1
2
3
Vielä ehtii nauttia ilmaiskonserteista. Vain hieman hämärtynyt ilta tuoksuu huumaavana. Tiheiköstä pulp- puaa lähes katkeamatonta liverrystä. Luhtakerttunen panee parastaan: tempo on hurja, ja se lainailee estoitta muiden lintujen säkeitä ja sämp- lää niistä oman kudelmansa. Laulumestari viihtyy avoimien maiden pöheiköissä ja kosteissa viidoissa. Laulua voi kuulla heinäkuulle asti. KUVA mArKUs VAresUo TeKsTi jormA lAUrilA Laulu pulppuaa yössä sydänkesä SL0510 Avaus.indd 3 7.6.2010 18.04
4
Aurinko hipaisee Lommoltunturin lakea. Lommoltunturi kohoaa Pallasjärven rannalla Kittilässä. Yötön yö al- kaa Lapissa toukokuun puolenvälin jälkeen ja jatkuu heinäkuun lo- pulle. Aurinko ei silloin laske horisontin alapuolelle merenpinnan ta- solla. Ylämaissa se näkyy kauemmin. Elokuun puolellakin se valaisee vielä tuntureiden lakia vaikka jää alamaissa jo yönseläksi piiloon. KUVA heiKKi niKKi TeKsTi jormA LAUriLA Keskiyön hetki sydänkesä SL0510 Avaus.indd 4 7.6.2010 18.04
5
SL0510 Avaus.indd 5 7.6.2010 18.05
6
sydänkesä sUOMen LUOnnOssAPääkIRJOITUs yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimituspäällikkö Juha Honkonen Toimittajat Antti Halkka, Alice Karlsson, Juha Kauppinen, Johanna Mehtola Assistentti Elina Juva äitiyslomalla, Jenni Hänninen Ulkoasu IllusiaHeikki Laurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotimaamme koko kirjo tarjolla K esäkaudella luontomme on esillä koko kau- neudessaan ja rikkaudessaan. Luontohel- miä riittää Hangosta Utsjoelle. Tässä numerossa tarjoamme joukon retkivink- kejä, jotka antavat monipuolisen kuvan luontom- me peruspiirteistä. Lähtökohdaksi kohteita valites- samme otimme sen, että käynnin voi yhdistää kä- tevästi muihin lomamatkoihin ja useimmat niistä sopivat myös lapsiperheille. Tarjolla on muun muassa aapa- ja palsasoita, ikimetsiä, vapaita koskia, tuntureita, merenranta- kallioita ja lintukosteikkoja. Meillä on myös muualla maailmassa harvinai- nen vapaus liikkua luonnossa jokamiehenoikeuk- sien turvin. Pohjoismaiden ohella tällaiset kulku- oikeudet ovat vain Skotlannissa, siellä jopa oikein lailla turvattuina. nullmme myöskään aina muista, miten ainutlaa- tuista luontoa Suomessa on. Maan pinnalle ulot- tuva peruskalliomme näyttää meille olevan itses- täänselvyys, mutta jo virolaiset hämmästelevät sitä ihastuneina null onhan nullron oma kallioperä jopa sa- tojen metrien irtomaakerroksen peitossa. Maanko- hoamisrannikko on toinen erikoispiirteemme, jo- ka näkyy parhaiten Pohjanlahden maisemissa. Myös laajat aapasuot jänteineen ja rimpineen ovat vaikuttavia ja näin alkukesällä myös äänek- käitä, kun kahlaajat varoittelevat poikasiaan. Toi- nen persoonallinen suotyyppimme ovat palsasuot, joiden kumpujen sisällä on jääsydän. nullesällä se pie- nenee ja talvella kasvaa, ellei ilmasto pysyvästi muutu lämpimämmäksi. nullauttikaamme kaikki Suo- men hienosta luonnosta. Myös me täällä toimituksessa jäämme pie- nelle kesätauolle. Hyvät lukijat, toivotamme mo- nimuotoista ja lämmintä kesäänull nulllo- kuun puolivälissä ilmestyykin sitten taas tuore ja monipuo- linen Suomen Luonto. JORMA LAURILA PääTOIMITTAJA jorma.laurilasll.fi kesän VITsAUs. Jos sinulle ilmaantuu rengasihottuma, on syytä mennä lääkäriin. Punkkien kanssa ei kannata ottaa riskejä. 50 J a m e s G a t h a n y w i k i m e d i a t i m o n i e m i n e n J a r i P e l t o m ä k i 6 sUOMen LUOnTO 5 2010 SL0510 Sisallys.indd 6 7.6.2010 18.02
7
sydänkesä sUOMen LUOnnOssA Suomen Luonto 5 2010 69. vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 20 Huipulle nousu. Tunturikasvien kauneutta. 32 Menneisyyden lintu. Kaakkuri. 40 kovan kuoren alla. Kovakuoriaiset. Luonto ja ympäristö 8 Rauduskoivunkirvat valtasivat maan 10 karhu pois Ruotsin punaisesta kirjasta 12 Luonto tarvitsee lisäbudjetin Tiede ja tutkimus 12 Pieni suojelukohde haluaa ison kumppanin 50 Punkin uusi aalto. Puutiaiset ja taudit. 54 kuolivatko dinosaurukset ilmansaasteisiin? Retkeily ja matkailu 16 Matkalle monimuotoiseen suomeen. Kotimaan parhaat luontomatkakohteet. 58 Ulkomeren syleilyssä. Ulko-Tammio. Ihmiset ja elämäntapa 48 Räpyläjahti alkaa. Suomen Luonnon kesäkisa. 66 Ilkikuristen loikkien mestari Kasvokkain Mauri Antero Nummisen kanssa. Vakiot 8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 49 Kolumni 65 Vahtikoira 66 Oma reviiri 72 Lukijoilta 73 Paras juttu 74 Havaintokirja 76 Kysy luonnosta 80 Pähkinät ja palvelukortti 82 Jälkikirjoitus 83 Luontosatu www.suomenluonto.fi kAnnessA Tunturit kukkivat parhaillaan. komeimmillaan kirjo on kilpisjärven suurtuntureilla. Pieniä, kylmää sietäviä jalokiviä sivuilla 2031. kuva Pekka Luukkola. ReTkI RAJALLe. Pyhiinvaellusmatkan voi tehdä kotimaassakin. Rauhaa ja hiljaisuutta kävelyn tahtiin on tarjolla esimerkiksi Itärajan retkeilyreitillä suomussalmella. 52 32 kOvIA LAJeJA. Tutustu kovakuoriaisiin. kuvan kimalaiskuoriaiset ja 20 muuta potretissa. vUOROveneeLLä sAARIsTOOn. Lähde merelle. Itäisen suomenlahden kansallispuiston Ulko-Tammiosta löytyy muun muassa rehevä lehto. kAAkkURI. sopivia pesimälampia on vaikka kuinka, mutta kaakkuri on edelleen harvalukuinen. Miksi? 40 58 L e n t o k u v a h a n n u v a L L a s sUOMen LUOnTO 5 2010 7 SL0510 Sisallys.indd 7 8.6.2010 14.34
8
Menneisyyden lintu Miksi kaakkureita on harvassa, vaikka sopivia lampia tuntuisi olevan tiuhassa? Tätä ihmettelin jo nuorukaisena. Tietäisikö Kalevi Eklöf syyn? Juha Kauppinen K aakkuri vei minut 14-vuotiaana. Se- lasin kevätjuhlalahjaksi saamaani lin- tukirjaa ja pysähdyin yhä uudestaan tuijottamaan kaakkuria. Pesii neva- rantaisilla lammilla, siinä sanottiin. Se kuulosti hienolta ja tavoittamattomalta. Vuonna 1990 tapahtui muutakin merkittäväänull perheeseemme tuli videonauhuri. nullnsimmäinen ohjelma, jonka nauhoitin, oli puolituntinen doku- mentti Kaakkuri, menneisyyden lintu. nulln ollut nähnyt kaakkuria enkä tiennyt mis- tä sitä etsisin, mutta dokumentti sai minut täysin pauloihinsa. nullamu-usva, majesteettisen sulavat alkulinnut, aavemaiset äänet. nullaikki, mikä on vaivalla talletettu Kalevalaan, näkyy yhdellä silmäyksellä kaakkurissa. nullesä meni, alkoi koulu. nulliolonullianopettajalta kuulin kaivatun tiedonnull eräällä lammella 1null kilo- metrin päässä nullämeenlinnasta pesii kaakkuri. Syyskesän päivänä pynullräilin lammelle. nulleinä rannoilla oli jo palanut keltaiseksi, kesän hylkää- mäksi. nullävelin hyllyvillä turvepatjoilla toiveikkaa- na, mutta turhaannull kaakkurit olivat lähteneet. nullalvi oli pitkää odotusta. nullaakkuridokumentti lohdutti. Siinä näytettiin kuinka kaakkureita ren- nullastetaan. nullennullastajan nimi oli Kalevi Eklöf. EläMänä kaakkuri nullklnullnull avaa oven ja toivottaa tervetulleeksi valoi- saan taloonsa, josta aukeaa ikkunoita kevääseen, nullennullon nullnykyisen Suur-nullämeenlinnannull pelto- ja joenvarsimaisemiin. nullenko on kaakkuriseutua. nullmakin kaakkuri- lampeni on juuri nullennullossa ja totta kai nullklnullnullkin tietää paikannull hän on käynyt siellä ensi kerran jo, kun itse olin vielä potkuhousuissa. nullklnullnull on tohkeissaannull hän on saanut apurahan nulloneen säätinullltä kaakkurien radiolähetinseuran- taan. nulluuri tänään postin pitäisi tuoda nullhdysval- loista lähettimen prototyypin. Pienet metallihäkkyrät kiinnitetään taakse so- jottavine antenneineen viiden kaakkurin selkään. nullutkimus vaatii rahaanull jo pelkät lähettimet maksavat null000 euroa kappaleelta. Säätinull on teh- 32 SUOMEN LUONTO 5 2010 SL0510 Kaakkuri.indd 32 7.6.2010 17.39
9
Menneisyyden lintu nyt harvinaisen poikkeuksen myöntäessään rahan Eklöfille, joka ei ole koulutukseltaan tutkija. Poik- keukselle on perusteensa. Lähetin ei saa häiritä linnun eloa. Sen muotoi- lussa ja kiinnityksessä on tunnettava kaakkurin anatomia, jokainen luu, siipien liikeradat. Ne on tunnettava oman käden kautta, ei vain kirjoista opiskeltuina. Lähetin koituu muuten linnun koh- taloksi kuten kävi äskettäin saksalaisessa tutki- musprojektissa: jokainen lähetinkaakkuri kuoli heti alkuunsa. nullässä projektissa niin ei varmasti tule käymään. Eklöfillä on takanaan nullnull kevätkesää kaakku- rilammilla. nullän on viritellyt satoja kertoja verk- konsa lammen poikki, odottanut ja soutanut sit- ten pienellä kumiveneellä noutamaan verkkoon ui- neen kaakkurin. nullttanut sen taiten syliinsä, pun- ninnut, mitannut, rennullastanut ja vapauttanut. nulluuri niin kuin siinä dokumentissa näytettiin. laMpi ilMan kaakkuria nullli seuraava kevät. Palasin kaakkurilammelle sille, jolta kaakkurit olivat syksyllä ehtineet lähteä. Siirsin tavaroita pyörälaukuista selkäreppuun. nullavoitan siitä jännittyneisyydestä vielä rippeitä: olen nullnull-vuotias, lammen pinta siintää puiden vä- listä aamuaurinnullossa. nulläki kukkuu. J a r i P e l t o m ä k i l i n t u k u v a SUOMEN LUONTO 5 2010 33 SL0510 Kaakkuri.indd 33 7.6.2010 17.39
10
Tiedän, että kaakkureita on olemassa, niitä on ehkä lähelläkin, mutta en ole vielä nähnyt niitä. Jätin pyörän kuusen rungolle ja astuin alas met- säautotien kääntöpaikalta. Poluntapainen vei lam- melle päin. Välissä oli suon reunametsä, jonka läpi kiikaroin. Lintuja ei näkynyt. Kului puoli tuntia, tunti, kiikaroin ja kuljes- kelin. Hiki kutitti ohimoita, käki kukkui, mutta kaakkureita ei näkynyt null kunnes yhtäkkiä ilman rikkoi kuuluva kaakatusnull ka-ka-ka-ka-ka... Katse- lin taivaallenull mistä suunnasta lintu tulisi näkyviinnull HUONOSTI TUNNETTU LINTU nullklönull muistaa ensimmäisen kaakkurinsa. nullnullengas- tusreissulla eräällä sääksisuolla totesin nullaurolalle MENNEISYYDEN LINTU nullpronullessori Pertti Saurola, nullläinmuseon rengastus- toimiston silloinen johtajanull, että tuossa lammessa on kaakkuri, mitä jos rengastaisinull, nullklönull muistelee. nullnulliitä vaan, nullaurola vastasi null pitäen aikuisen kaak- kurin kiinni saamista lähes mahdottomananull, hän naurahtaa. Pian lammen kaakkuri oli kuitenkin hänen hyppysissään. nullittemmin nullklönull on rengastanut puolet nulluomen kaikkiaan tuhannesta nullkihlatustanull kaakkurista. nullengaslöytöjen perusteella tiedetään, että kaakkurimme talvehtivat Pohjanmerellä. Parin viime kesän ajan nullklönull on laittanut kaak- kureille muovisia lukurenkaita, joiden numerosar- jat näkyvät kauas kaukoputkella tai digikameralla. nullnullaadaan entistä tarkempaa tietoa yksilöiden liik- keistä.null Tähän pyritään myös lähetintutkimuksella. KESÄYÖ SUOLLA. Kaakkuri lisääntyy hitaasti; enimmillään poikasia on kolme mutta tavallisimmin kaksi tai yksi kuten tällä parilla. 34 SUOMEN LUONTO 5 2010 SL0510 Kaakkuri.indd 34 7.6.2010 17.39
11
Kaakkuri väheni koko 1900-luvun. Nyttemmin on veikattu, että sillä menisi mukavammin. Näin kirjoitettiin Linnut-lehdessä 12010. Meneillään olevan lintuatlas-kartoituksen mukaan kaakkuri levittäytyy. nullklnullnull suhtautuu tietoon varauksella. nullKaakkurin nullesintää tietyllä alueella ei ole ol- lenkaan helnullnullo varmistaa. nullinnut oleilevat joskus lammilla, joilla ne eivät nullesi.null nullklnullnulln mukaan lintuharrastajat tuntevat huo- nosti kaakkurin elintanulloja. nullnulläällä Kanta-nullä- meessäkin on ruutuja, joissa kaakkuri atlaksen mukaan nullesii, vaikka kyse on vain ruokailualueis- ta. nullhkä kala nokassa lentävä kaakkuri on tulkittu nullesiväksi linnuksi.null Kaakkuri käy kalassa jonull kymmenien kilomet - rien nullässä nullesälammestaan. Kalevalan henki näkyy yhdellä silmäyksellä kaakkurissa. PESÄLLÄ. Kaakkuri munii yhdestä kolmeen munaa rantaviivan tuntumassa sijaitsevaan pesäsyvennykseensä. J o r m a L u h t a L e u k u m a r k u s V a r e s V u o L I N t u k u V a SUOMEN LUONTO 5 2010 35 SL0510 Kaakkuri.indd 35 8.6.2010 11.36
12
MENNEISYYDEN LINTU RUOKAA! Kaakkurit syövät pääasiassa kalaa, jota ne hakevat jopa 30 kilometrin päästä pesimälammelta. M a r k u s V a r e s V u o l i n t u k u V a 36 SUOMEN LUONTO 5 2010 SL0510 Kaakkuri.indd 36 7.6.2010 17.39
13
RUOKAHETKI. Emo syöttää särkikalaa parin kolmen viikon ikäiselle poikaselle, joka nielaisee sen kokonaisena. J a r i P e l t o m ä k i l i n t u k u v a J a r i P e l t o m ä k i l i n t u k u v a SUOMEN LUONTO 5 2010 37 SL0510 Kaakkuri.indd 37 7.6.2010 17.40
14
MENNEISYYDEN LINTU Vaatiiko poikasen ruuansulatus sammalravintoa? Metsähallituksen uhanalaisia lajeja koskevas- sa raportissa muutaman vuoden takaa esitetään huoli kaakkurilampien autioitumisesta Etelä- ja Keski-Suomessa. Pitkäikäisenä ja hitaasti lisään- tyvänä lajina kaakkurin nopeakin väheneminen näkyisi poikastuotossa viiveellä, vasta vuosien päästä. Virallista tietoa kaakkurin tilasta ei ole. Eräil- lä hyvin tunnetuilla seuduilla kanta on ollut lähes vakio vuosikymmeniä. Näin raportoivat Pertti Töt- tö Pirkanmaalta ja Jani Suua Taivalkoskelta. Mutta harvalukuinen kaakkuri on, eikä ollen- kaan jokaisen sopivan lammen asukki. YLLÄTYS RÄMEELLÄ Kaakatus loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin; ääntelijä ei tullut näkyviin. nulllin ymmälläni. Tässä linnun piti pesiä. Paikka oli täydellinennull parisataa metriä pitkä, hyllyväran- tainen suolampi. Selvittämätnulln mysteeri mieleni päällä lähdin uimaan lähistnulllle, eräälle suuremmalle lammelle. nullymysin rämeen läpi. Kun suurempi lampi alkoi pilkottaa mäntyjen välistä, pysähdyin kiikaroimaan. Säpsähdin ja ve- din itseäni vaistomaisesti kyyryynnull siinähän lin- tu kellui, keskellä lampea itseään rauhassa sukien. Ensimmäinen kaakkurini. Mynullhemmillä retkillä selvisi, että alueella oli neljä viisi tämänkaltaista lampea, mutta vain yh- dellä niistä pesi kaakkuri. Miksinull nullennullossa Kalevi Eklnullnulln kahvipnullydän asia tulee puheeksi. Kuinka kaakkuri valitsee pesäpaikannull nullSen kun tietäisi.null nullnullnull vuodessa en ole keksinyt yhtä sääntnull.null Eräs rajoittava tekijä on kuikka. Se häätää pie- nemmän serkkunsa lammelta; saattaapa jopa iskeä kaakkurin pojat hennulliltä tikarinokallaan. Niin ikään joutsenen yleistymisen on väitetty haittaavan kaakkuria. nullos lammella on yksi hyvä pesämätäs, jonka joutsen vie, kaakkuri jää ilman. nullMynulls kurjen yleistyminen on kiistatta ollut kaakkurille huono juttu. Kun kurki alkaa astella lammen rantasuolla, kaakkuri usein häviää.null nulluuri ennen lähtnulläni Eklnullnull kaivaa esille muu- taman paperiarkin, joista selviää kiinnostava seikka. JUHLAVÄSYMYSTÄ? Seudun kaakkuriemot kokoontuvat usein tietylle lammelle äänekkäisiin öisiin menoihin. Yöjuhlien jälkeen päivätorkut maittavat niin emolle kuin isoiksi ehtineille poikasillekin. 38 SUOMEN LUONTO 5 2010 SL0510 Kaakkuri.indd 38 7.6.2010 17.40
15
Mökkiläisten ja kaakkurin yhteiselo mahdollista Kaakkuri on herkkä häirinnälle. Kova ääni kuten juhannusremuaminen on paha. Samoin se, jos ih- minen oleilee pitkiä aikoja näkösällä rannassa, Kalevi Eklöf kertoo. Lammen rantaan ilmaantuva ihminen saa emon poistumaan pesältään. Silloin munat voivat altistua kylmälle tai helteel- le sekä pesärosvoille kuten varikselle. Etelä-Suomes- sa mökkejä kohoaa yhä tiuhempaan. Ihmisille pitäisi avoimesti kertoa, missä kaakkurit pesivät, Eklöf sanoo. Suurin osa ymmärtää ja on yhteistyöhaluisia. Aiem- min linjana on ollut salata kaakkurilammet. Eklöf ja Hämeen ELY-keskus ovat täksi kesäksi teet- täneet infotauluja kaakkurilampien rantaan. Niissä toi- votaan pesimärauhaa. Eklöf odottaa jännityksellä, kuin- ka kulkijat ottavat ohjeistuksen vastaan. Mökkiläiset ja kaakkuri mahtuvat todistettavasti sa- malle lammelle. Se edellyttää, että ihmiset minimoivat rannalla liikuskelun kesäkuun loppuun saakka. Tämän jälkeen poikaset ovat jo niin isoja, että ne eivät tarvitse pesäkumpua yöpymiseen. Eklöf kertoo paikasta, jossa mökkiläiset varta vasten toivoivat kaakkuria lammelleen asumaan. Rakensin sinne tekosaaren ja kaakkuri asettuikin siihen pesimään, Eklöf kertoo. Pesintä on onnistunut jo monena vuonna. Rauhallinen mökkielo ei kaakku- ria häiritse. Tekosaari rakennetaan ponttooneille lammen ran- nasta irti sahatuista turvelautoista. Saaripesinnät onnistuvat varmemmin kuin ranta- pesinnät, koska saarella pesä on paremmin turvassa pesärosvoilta. Jos haluaa kaakkurien tekopesän mökkilammelleen, kannattaa ottaa asianmukaisia ohjeita varten yhteyttä paikalliseen lintuyhdistykseen. Lisätietoa: www.birdlife.figavia. Paperit ovat kolmen eri paikoista kuolleena löy- tyneen kaakkurinpoikasen tutkimusraportit. Jokaisen suolistosta löytyi merkkejä kasviravin- nosta, Eklöf kertoo ja näyttää kuvaa, jossa pesä- mättäällä kököttävällä poikasella on sammalta no- kassaan. Tuota näkee usein, mutta vasta noiden papereiden jälkeen tajusin, että poikaset todella ihan tarkoituksella syövät sammalta. Ehkä se liittyy ruuansulatukseen. Tutkija Martti Hario Riista- ja kalatalouden tut- kimuslaitokselta on huomannut, että lokkien poi- kaset syövät sammalta. Niiden oksennuspelleteis- sä on jopa yllättävän paljon sammalta. Pidän hyvin mahdollisena, että sammal on tar- peen esimerkiksi kaakkurinpoikasen lihasmahan poimujen puhdistuksessa, nullario veikkaa. Eräällä lammella kävi niin, että kaakkuria var- ten viritellylle tekosaarelle ei tullut kaakkuria pesi- mään. nullutta kun pesälautta vaihdettiin sellaiseksi, että siinä oli enemmän sammalta, vähemmän hei- nää, lintu pesi siinä jo seuraavana kesänä. Ehkä sammalen määrä on rajoittava tekijä kaakkurille. nullrvailuahan tämä toki on vasta tässä vaiheessa, Eklöf korostaa. KALEVI EKLÖF M a r k u s V a r e s V u o l i n t u k u V a SUOMEN LUONTO 5 2010 39 SL0510 Kaakkuri.indd 39 8.6.2010 16.16
16
Kovan kuoren alla T i m o N i e m i N e N k u v a l i i T e r i k i m a l a i s k u o r i a i s e T 40 SUOMEN LUONTO 5 2010 SL0510 Kovakuoriaiset.indd 40 7.6.2010 17.35
17
Kovan kuoren alla Metsäsittiäinen kävelee vastaan lenkkipolulla, kimalaiskuoriainen pörähtää lentoon ohdakkeelta ja suursukeltaja ui edestakaisin sadevesisaavissa. Kuoriaisten lahkossa on monenlaista menijää. johanna mehtola SUOMEN LUONTO 5 2010 41 SL0510 Kovakuoriaiset.indd 41 7.6.2010 17.36
18
K ovakuoriaisia on moneksi; Suomes- sa niitä elää 3700 lajia ja maailmalla 300 000. Ne muodostavatkin maa- ilman suurimman hyönteislahkon. Suomessa kovakuoriaiset tulevat laji- luvullaan kolmanneksi pistiäisten ja kaksisiipisten jälkeen. Kovakuoriaisia näkee vedessä, puussa, maassa null missä vain, sanoo metsäeläintieteen pronullessori Kari Heliövaara nullelsinnullin yliopistosta. nullän on tut- kinut metsäkovakuoriaisia, joita suurin osa lajeista onkin. nullonet niistä ovat riippuvaisia lahopuusta, jota tehokas metsätalous harvoin jättää jälkeensä. nullsa lahopuiden lajeista kuten liekohärkä ja korpi- kolva ovatkin taantuneet viime vuosikymmeninä. Nyt lahopuun tarpeellisuus on alettu ottaa huomioon metsänkäsittelyssä, sitä lisätään met- siin ihan tarkoituksella, nulleliövaara kertoo. nullonet kovakuoriaislajit ovat kuitenkin elinvoi- maisia. Niitä näkee ilahduttavan usein esimerkik- si puutarhaa kolutessa tai metsäpolulla kävellessä. nullajien tunnistaminen on helppoa, jos niitä pää- see katselemaan ihan läheltä. nullika usein lähikon- takti onnistuukin, sillä vaikka suurin osa kovakuo- riaisista osaa lentää, ne liikkuvat paljon kävellen. nullelkein kaikki kovakuoriaiset voi tunnistaa niiden yleisolemuksen, koon, muodon ja vä- rin perusteella. nullotkut lajiparit tai lajiryh- mät voivat olla hankalia. Silloin tunnis- KOVAN KUOREN ALLA 21 kovakuorista katseenvangitsijaa Kuumana kesäpäivänä kovakuoriaiset lähtevät lentoon herkästi, sillä ne ovat vaihtolämpöisiä. isO mUURAHAis- KUORiAiNEN Thanasimus formicarius Muistuttaa ulkomuodoltaan ja käyttäytymiseltään muurahaista. Aikuisena pyydystää kaarnakuoriaisia. Punertavat toukat elävät myös petoina kaarnakuoriaisten käytävissä. isOpiRKKO Anatis ocellata Sekä toukat että aikuiset liikkuvat erityisesti havupuiden neulastossa ja pyydystävät kirvoja ja kemppejä. Häirittäessä isopirkot erittävät muiden leppäpirkkojen tapaan raajojensa nivelistä keltaista pahanmakuista nestettä. KAmpAsEppä Ctenicera pectinicornis Seppien elintavat tunnetaan huonosti. Ne elävät viljelysaloilla peltojen reunoilla, toukkina maassa tai lahossa puussa. Kampasepällä on kampamaiset tuntosarvet. KENttäKiitäjäiNEN Cicindela campestris Suurisilmäinen petokuoriainen saalistaa muita hyönteisiä juosten tai lentäen. Erinomainen lentäjä nousee salamannopeasti siivilleen. Toukat kaivavat pystysuoria käytäviä maahan. KEsätURiLAs Melolontha hippocastani Toukat elävät maassa viisi vuotta ja syövät kasvien, erityisesti mäntyjen, juuria. Aikuiset kerääntyvät lämpiminä myöhäiskevään iltoina syömään lehtipuiden latvuslehdistöä. KOppisKOptERi. Kultakuoriaisen ylh. ja kuparikuoriaisen lenninsiivet tulevat esiin suljettujen peitinsiipien alta, muilla peitinsiivet aukeavat lentäessä. w i k i m e d i a c o m m o n s 42 sUOmEN LUONtO 5 2010 SL0510 Kovakuoriaiset.indd 42 7.6.2010 17.36
19
tus täytyy tehdä vertaamalla tuntosarvien liusko- jen kokoa tai mittaamalla nilkkojen suhteellisia pi- tuuksia ja leveyksiä tai tutkimalla sukuelimiä, He- liövaara luettelee. kuori on kitiiniä ja kalkkia Kovakuoriaiset lentävät kalvomaisilla lenninsiivil- lään, jotka ovat levossa laskoksilla peitinsiipien al- la. Ne lentävät peitinsiivet auki. Kulta- ja kupari- kuoriaisella siivet tulevat sen sijaan peitinsiipien alapuolella olevista raoista esiin, eivätkä peitinsii- vet aukea. Ne muodostavat kovan kuoren, panssa- rin, josta lahko on saanut nimensäkin. Usein sanotaan, että kovakuoriaisen kova kuori on selluloosaa nimeltään kitiini. Kuori ei ole pelkästään sitä, sillä kitiini on sitkeää tai pehmeää. Kovakuoriaisen kuoressa onkin ki- tiiniin sitoutunutta kalsiumkarbonaattia, jo- ka tekee kuoresta kovan, Heliövaara sanoo. Kova kuori on kuin suojapanssari, mut- ta sillä on merkitystä myös kuoriaisten kos- teus- ja lämpötasapainon säätelyssä. Kovakuoriaiset ovat vaihtolämpöisiä. Kuoren avulla ne pystyvät säätelemään ruu- miinlämpöään. Kun on kuuma, kuori suojelee liialta haihtumiselta ja kun on viileää, kuoren läpi johtuu lämpöä. 21 kovakuorista katseenvangitsijaa kultakuoriainen Cetonia aurata Toukat elävät muurahaispesissä kaksi kolme vuotta. Aikuiset lentävät peitinsiivet kiinni. Istuvat usein karhunputkilla. kimalaiskuoriainen Trichius fasciatus Muistuttaa kimalaista. Toukat elävät lahoissa puissa ja kannoissa, erityisesti koivuissa. Aikuisia näkee usein etsimässä siitepölyä etenkin ruusujen, mesiangervon ja ohdakkeiden kukilla. sarvikuonokas Oryctes nasicornis Lahopuissa, kannoissa sekä komposteissa elävä sarvikuonokkaan toukka saattaa kasvaa 10 sentin pituiseksi ja sormenpaksuiseksi. Sekä aikuiset että toukat syövät mätäneviä kasvinosia. Kehitys munasta kuoriaiseksi kestää 35 vuotta. pikkuturkkilo Nicrophorus vespilloides Etsii kuolleita pikkulintuja ja nisäkkäitä. Naaras munii maahan kaivamansa raadon läheisyyteen. Emo ruokkii aluksi toukkia sulamattomalla ravinnolla, mutta pian myös toukat syövät raatoa. P I I R R O K S E T K A R I H E L I Ö V A A R A kuoriaiset tutuiksi. metsäeläintieteen professori kari Heliövaara on perehtynyt erityisesti metsätuhoja tekeviin kovakuoriaisiin. L A u R I H E L I Ö V A A R A suomen luonto 5 2010 43 SL0510 Kovakuoriaiset.indd 43 7.6.2010 17.36
20