäksi rakennuksen katolle tulee 1 000 neliömetrin näköalatasanne. Upea näköala- paikka kahviloineen on auki yleisölle ympäri vuoden. Verkkokauppa.comin jättimyymälä valmistuu Jätkäsaareen joulumyyntiin mennessä. ja rakennustöiden etenemiseen. Huuto- konttorin nimi juontaa ajoista, jolloin satama- työläiset tulivat aamuisin ilmoittautumaan laivalastien purkutöihin ja heidät huudettiin töihin päivittäisen tarpeen mukaan. Bunkkerista peruskorjataan nyt jalkapallo- kentän kokoinen liikunta- ja vapaa-ajantalo. Vanhoihin tiilimakasiineihin tulee toimitiloja eri alojen yrityksille. Tarjolla tulee olemaan myös kivijalkaliiketilaa kantakaupungin tyyliin, ja alueelle rakennetaan lisäksi kaupallisten palveluiden keskittymä. Jätkäsaari tuli monelle tutuksi elokuussa 2009, jolloin siellä järjestettiin pop-laulaja Madonnan jättikonsertti. Konserttiin myytiin yhteensä 85000 pääsylippua. Hartelan rakentaman toimitalon on suunni- tellut Arkkitehtitoimisto Helin & Co. Eläke- Tapiola on ostanut rakennuksen ja vuokraa sen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Verkko- kauppa.comille. Tontti on vuokrattu Helsingin kaupungilta. Pop-up-tiloja tilapäiskäyttöön Rakennukseen tulee myös ns. pop-up-tiloja, joita Verkkokauppa.com vuokraa enintään kolmen kuukauden ajaksi. Toimitalon katutasoon tulee myös muita yrityksiä, kuten DNA Kauppa, Subway- ravintola, BlackStorm-pelikahvila sekä Kierrätä kännykkä -kierrätyspiste. Samaan kortteliin tulee lisäksi Hesburger- ja Parilla-ravintolat. Suomen paras nettikauppa Verkkokauppa.com valittiin vastikään Suomen parhaaksi verkkokaupaksi Asiakkuusmarkki- nointiliiton teettämässä kyselyssä. Verkkokauppa.com on perustettu vuonna 1992. Vuonna 2010 liikevaihto oli 173 miljoo- naa euroa ja henkilöstön määrä 294. Tuote- valikoima sisältää yli 50 000 erilaista tuotetta. Pitkä historia, kehitystyö, hyvä tuote- valikoima, monikanavaisuus ja todennäköisesti halvemmat hinnat ovat meidän vahvuuksiamme. Kasvamme reilusti nopeammin kuin markkinat yleensä tosin nykyisen Ruoholahden tila- rajoituksen takia tämän vuoden kasvu tulee olemaan maltillisempi kuin normaalisti. HELIN & CO ARKKITEHDIT Adactive Oy Adactive Oy
6
6 I tella Logistiikka keskittää varastointi- palvelujaan Lahden eteläpuolelle Orimattilan Pennalaan, jonne Hartela rakentaa parhaillaan 77 000 neliön logistiikkakeskusta. Uusi logistiikkakeskus valmistuu kesällä 2013 Itella Logistiikan nykyisen palvelu- varaston viereen. Laajennuksen jälkeen Itellan varastotila Pennalassa kasvaa yli 100000 neliömetriin. Logistiikkakeskukseen tulee uusinta teknologiaa mm. puheohjatut keräily- järjestelmät ja automaattitrukit. Kalliolle rakennettavassa rakennuksessa hyödyn- netään kustannustehokasta ja ympäristö- ystävällistä maalämpöä. Tarjoamme yrityksille palveluja kuljetusketjun jokaisessa vaiheessa. Asiakas saa meiltä tarvittaessa ulkomaankuljetukset maalla, merellä ja ilmassa, varastointipalvelut ja kotimaan jakelun. Myös logistiikan Itellalle Orimattilan Pennalaan kymmenen hehtaarin logistiikkakeskus IT-palvelut kuuluvat valikoimaamme. Logistiikkapalvelujen kysyntä on kasvussa, ja osaltaan sitä vauhdittaa verkkokauppaa harjoittavien yritysten yleistyminen, kertoo johtaja Jukka Pyykkö Itella Logistiikasta. Itellan logistiikkakeskuksesta iso osa, noin 45 000 neliötä, tulee Rautakeskon käyttöön. Pennalaan keskitetään myös Itella Logistiikan muotilogistiikan palveluvarasto- toiminnot, joiden asiakkaina ovat mm. Luhta, Reima ja Halti. Uudesta logistiikka- keskuksesta jää vielä vuokrattavaksi muille yrityksille yhteensä noin 15000 neliömetriä. Pienempi hiilijalanjälki Rautakeskon logistiikkajohtaja Olli Salmi- vaara on tyytyväinen uusien varastotilojen sijaintiin. Rautakeskolla on nykyisin pääkaupunki- seudulla neljä varastoa, joiden tuleva siirto Pennalaan on Suomen suurimpia muutto- operaatioita. Logistiikkakeskus tulee keskeiselle paikalle, josta on hyvät kulkuyhteydet Rautakeskon myymäläverkostoon niin Suomessa kuin ulkomailla. Kuljetuskilo- metrit ja hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun varastointi keskitetään yhteen paikkaan. Uuden logistiikkakeskuksen paikan valintaa ohjasi myös pääkaupunkiseutua huomattavasti edullisempi maan hinta. Logistiikkakeskus työllistää noin 200300 henkilöä, joten sillä on merkittävä vaikutus Lahden talousalueelle, Jukka Pyykkö toteaa. Uusia logistisia ratkaisuja Itella on hoitanut Rautakeskon logistiikka- palvelut jo yli 10 vuoden ajan. Yhteistyö kattaa rauta- ja maatalous- kauppatuotteiden varastoin- nin, terminaalitoiminnot ja kuljetukset. Suomen lisäksi Itella toimii Rautakeskon kumppanina Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Venäjällä. Itella ja Rautakesko suun- nittelevat uuden logistiikka- keskuksen toiminnallisia rat- kaisuja tiiviissä yhteistyössä Hartelan kanssa. Hanke on edennyt hyvin ja olemme täysin aikataulussa, Jukka Pyykkö kertoo. Logistiikan konkarit Jukka Pyykkö oik. Itella Logistiikasta ja Olli Salmivaara vas. Rautakeskolta suunnit- televat yhdessä tule- vaisuuden logistiikka- keskusta Orimattilan Pennalaan. TEKSTI: KIRSTI HELIN KUVAT: PETRI PUROMIES
7
7HARTELA 2011 Tänä päivänä on saatavana hyvin pitkälle kehittyneitä logistiikkaratkaisuja. Uuden logistiikkakeskuksen suunnittelus- sa mietimme nyt yhdessä minkä tyyppisiä ratkaisuja on järkevintä ja kustannuste- hokkainta ottaa käyttöön, toteavat Olli Salmivaara ja Jukka Pyykkö. Molemmilla on takanaan lähes 30 vuoden kokemus logistiikkapalveluista. Aikanaan varastointi oli välttämätön paha ja kustannuserä, mutta nykyisin informaatiovirran määrä ja merkitys ovat oleellisesti muuttaneet tavaran siirtymistä tuottajalta kuluttajalle. Kehittyneiden logistiikkajärjestelmien avulla voimme päättää kunkin tavaran osalta, miten ja milloin se toimitetaan perille mahdollisimman kustannustehokkaasti. Osa tavaroista kannattaa esimerkiksi kuljettaa suoraan teolli- suudelta kauppoihin tai loppukäyttäjälle. Itellan ja Rautakeskon tietojärjestelmät keskustelevat keskenään, ja voimme ottaa käyttöön puhekeräilyjärjestelmän. Tiedot kerättävistä tuotteista tulevat suoraan tieto- koneelta keräilijän kuulokkeisiin. Uudella keräilyjärjestelmällä päästään entistä tehok- kaampiin toimituksiin ja papereiden tulos- taminen vähenee oleellisesti. Olli Salmivaara uskoo, että uuden yhteen paikkaan sijoittuvan logistiikkakeskuksen ansiosta myös tavaran toimitusajat lyhenevät nykyisestä. Tällä hetkellä toimitusajat Suomessa sijaitseviin Keskon rautakaup- poihin ovat maksimissaan 48 tuntia. Tavoitteenamme on olla johtava rauta- kauppa- ja sisustustuotteiden sekä näiden palveluiden vähittäiskauppayhtiö ja toiminta- alueemme markkinajohtaja. Etenkin Venäjällä on nyt hyvät kasvunäkymät, ja tänä vuonna avaamme siellä kolme uutta myymälää, kaksi Moskovaan ja yhden Pietariin, kertoo Salmivaara. Rautakeskolla on 430 myymälää kahdeksassa maassa. Myymälät toimivat nimillä K-rauta, Rautia, K-maatalous, Byggmakker, Senukai ja OMA. Kuva: KeskoAleksander Golobov Iso hanke on edennyt hyvin ja olemme täysin aikataulussa, toteaa Itellan Jukka Pyykkö. Pennalan Logistiikkakeskuksesta hoidetaan jatkossa Rautakeskon kuljetukset kaikkiin sen 430 myymälään 8 maassa. Kuvassa Pietarhovin myymälä Pietarissa. Kuva: Webeacon OyMika Lahtinen
8
8 Konalan Ristikko - kannattava kauppapaikka -K auppakeskus Ristikko on osoittautunut erinomaiseksi kauppapaikaksi. Kolmessa vuodessa sekä myyntimme että henkilöstömme on tuplaantunut, kertoo K-kauppias Aki Luomanen. Entinen Hartwallin logistiikkakeskus Helsingin Konalassa on muuntunut moderniksi kauppakeskukseksi. Ristikossa on tällä hetkellä jo parikym- mentä muuta yritystä: Alko, pankkipalvelut, ravintoloita ja kahviloita, kampaamoja, kauneushoitola, naisten vaateliike, eläin- kauppa, kukkakauppa, pesulapalvelu, lahja- tavarakauppa ja kiinteistövälitys. Kauppa- keskus on ollut tervetullut kaupunginosaan, jossa ei aikaisemmin juuri ollut palveluja. Tehdaskiinteistöstä on vielä rakentamatta toinen, kolmas ja neljäs kerros. Toiseen kerrok- seen on suunniteltu merkkituotteiden outlet- myymälöitä ja kolmanteen ja neljänteen kerrokseen liikunta- ja studiotiloja. Kolman- nen kerroksen jopa 18 metriä korkeat tilat soveltuvat esim. sisäpelilajeihin, seinäkiipeilyyn tai elokuvateollisuuden tuotantotiloiksi. Pääkaupunkiseudulla on harvoja ison valikoiman urheiluliikkeitä ja sellainen voisi sopia hyvin Ristikkoon, itsekin aktiivisesti liikuntaa harrastava Luomanen vinkkaa. Aki Luomanen on tyytyväinen kauppa- keskuksen nykyisiinkin asiakasmääriin, mutta odottaa innolla lisätilojen valmis- tumista ja toivottaa kaikki uudet yritykset tervetulleiksi. Konalaan ja lähialueille rakennetaan jatkuvasti, esimerkiksi Ristikon viereen nousee kerrostaloja noin 1 500 asukkaalle ja läheiselle Painiityn alueelle tulee 2000 asukkaan pientaloalue. Alle 10 minuutin ajomatkan päässä on jo entuudestaan lähes 100 000 asukasta, joten kyllä täällä ostopotentiaalia riittää, Aki Luomanen toteaa. Aki Luomanen avasi Kauppakeskus Ristikkoon kolme vuotta sitten K-supermarketin, joka on nyt yksi Suomen menestyneimmistä K-kaupoista. TEKSTI: KIRSTI HELIN KUVAT: KRISTIINA HEMMINKI JA KIRSTI HELIN
9
9HARTELA 2011 K-supermarketissa käy viikossa noin 15 000 asiakasta. Ensimmäisenä vuonna kauppa saavutti 8 miljoonan myyntitavoit- teensa, ja Luomasen mukaan tänä vuonna näyttäisi toteutuvan 16 miljoonan myynti. Kauppa työllistää nykyisin jo 53 henkilöä. Maailmantalouden synkistä näkymistä huolimatta Luomanen uskoo elintarvikkeiden käyvän kaupaksi entiseen malliin. Ristikon 18 metriä korkeat tilat soveltuvat vaikka elokuvateollisuuden kuvaustiloiksi. edellyttää myös aktiivista markkinointia. K-ryhmä onkin Suomen suurimpia mainos- tajia. Luomasen K-supermarket tekee myös omaa lehtimainontaa ja suorapostituksia, ja Kauppakeskus Ristikon kauppiaat järjestävät yhteisiä markkinointitempauksia muutaman kerran vuodessa. Sata vuotta K-kauppaa Aki Luomanen 41 on neljännen polven K-kauppias. Omat vanhemmat sekä iso- vanhemmat ja isoisovanhemmat ovat olleet K-kauppiaita Pohjanmaalla. Vaasan yliopis- tosta kauppatieteiden maisteriksi valmis- tunut Aki Luomanen toimi aluksi pankin palveluksessa arvopaperimeklarina, mutta veri veti kauppiaaksi. Tämä on mukavaa ja monipuolista työtä. Saan olla paljon tekemisissä asiakkaiden kanssa ja jokaiselle päivälle riittää erilaisia haasteita. K-ryhmän työryhmissä puolestaan pääsee laaja-alaisemmin pohtimaan ja kehit- tämään Ruokakeskon ja koko K-ryhmän tulevaisuutta. Aki Luomasen vaimo toimii pankin- johtajana eikä ole suoranaisesti mukana kaupan toiminnassa. Perheen12-vuotiaat kaksoset sen sijaan käyvät jo auttamassa silloin tällöin. Lapset saavat tehdä omat uravalintansa, mutta en pane hanttiin vaikka ryhtyisivät K-kauppiaiksi. Työtunteja kertyy viikossa helposti kuusikymmentä, ja jotta jaksaisi, pitää muistaa huolehtia fyysisestä ja psyyk- kisestä kunnostaan. Pyrin pitämään koh- tuullisesti lomia ja käymään useamman kerran viikossa salilla ja lenkkipoluilla. Tämän kokoisessa kaupassa on pystyt- tävä delegoimaan ja johtamaan. Tavallista parempi ruokakauppa Ketjumme sloganina on tavallista parempi ruokakauppa ja se näkyy niin kauppam- me tuotevalikoimassa kuin henkilöstömme ammattitaidossa. K-ryhmässä kauppias pystyy itse vaikuttamaan kaupan tuotevalikoimaan, ja se on ollut kilpailuetumme alusta lähtien. Panostamme voimakkaasti asiakaspalveluun, ja herkkutoreille palkkaamme kokkitaustaisia henkilöitä, jotka tuntevat raaka-aineet ja osaavat antaa ruuanlaittovinkkejä. Hankimme elintarvikkeita yhä enemmän suoraan lähituottajilta: perunaa, leipomo- tuotteita, lihaa, marjoja, mehuja, rapuja, käsintehtyjä susheja jne. Myös luomuruokaa otamme valikoimaan sitä mukaa, kun tuot- teita on saatavana tuottajilta. Lähituottajat ovat monesti pienyrittäjiä, joilla ei ole aikaa markkinointiin ja myyntiin, ja niinpä kauppiaan pitää itse olla aktiivinen tuot- teiden hankinnassa. Elintarvikebisneksessä menestyminen
10
10 K angasalan keskustan tori- korttelin uudistaminen on seiniään suurempi hanke. Tavoitteena on elävä kuntakeskus, joka tarjoaa tekemisen meininkiä aamusta iltaan. Avain- asemassa ovat hiljattain peruskorjattu ja laajennettu kirjasto sekä kulttuuritalo, jonka rakennustyöt käynnistyvät syksyllä 2012. Kangasala on kasvanut rivakasti Tam- pereen naapurissa viimeiset parikymmentä vuotta. Vuoden 2011 kuluessa ylittynee 30 000 asukkaan rajapyykki. Viime vuodet Kangasalan torikorttelista keskustan sykkivä sydän TEKSTI: EVA-LIISA HYNYNEN KUVA: MERJA OJALA kunnassa on rakennettu ja peruskorjattu päiväkoteja sekä kouluja. Tampereen seudun kasvusta Kangas- ala saa osansa jatkossakin. Kaupunkiseudun kuntien yhteisissä suunnitelmissa Kangas- alaan on laskettu tulevan 10 000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. - Nyt on aika vahvistaa asukkaiden vapaa- ajan palveluja. Tavoitteena on kuntalais- ten hyvä ja vireä arki, johon kuuluu mahdol- lisuus harrastaa kulttuuria monipuolisesti, sanoo kunnanjohtaja Jukka Mäkelä. Kulttuurirakennukset synnyttävät laatumiljöön Kunta investoi parhaillaan kulttuuri- rakennuksiin torialueella. Kirjaston perus- korjaus- ja laajennushanke valmistui keväällä 2010. Kuntalaiset ovat ottaneet kirjaston kiittäen vastaan, ovi avautuu tiuhaan. Vuoden 2013 lopulla valmistuu kulttuuritalo, jonka kainaloon sijoittuu kuvan- veistäjä Kimmo Pyykön elämän- työtä esittelevä taidemuseo. Sekä kirjaston että kulttuuritalon rakennushankkeista vastaa Hartela, joka rakentaa myös kaksi asuinkerrostaloa torin laidalle. - Kantavana ajatuksena on kunta- keskuksen tiivistäminen eläväksi miljööksi. Kulttuuritalon yhteyteen tulee liiketiloja, joihin voisi ajatella kulttuuriin ja taiteeseen liittyvää liiketoimintaa. Uudet asuinkerros- talot vahvistavat keskustan elämää ja myös niiden kivijalkaan tulee liiketiloja, Jukka Mäkelä kertoo. Kirjasto oli 6,8 miljoonan euron inves- tointi, ja kulttuuritalon kustannukset asettuvat 7,2 miljoonan euron paikkeille. Kirjaston arkkitehtisuunnittelusta vastasi arkkitehti Jyrki Paldanius Arkkitehti- toimisto AR-Vastamäki Oy:stä. Kulttuuri- talon suunnitelmat ovat arkkitehti Mikko Heikkisen käsialaa. Arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen Oy on saavuttanut töillään kansainvälistä nimeä. Toimisto tunnetaan mm. Vantaan tiedekeskus Heurekan arkkitehtuurista. Toivomus on, että kuntalaiset löytäisivät kulttuuritalon samoin kuin Jyväskylä Tampere Pori Turku Helsinki Kangasala Tavoittelemme arkkitehtuuria, joka nostaa kuntakeskuksen miljöön laatua, sanoo kunnanjohtaja Jukka Mäkelä.
11
11HARTELA 2011 he ovat löytäneet kirjastonsa ja elämä siirtyisi kotoa neljän seinän sisältä yhä useammin kuntakeskuksen sydämeen. Torikorttelista tulee Kangasalan sykkivä sydän, kunnanjohtaja kiteyttää. Tekemisen ja viihtymisen jatkumo Kulttuuritalon juhlasalista kehkeytyy aikanaan tapahtumien keskus. Istumapaikkoja on tulossa kolmisensataa. Sali luo nykyistä paremmat olo- suhteet konserteille, mutta myös teatterille. Näyttämön syvyys riittää suurehkoillekin teatteriesityksille. Jukka Mäkelän puheesta kuuluu lämmin arvostus paikallisia kulttuuritoimijoita kohtaan. Erityisesti musiikki- ja kuorotoiminta on vireää Kangasalalla. On orkesterikokoonpanoja, teatteriryhmiä, nukketeattereita, jopa kirjakahvilatoimintaa. Musiikkileikkikoulu ja musiikkiopisto varmista- vat omalla toiminnallaan, että uusia musikantteja kasvaa kaiken aikaa. - Viime kädessä rakennus- hankkeessa on kysymys meistä kaikista kangas- alalaisista, meidän osaamisestamme ja tekemi- sestämme. Siitä, millaista arkea elämme yhdessä. Jukka Mäkelä tietää, että koulutetut kolme- kymppiset toivovat kotikuntansa taajamasta löytyvän laatukahviloita ja lounaspaikkoja. Espressoa ja elämyksiä, jotka ruokkivat viihty- misen tunnetta. Tarvitaan myös maleksimis- paikkoja, joissa voi viipyä ja kohdata tuttuja spontaanisti. Pikkukaupunkielämää parhaasta päästä, vaikka Kangasala ei ole kaupunkistatusta hankkinutkaan. - Kulttuuritalo ja sen kylkeen rakennettava ylpeydenaiheemme Kimmo Pyykkö -museo ovat tapahtumisen keskeisiä paikkoja, ja uskomme, että ne synnyttävät lisää tapahtumista ympärilleen. Kimmo Pyykkö -museosta tulee myös kansallisesti ja kansainvälisesti mielen- kiintoinen vierailukohde. Pyykkö on alkujaan Kangasalan poika, ja tuntuu hyvältä, että osa taiteilijan keskeisistä teoksista palaa pian kotiin, Mäkelä sanoo. Kimmo Pyykkö -museo on merkkitapaus Kangasalan kulttuuritalon yhteyteen kohoaa Kimmo Pyykkö -museo, joka on oma erillinen rakennuksensa omine sisäänkäynteineen. Museon perustaminen on merkkitapaus niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Suomessa yksittäisten taiteilijoiden tuotantoon keskittyneet museot ja näyttelytilat keskittyvät lähinnä kultakauden taiteeseen. Nyt oman museonsa saa nyky- taidetta edustava yksittäinen kuvanveistäjä. Kuvanveistäjä, professori Kimmo Pyykkö pitää hanketta monessa mielessä merkittävänä. Toki on hyvä tunne, että teokset löytävät tulevai- suudessa kotinsa Kangasalta, joka on itselleni erityisen merkityksellinen paikka. Olin noin 3-vuotias, kun perheemme muutti Kangasalle. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen lähdin armeijaan ja sen jälkeen Helsinkiin opiskelemaan. Kangasala on nuoruuteni maisema, ja minulla on edelleen läheisiä ystäviä siellä, Pyykkö sanoo. Kimmo Pyykkö -museon kohdalla emme puhu ainoastaan tunnearvosta, vaan hankkeeseen liittyy lähes mittaamaton kulttuurinen arvo. Yksien seinien sisälle saadaan Pyykön yli sadan teoksen kokoelma, joka kattaa pitkän taiteilijauran kaikki vaiheet. Museo saa hallintaansa myös ns. presidenttikokoelman, johon kuuluu reliefejä ja mitaleja J. K. Paasikiven muisto- mitalista presidentti Tarja Halosen reliefiin. Aivan erityislaatuisia teoksia, luonnoksia ja kipsi- valoksia löytyy presidentti Urho Kekkosesta, joka päästi Pyykön ehkä lähemmäs kuin kenenkään toisen suoma- laistaiteilijan. Kimmo Pyykön suvereeni asema suomalaisessa taide-elämässä lisää mielenkiintoa Kangasalan kulttuuri- taloa kohtaan. Kulttuuritaloon tulee lisäksi vaihtuvien näyttelyjen galleria. Pyykkö aikoo vaikuttaa siihen, että näyttelytilassa nähtäisiin tämän maan mielenkiintoisinta nykytaidetta. Kangasala ja kulttuuri lähes 30 000 asukkaan kunta Tampereen naapurissa muuttovoittoinen 1990-luvulta lähtien vireä kulttuuriharrastustoiminta: Kesäpäivän kulttuuriyhdistys, Kangasalan Kuvataiteen Ystävät, lukuisia teatteri- ja musiikkiryhmiä sekä orkestereja, mm. Nukketeatteri Hupilainen, Ramppi Teatteri, Teatteri Tuulia, Oktava-kuoro ry, Kangasalan Mieslaulajat, Pikantit-kuoro ja Suoraman nuorten kuoro Kimmo P yykön kuva-arkisto
12
12 F low-tilassa ihminen uppoutuu täydellisesti tekemiseensä ja työ etenee omalla painollaan kuin virta. Tämän päivän työelämässä on kuitenkin monia asioita, jotka haittaavat flow-tilaan pääsemistä. Ihmisten pitää olla koko ajan saavutettavissa, työ keskeytyy usein ja monia asioita pitää käsitellä saman- aikaisesti. Iso avotoimisto on työympäristö, jossa mm. melu ja puheyksityisyyden puute haittaavat keskittymistä. Koppikonttori puolestaan vaatii enemmän tilaa ja tulee kalliimmaksi. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan käyttäjät arvostavat eniten tiloja, jotka tukevat keskittymistä ja yksityisyyttä vaati- vaa työtä. Toisaalta käyttäjät arvostavat myös tiloja, jotka tukevat sosiaalisuutta ja tiimi- työskentelyä. Ihmisten välinen vuoro- vaikutus vaikuttaa entistä enemmän koko- naisuuksien hahmottamisessa, kun työn- kuvat ja osaamisalueet ovat kaventuneet. Hyvällä, käyttäjälähtöisellä tilasuunnit- telulla voidaan luoda olosuhteet, jotka mahdollistavat tehokkaan ja tuottavan työnteon erilaisissa tilanteissa sekä yksin keskittyen että yhdessä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. MONITOIMITILASSA SYNTYY HYVÄ Entiseen Novitan tehtaaseen 10 vuotta sitten suunniteltu toimistomme noudattaa pitkälti monitoimitilaideaa meillä on 46 hengen korkeaseinäisiä looseja, pieniä neuvottelutiloja ja keskusaukiona yhteinen keittiötila, arkkitehti Katia Salo esittelee. Flow-kokemus on yhteydessä työn tuloksellisuuteen ja työntekijän hyvinvointiin, mutta voiko flowta edistää työtilaratkaisuilla? Uusi konsepti toimistotiloihin Arkkitehti Katia Salo Arkkitehtitoimisto Larkas & Laineelta on 12 vuoden ajan suun- nitellut toimistotaloja. Hänellä on visio avo- toimiston ja koppikonttorin yhdistämisestä monitoimitilaratkaisuksi, joka palvelee sekä ihmisen tiedonvaihtoa että keskittymistä vaativaa työskentelyä. Tehdään avo- toimistoja, joissa on pieniä yksiköitä! Oleellista on ensin selvittää, mitä kyseisen organisaation henkilöstö työtiloissaan tekee. Työntekijöiden pitäisi päästä myös entistä enemmän vaikuttamaan työtilojensa suunnitteluun. Toimistotaloja rakennetaan niin Suo- messa kuin maailmalla yleensä ns. kaksi- käytävämallilla, jossa talon reunoilla on joko huoneita tai avotoimistoa. Malli on edelleen käyttökelpoinen, mutta uudenlaisella tila- järjestelyllä ihmisten kulkureitit saadaan risteämään luonnollisesti ja näin luodaan helppoja vuorovaikutustilanteita, Katia Salo kuvailee. Monitoimitilakonseptin mukaan toimistokerroksen hissi- ja porrasaulasta toimitilaan tultaessa ensimmäisenä on kahvi- ja taukopiste eli ns. ahaa-aukio, jossa ihmiset voivat spontaanisti tavata ja keskustella keskenään kahvikupposen äärellä. Seuraavaksi kuljetaan vyöhykkeit- täin ryhmätyötila- ja neuvottelutilojen läpi kohti avotilan työpisteitä ja samalla julkisesta tilasta siirrytään vaiheittain kohti yksityistä. Työpisteet sijaitsevat uloimmalla vyöhykkeellä, pääosin avo- toimistossa, joka on jaettu seinin, seinäkkein tai verhoin korkeintaan 1012 hengen työpisteisiin. Perimmäisenä on nykystandardia pienempiä yksittäisiä huoneita työhön, jonka luonne vaatii täysin eristettyä työtilaa. Tutkimuksen mukaan toimistojen työ- pisteet ovat 40-prosenttisesti käyttämättä päivän mittaan, joten yksittäisten työ- huoneiden ja työpisteiden kokoa voitaisiin hyvin pienentää 56 neliöön ja käyttää yli jäävä tila esimerkiksi ryhmätyötilana, Katia Salo sanoo. Uutta toimitila-ajattelua edustaa myös se, että työntekijät voivat itse vapaasti valita itselleen sopivan tilan kulloisenkin työ- tehtävän mukaan. Keskittymistä vaativaan tehtäväänkin voi syventyä vaikkapa yksin aulan sohvalla tai yhdessä muiden kanssa taukotilan pöydän ääressä. F L O W TEKSTI: KIRSTI HELIN KUVAT: KIRSTI HELIN JA PETRI PUROMIES
13
13HARTELA 2011 Talon sisääntulo on tärkeä kohtaamispaikka ja antaa ensivaikutelman yrityksestä. Basware Oyj:n toimitalon sisääntulokahvila Quartetto Business Parkissa Leppävaarassa. VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ edistää flown syntymistä tukee työhyvinvointia lisää työn tuloksellisuutta vähentää sairauspoissaoloja helpottaa rekrytointia rakentaa yrityksen imagoa Tilat imagon rakentajana Toimitilat ovat tärkeä viestinnän väline ja osa yrityksen imagon rakentumista niin asiakkaille kuin omalle väelle. Työntekijöiden viihtyminen työpaikallaan näkyy myös ulospäin. Yrityksen toimitalolla ja sen sisustusratkaisuilla voidaan tehokkaasti tuoda esiin yrityksen arvomaailmaa. Yritykseen saapuvan näkökulmasta merkityksellistä on esimerkiksi se, kuinka vaivattomasti hän saa autonsa pysäköityä. Sen lisäksi, että kerroksissa on rentoja yhteis- tiloja, myös talon aulan tulisi olla miellyt- tävä ja lämminhenkinen. Talon sisään- tulo on tärkeä kohtaamispaikka, Katia Salo muistuttaa. Toimitilojen muunneltavuuden lisäksi vihreät arvot ovat edelleen vallitseva trendi toimi- tiloissa. Ympäristötietoisuus on asia, joka halutaan tuoda esille paitsi teknisissä ratkaisuissa myös talon sisustuksessa. Sitä ilmentämään rakennuksen sisääntuloaulaan saatetaan tuoda esimerkiksi vihreä puu tai aurinkopaneeli laitetaan näkyvästi esille. Energiatehokkuudesta on kuitenkin tulossa vähitellen luonnollinen osa rakentamista ja ympäristösertifioinnin esiin tuominen ei ole jatkossa enää merkityksellistä imagon rakenta- misen kannalta, Katia Salo toteaa. K uva: Kinnarps Oy K uva: Martela Oy K uva: Martela Oy
14
J anhuan asuinalueen suunnittelu perustuu korkeakouluille järjestettyyn kilpailuun, ja se on osa valtakunnallista puukaupunkihanketta. Puolustusvoimilta vapautuneelle 20 hehtaarin maa-alueelle rakennetaan seitsemän pientalokorttelia ja yksi rivitalokortteli yhteensä parille sadalle asukkaalle. Kaikilta korttelialueilta on näköyhteys merelle, ja rannat jäävät vapaasti kuljettaviksi. Alueelle on myös suunniteltu venesatamaa ja matkailupalveluja. Uudenkaupungin kes- kustan palvelut ovat vain kilometrin päässä. Hartelan rakentamaan kortteliin tulee 14 erillispientaloa, jotka ovat pinta-alaltaan 100160 m 2 . Lisäksi kortteliin tulee väestön- suojarakennus. Arkkitehtihuone Artto Palo Rossi Tikka Oy:n suunnittelemat talot ovat yksi- tai kaksikerroksisia ja harjakattoisia. Rakennusten energialähteenä voi olla myös maalämpö ja aurinkopaneelit. Talot rakennetaan sisustusratkaisuja myöten valmiiksi Hartelan Rauman ele- menttitehtaalla sisätiloissa ja ne kuljetetaan Kaupunkipuutaloja meren rannalle HARTELA-YHTIÖT LUKUINA 2011 Liikevaihtoennuste 370 milj. euroa Henkilöstömäärä 1 100 Perustettu vuonna 1942 TIESITKÖ ETTÄ Vuonna1942EmilHartelajaVilhoHeinonenperus- tivat Turussa huoneenrakentamiseen erikoistuneen Urakoitsijat Oy:n. Toiminta laajeni pääkaupunkiseudulle, jossa perustettiin vuonna 1959 Rakennusosakeyhtiö Hartela. Jo 1960-luvun alussa Hartela vakiinnutti asemansa Suomen kymmenen suurimman rakennusliikkeen joukossa. 1970-luvunlopullaHartelaaloittivientitoiminnanLähi- ja Kaukoitään. Sittemmin Hartela on laajentanut liike- toimintaansa Suomen lähialueille Venäjälle ja muihin IVY-maihin. Ulkomaan toimistot ovat Moskovassa, Pietarissa ja Harkovissa. HartelaonmyösSuomensuurimpiatalotekniikka- urakoitsijoita. etunimi.sukunimihartela.fi toimitilathartela.fi www.hartela.fi 15HARTELA 2010 RaKeNNuSOSaKeYHTIÖ HaRTeLa Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 Lahden aluetoimisto nullesinullnullenkatu 31 null 15140 LAHTI puh. 010 561 3300, faksi 010 561 3301 Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3200, faksi 010 561 3001 O. Salonen Oy Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 HaRTeLa OY Lnulltinen Rantakatu 53, PL 623, 20101 TnullKnull puh. 010 561 2000, faksi 010 561 2001 Rauman aluetoimisto Senullnaanullnkatu 5, 26100 RAnullA puh. 010 561 2null0, faksi 010 561 2null1 Tammisaaren aluetoimisto nullhenullehnullnkatu null 10600 TAnullISAARI puh. 010 561 2200, faksi 010 561 2201 Tamnullreen aluetoimisto Hnulleenkatu 13 A, 33100 TAnullERE puh. 010 561 2500, faksi 010 561 2501 Hartela Kiinteistömyynti Oy Lnulltinen Rantakatu 53, PL 623, 20101 TnullKnull puh. 010 561 2100, faksi 010 561 2001 HaRTeLanullORunullOY Kasanullintie 23, PL 55, null101 nullLnull puh. 010 561 2600, faksi 010 561 2601 HaRTeLa TaLOTeKNIIKKa OY Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 Sainull Oy Lansantie 23, 02630 ESPnull puh. 010 561 3null0, faksi 010 561 3null1 HTnullnullkönulllnulllu Oy Anullntitie 5, 00410 HELSINKI puh. 010 561 3500, faksi 010 561 3601 Turun nulllo null nullima Oy Hiinullnkatu null 20360 TnullKnull puh. 010 561 2null0, faksi 010 561 2null1 tiat nullat panullettia null knullpnullunulle null knull knullaan nullatnulltettu. Panulleke null nullsitettu null sen nullttia null nullatnulltettu. nullkanullutta siinullukseen tunullkeskuspnullnullinullnull. Kauknullnullpnullenullnulltnulln nullitetnull tanull nulln nullnullitnull null tnulleutettu nullsikienullnullsenull na pattenullnullnullitnullsennull Asunnnullsa null hunulleistnullnulltainen, nullnullnull tanulleennullnull tanull inullannullihtnull Asunullsnullkanullutta nullnull snull hunulleistnullnulltainen nullinullnnnull, nullnulla nullnullnullinulla nullinullan snullnullnullnullnullutanullnulla asteenulla. Tanull null nullitettnullkaapenullnullTnullnullnullknulln null asunnnullsa null nnulleat tietnulliikennenull null tenullet. Tyyliknulltnullasumista Ratinannullnta null Tanullenullen uusi nullunull hanullinen anullnullnulle, nullnka anullkitehtuunulln nulltennullnullhtnullnulltana nullat nullnullet Pnullnullnull nullnullen nullisenullt. Kaikkien asuntnullen panullekkeinulla null tenullsseinulla anullutuu kaunull nis nullnullinullisenull. nullnullisinullissa null paikanulla nullunullttua punatiinullnullnullistuttanullssa histnullianullisen nullSK null nullAnullkitehtuunulla Ratinanrannan uudet talot ovat muutaman minuutin kävelymatkan päässä Tampereen keskustan palveluista. Tanullenullen anullkitehtuunull nullsta null nullpattua pintaa, nullka heinullstaa nnullnullikaa. Kinullnullnullt null pinnnulltettu nullaniittinullatnullnulla. Pnullnulls null hunulleet, panullekkeet null tenullssit null nullsitettu. Asukkainulln autnullainull kat null sinullitettu tanullnulln anulle kaksikenullnullsiseen paiknulltushanulliin, nullsta null hissinulltenull kuhunkin pnullnullskenullnullseen. Hanullenull nullkentaa anulleenulle kaikkiaan nenullnulltanullnulltinullnull nullista knullnulls As null Ratinannnullka nullnullistuu kesnullnull 2011. Pieninullnull asunnnull nullat anullnullaan 24,5 null 2 null isnullnullat kattnullenullssein nullnullstenull tut 1null,5 null 2 . nullinullisen tanullnulltinull As null Ratinantanullen suunnittenull null null knullnnistettnull. n Asuintalojen ja Pyhäjärven välissä kulkee rantabulevardi, ja venepaikkoja voi jatkos- sa vuokrata kaupungin rakentamasta ve- nelaiturista. Leena Kytökari on tyytyväinen uuden keittiönsä varustetasoon. työmaalle muutamana lohkona. Alueella on jo valmiina neljä taloa. Puurakentamisen puolesta Janhuanniemen kaupunginosa on osa kansal- lista Moderni puukaupunki -hanketta, jonka tarkoituksena on saada aikaan puurakenta- misen avulla asukaslähtöisiä, viihtyisiä ja esi- merkillisiä asuinmiljöitä eri puolille Suomea. Hankkeen tavoitteena on lisätä puun käyttöä myös piha- ja ympäristörakentamisessa ja sisustamisessa sekä tuoda esille puurakenta- misen myönteisiä ympäristöarvoja. Puun käyttöä rakentamisessa korostaa myös maamme uusi hallitus, joka on sitoutunut puurakentamisen edistämiseen kolmen eri ministeriön vastuualueilla olevilla ohjelma- tavoitteilla. Hallitusohjelmassa tavoitellaan merkittävää puun käytön lisäämistä sekä julkisessa että yksityisessä rakentamisessa. Puun kysynnän hiipuessa kemiallisen metsäteollisuuden puolella aletaan kotimaista puuta käyttää jatkossa entistä enemmän rakentamiseen. Puun puolesta puhuvat myös elinkaariajattelu ja ilmastoystävällisyys. Hartelassa on aktiivisesti kehitetty puu- rakentamisen osaamista, ja Rauman tehtaalla on jo useamman vuoden ajan rakennettu niin pientaloja kuin isompiakin rakennuksia puusta. Janhuan monivaiheinen historia Janhuanniemi on kokenut aikojen saatossa monta vaihetta. Alueella on toiminut mm. saha, konepaja, veneveistämö ja talvi- ja jatkosodan aikana Suomen merivoimien tärkein miinapaja. Puolustusvoimien käytössä alue oli 1980-luvun puoliväliin asti, ensin rannikko- tykistöpatterin ja myöhemmin aliupseeri- kurssin koulutuspaikkana. Alueella on edel- leen sahaustoiminnan aikoina rakennetut kivitalot, jotka ovat toimineet varusmies- ten majoituskasarmeina. Sittemmin Janhuan Orkidearanta Oy -niminen yritys osti suojellut rakennukset, ja nykyisin ne toimivat mm. orkideanäyttelytilana. Puukaupunkien parhaimmistoa Uudenkaupungin asemakaavan on laatinut lääninarkkitehti G. T. Chiewitz vuonna 1855. Kaupungissa oli siihen mennessä ollut useita suuria tulipaloja, ja uudessa asemakaavassa otettiin paloturvallisuus erityisesti huomioon: TEKSTI JA KUVAT: KIRSTI HELIN Uudenkaupungin keskustan tuntumaan rakennetaan vanhan puukaupunkiperinteen hengessä uusi puutaloalue.
15
15HARTELA 2010 RaKeNNuSOSaKeYHTIÖ HaRTeLa Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 Lahden aluetoimisto nullesinullnullenkatu 31 null 15140 LAHTI puh. 010 561 3300, faksi 010 561 3301 Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3200, faksi 010 561 3001 O. Salonen Oy Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 HaRTeLa OY Lnulltinen Rantakatu 53, PL 623, 20101 TnullKnull puh. 010 561 2000, faksi 010 561 2001 Rauman aluetoimisto Senullnaanullnkatu 5, 26100 RAnullA puh. 010 561 2null0, faksi 010 561 2null1 Tammisaaren aluetoimisto nullhenullehnullnkatu null 10600 TAnullISAARI puh. 010 561 2200, faksi 010 561 2201 Tamnullreen aluetoimisto Hnulleenkatu 13 A, 33100 TAnullERE puh. 010 561 2500, faksi 010 561 2501 Hartela Kiinteistömyynti Oy Lnulltinen Rantakatu 53, PL 623, 20101 TnullKnull puh. 010 561 2100, faksi 010 561 2001 HaRTeLanullORunullOY Kasanullintie 23, PL 55, null101 nullLnull puh. 010 561 2600, faksi 010 561 2601 HaRTeLa TaLOTeKNIIKKa OY Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 Sainull Oy Lansantie 23, 02630 ESPnull puh. 010 561 3null0, faksi 010 561 3null1 HTnullnullkönulllnulllu Oy Anullntitie 5, 00410 HELSINKI puh. 010 561 3500, faksi 010 561 3601 Turun nulllo null nullima Oy Hiinullnkatu null 20360 TnullKnull puh. 010 561 2null0, faksi 010 561 2null1 tiat nullat panullettia null knullpnullunulle null knull knullaan nullatnulltettu. Panulleke null nullsitettu null sen nullttia null nullatnulltettu. nullkanullutta siinullukseen tunullkeskuspnullnullinullnull. Kauknullnullpnullenullnulltnulln nullitetnull tanull nulln nullnullitnull null tnulleutettu nullsikienullnullsenull na pattenullnullnullitnullsennull Asunnnullsa null hunulleistnullnulltainen, nullnullnull tanulleennullnull tanull inullannullihtnull Asunullsnullkanullutta nullnull snull hunulleistnullnulltainen nullinullnnnull, nullnulla nullnullnullinulla nullinullan snullnullnullnullnullutanullnulla asteenulla. Tanull null nullitettnullkaapenullnullTnullnullnullknulln null asunnnullsa null nnulleat tietnulliikennenull null tenullet. Tyyliknulltnullasumista Ratinannullnta null Tanullenullen uusi nullunull hanullinen anullnullnulle, nullnka anullkitehtuunulln nulltennullnullhtnullnulltana nullat nullnullet Pnullnullnull nullnullen nullisenullt. Kaikkien asuntnullen panullekkeinulla null tenullsseinulla anullutuu kaunull nis nullnullinullisenull. nullnullisinullissa null paikanulla nullunullttua punatiinullnullnullistuttanullssa histnullianullisen nullSK null nullAnullkitehtuunulla Ratinanrannan uudet talot ovat muutaman minuutin kävelymatkan päässä Tampereen keskustan palveluista. Tanullenullen anullkitehtuunull nullsta null nullpattua pintaa, nullka heinullstaa nnullnullikaa. Kinullnullnullt null pinnnulltettu nullaniittinullatnullnulla. Pnullnulls null hunulleet, panullekkeet null tenullssit null nullsitettu. Asukkainulln autnullainull kat null sinullitettu tanullnulln anulle kaksikenullnullsiseen paiknulltushanulliin, nullsta null hissinulltenull kuhunkin pnullnullskenullnullseen. Hanullenull nullkentaa anulleenulle kaikkiaan nenullnulltanullnulltinullnull nullista knullnulls As null Ratinannnullka nullnullistuu kesnullnull 2011. Pieninullnull asunnnull nullat anullnullaan 24,5 null 2 null isnullnullat kattnullenullssein nullnullstenull tut 1null,5 null 2 . nullinullisen tanullnulltinull As null Ratinantanullen suunnittenull null null knullnnistettnull. n Asuintalojen ja Pyhäjärven välissä kulkee rantabulevardi, ja venepaikkoja voi jatkos- sa vuokrata kaupungin rakentamasta ve- nelaiturista. Leena Kytökari on tyytyväinen uuden keittiönsä varustetasoon. kadut tehtiin leveiksi ja korttelit erotettiin puuistutuksin. Uusikaupunki on parhaiten säilynyt 1800-luvun klassismia edustava puukaupunki maassamme. Vanhaa keskustaa oltiin 1970- luvulla kaavoittamassa kerrostalo-alueeksi, mutta Museovirasto tutki kaupungin puutalo- kantaa ja sai kaupungin muuttamaan suunnitelmiaan. Jäljellä oleva puutaloalue saatiin pelastettua ja 1980-luvulla alkoi vilkas korjauskausi. Uudenkaupungin 60 korttelissa on edelleen tallella yli 400 vanhaa puutaloa. Lisätietoja Janhuanniemen kohteesta: Hartela Oy Kiinteistömyynti Oy puh. 010 561 2700 toimisto.raumahartela.fi Arkkitehtihuone Artto Palo Rossi Tikka Oy
16
SAAT SAMALLA ENEMMÄN Keilaranta Tower on kokonaistaloudellinen ratkaisu toimitilaa tarvitsevalle.tarvitsevalle Se on kustannuksiltaan kilpailukykyinen ja tiloiltaan huipputehokas. Sen kerrokset ovat suuria ja muuntojoustavia. Keilaniemi kuuluu liiketoimintaympäristönä Suomen vetovoimaisimpiin. Palveleva Keilaranta Tower ottaa kärkipaikan toimistotalojen joukossa. Otatko sinä omasi? www.keilarantatower. SIJOITTAJA TOTEUTTAJA metro 2015 HELIN&CO ARKKITEHDIT TIIT LOOJEEJ N N VUV OOKRAUS Rakennusosakeyhtiöö HHartelaa Sarii RRauunin o o 050 0 5226 6 688868 LIISÄTIT ETE OJO A A KeK sks ini äiinen n Eläkä eve akuuutusyyhtiöiö Illmamariineen n Villl e e Laururila a 040 0 0 5005 1 1 00404 Noin 3 000 työpistettä Kokonais- taloudellinen