1
2
KEVÄT SUOMEN LUONNOSSAPÄÄKIRJOITUS Yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimituspäällikkö Juha Honkonen Toimittajat Antti Halkka, Alice Karlsson, Juha Kauppinen, Johanna Mehtola Markkinointivastaava Liisa Vähäkylä Assistentti Elina Juva äitiyslomalla, Jenni Hänninen Ulkoasu IllusiaHeikki Laurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kevään riemua L umimassat ovat sulaneet piinallisen hitaasti; tämä kevät on muistuttanut vuosikymmen- ten takaisia keväitä. Silloin me klopit odotte- limme kiikari kaulassa innokkaasti muuttolintuja, mutta talvi vain jatkui ja jatkui pitkälle huhtikuu- hun. Lopulta kevät sitten rysäytti. Odotus on osa kevään riemua. Valon määrä li- sääntyy, uusia lintulajeja saapuu päivittäin. Pälvi- paikoilla kukkivat pian vuokot ja leskenlehdet. Hyönteiset pörisevät lämpimissä katveissa. Jokai- nen päivä tuo uutta. nullevääntulo on kiinnostanut pohjolan ihmisiä varmasti aina, koska se on liittynyt saumattomas- ti elämän ehtoihin. Pitkän talven jälkeen ihmiset olivat huonossa kunnossa. Saapuvat vesilinnut tie- sivät ravitsevia munia ja hanhet kunnon paistia. nullyntömiehelle kevääntulo ja tieto sen etenemises- tä oli ykkösasia. nullalamiehet pääsivät kutupyyntiin. Systemaattisemmin kevään etenemistä, kevät- nullenolonulliaa, on seurattu nullnullnullnull-luvulta asti. N ykyihmiselle kevään kokemus on ennen kaikkea henkinen. nullonille se merkitsee kevätpuuhia kesämökillä tai kasvimaalla. Luontoharrastajalle jakso varhaiskeväästä juhan- nukseen on hektisintä aikaa. Jos välillä on vähän viileämpää, se on vain hyvä, koska silloin tapahtu- mat luonnossa etenevät verkkaisemmin ja niihin ehtii paremmin mukaan. nulletsähanhien saapuminen on yksi kevään ko- hokohdista. Lähestyvän parven törähdykset ovat joka kerta mahtava elämys; hanhet huutavat salo- maiden kutsua. nullkävä kyllä metsä- hanhet ovat vähentyneet, luultavasti monestakin syystä. nulletsästäjätkin ovat jo havahtumassa tilantee- seen. Pelkosenniemellä hanhi- miehet päättivät lopettaa pyyn- nin toistaiseksi tykkänään, jot- ta kanta pääsisi vahvistu- maan. nullevään merkki sekin, myös vertauskuvallisesti. JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA jorma.laurilasll.fi HERÄÄMINEN. Kevään etenemistä on seurattu jo pitkään. Askelmat kiurusta tervapääskyihin tunnetaan hyvin. VALAIDEN VIESTINTÄÄ. Suomalainen Outi Tervo äänittää Grönlannissa grönlanninvalaiden laulua jään alta. 16 48 T i m o N i e m i N e N 6 SUOMEN LUONTO 3 2010 SL0310 Sisallys.indd 6 29.3.2010 14.27
3
KEVÄT SUOMEN LUONNOSSA Suomen Luonto 3 2010 69. vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 8 Kuikat ja kaakkurit tutkitaan 14 Madeiran tulvat auttoivat kotoperäisiä kasveja 22 Metsähanhen paluu 48 Valaan ääniä jään alta Luonto ja ympäristö 8 Salametsästys huolestuttaa valtakunnansyyttäjää 16 Kevään portaat 34 Luonto on paras puutarhuri 58 Uusiutuvien vuoro Tiede ja tutkimus 12 Laitoskasvatuksesta apua raakulle 12 Tiltaltti kertoo oman nimensä 13 Karhu pötkii pakoon ihmistä Retkeily ja matkailu 42 Hiekkarantojen ja dyynien Hanko 54 Terveisiä Ternobylistä. Ydinkatastrofialueesta tuli matkailukohde. Ihmiset ja elämäntapa 10 Amazon-miehet johtoon. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Korkeasaari saivat uudet luotsit. 40 Kevään ensimmäinen. Mökki talven jälkeen. 66 Äiti opetti minua suunnistamaan tähdistä. Kasvokkain Anastasia Lapsuin kanssa. Vakiot 8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 33 Kolumni 66 Oma reviiri 72 Lukijoilta 73 Paras juttu 74 Havaintokirja 76 Kysy luonnosta 79 Vahtikoira 80 Pähkinät ja palvelukortti 82 Jälkikirjoitus 83 Luontosatu www.suomenluonto.fi KANNESSA Metsähanhien aurat ja töräytykset ovat komeita kevään kokemuksia. Hienoja kuvia ja tietoa suoseutujen linnusta sivuilla 2232. Kuva: Jari Peltomäki. NÄÄTÄ TUNKEUTUi JÄÄKAAPPiiN. Miksi? Kysy luonnosta -asiantuntijamme selvitti otuksen aivoitukset. LUONNONKUKKiA PUUTArHAAN. Lehtosinilatvan sinistä ja käenrieskan keltaista. Huolettoman puutarha on ympäröivän luonnon jatke. SUOMEN ETELÄKÄrKi. Neljäs kansallinen kaupunkipuisto syntyi Hankoon. 77 34 42 S e p p o K y t t ä l ä h a n n u v a l l a S l e n t o K u v a M a t t i a S t o l v a n e n M a t t i a S t o l v a n e n i v a r S S i l i S SUOMEN LUONTO 3 2010 7 SL0310 Sisallys.indd 7 29.3.2010 15.40
4
J oka vuosi kevät pääsee yllättämään. Yhtäk- kiä puissa on jo suuret hiirenkorvat, vaikka nimenomaan tänä vuonna piti varata yksi päivä siihen, että istuu koivun alla ja tuijot- taa uuteen kasvuun herääviä lehden alkuja. Varmasti kasvun ihmeen pystyisi näkemään pal- jain silminkin. Kevään vauhtiin ei tahdo ehtiä mukaan. Muutos talven kohmeisesta, lumivaipan peittämästä maisemasta tapahtu- mia täynnä olevaan lentoon, pöri- nään, kasvuun, lirinään ja lämpöön on niin suuri, että se vaatii ih- miseltäkin sopeutumista. Ei ihme, että kevät vai- kuttaa jopa mielialaan. Suuret muutokset jylläävät luonnossakin, kun lämpötila nousee ja valon mää- rä lisääntyy. Kevät etenee joka vuosi hieman vaihdellen. Se kuitenkin noudattaa suurin piirtein samoja askel- mia: Lämpötila nousee, lumet sulavat avomailta, jäät lähtevät, kasvukausi alkaa ja lopulta viimei- setkin lumet hupenevat myös metsien kätköistä. Lämpö ottaa vallan. kevät alkaa lämmöstä nullaljon ehtii tapahtua jo ennen silmin nähtävää muutosta kohti kesää. Lumen allakin on elämää. nulleti kun sää lauhtuu, vedet alkavat virrata ja ke- rääntyä puroiksi. Kallion kupeet liruvat päivisin vettä, ja öisin vesi jäätyy niihin peikon keltaisiksi hampaiksi. nullotkut kasvit kuten ainavi- hannat varpukasvit pysty- vät aloittamaan yhteyttä- misen jo ohuen lumen alla. Sinne muodos- tuu viileän kas- vihuoneen kevään portaat Kevät koittaa, kun jäät lähtevät ja sammakot kurnuttavat. Vai alkaako se sittenkin leskenlehtien kukista? Keväthavainnot ovat kullanarvoisia tutkittaessa kevään etenemistä. johanna mehtola kIURU västäRäkkI leskeNleHtI 15.3. 27.3. 20.3. 16 SUOMEN LUONTO 3 2010 SL0310 Kevaan portaat.indd 16 27.3.2010 12.17
5
kaltaiset olot, kun varvut kannattelevat lumipatjaa ja lämpöä alkaa huokua lumenkin läpi. Kun suojaava ja lämpöä eristävä lumi sulaa ko- konaan, voivat hennot kasvunalut olla vaarassa. Niitä uhkaavat liiallinen kosteus, kevätahavan ai- heuttama kuivuminen sekä kylmyys. Havupuista esimerkiksi mänty aloittaakin yhteyttämisen vas- ta, kun lämpimiä päiviä on ollut jo useampi peräk- käin. Ilmatieteen näkökulmasta kevät on, kun päivän keskilämpötila on pysyvästi nollan ja kymmenen lämpöasteen välillä. Ensin kevät saapuu Ahven- maalle ja etelärannikolle maaliskuun loppupuolel- la, sisämaahan huhtikuun alussa ja Lappiin huhti- kuun lopussa. Kevään merkkien ilmestymisen välillä saattaa olla jopa kuukausi eroa riippuen siitä, missä päin maata ollaan. Kevään pituuskin vaihtelee kuuden ja yhdeksän viikon välillä. Jotta kasvu pääsee vauhtiin, pitää vuorokauden keskilämpötilan pysyä yli viikon ajan plussan puo- lella. Kuukauden kuluttua tästä lämpöjaksosta al- kaa kasvukausi. nullanha tähtitieteellinen määritelmä puoles- taan mittaa kevään alkavan kevätpäivänta- sauksesta nullnull. tai nullnull. maaliskuuta, jolloin yö ja päivä ovat koko maapallolla yh- tä pitkät, nullnull tuntia. Kevät puolestaan päättyy vasta kesäpäivänseisaukseen nullnull. tai nullnull. ke- säkuuta, jonka jälkeen päivä alkaa lyhentyä. Kevään merKit muuttuvat fenologiaKsi nullJaa-a. Kevään alkamisellehan ei ole anullsoluuttista mittaria. nullinulle se alkaa jo talitiaisen ja musta- rastaan laulusta. Niiden kuuleminen on sävähdyt- täväänull, sanoo Eläinmuseon yli-intendentti Juhani Terhivuo. nullerhivuo on analysoinut muun muassa kevään etenemistä Eläinmuseon ja nulluomen nulliedeseuran nullenolonulliatutkimuksessa. nullenolonullia tutkii eläinten ja kasvien vuosittain toistuvien tapahtumien ajoit- tumista. nullillä on pitkät perinteet. Carl von Linn ke- hotti jo nullnullnullnull-luvulla ihmisiä merkitsemään luon- tohavaintojaan muistiin. nulluomessa varhaisimpia yhtäjaksoisia tilastoja eläin ja kasvimaailmasta on nullnullnullnull-luvulta. nullnullaatusti ne henkilöt, jotka nullnullnullnull-luvun puolivä- lissä kirjasivat havaintojaan, eivät voineet kuvitel- la, että niillä on nyt merkitystä.null Eläinmuseon ja nulluo- men nulliedeseuran yh- teistyö nullenolonullia- tutkimuksessa alkoi jo noin Kevään portaat sisilisKo sinivuoKKo 1.4. sitruunaPerHonen 1.4.3null.3 . T o m i m u u k k o n e n l i n T u k u v a m a r k u s v a r e s v u o l i n T u k u v a a n T T i k o l i k u v a l i i T e r i r e i j o s a l m i n e n k u v a l i i T e r i m a r k u s s i r k k a k u v a l i i T e r i T i m o n i e m i n e n k u v a l i i T e r i SUOMEN LUONTO 3 2010 17 SL0310 Kevaan portaat.indd 17 27.3.2010 12.18
6
50 vuotta sitten. Nykyisin se kattaa koko vuodenkierron ja siihen vastaa reilut sata luonnonystävää vuosittain. Myös nuorten luontojärjestön Luonto-Lii- ton Kevätseurannalla alkaa olla yhtä pitkät perin- teet. Kevätseurantaan osallistuu noin tuhat vapaa- ehtoista luonnontarkkailijaa vuosittain. Havainnot on tallennettu Luonnontieteellisen Keskusmuseon tietokantaan Hatikkaan. Nämä tiedot ovat arvokkaita, kun tutkitaan esi- merkiksi joidenkin lajien elämän kiertoon liitty- vien vaiheiden aikaistumista. nullos havaintoja ei teh- dä eikä kerätä nyt, niin jälkeenpäin niihin ei päästä enää käsiksi. nulllman vapaaehtoisten toimintaa havaintojen keruu ei onnistuisi. Lisää osallistujia kaivataankin, jotta tutkimustuloksilla olisi enemmän painoar- voa. nullnneksi luonto kiinnostaa ihmisiä tänä päivä- nä niin paljon, että he haluavat osallistua tällai- seen vapaaehtoistoimintaan. nullahalla tästä ei sel- vittäisikään, nullerhivuo sanoo. RENTUKKA SAMMAKONKUTU Kevät on vähän kuin västäräkin keikkuva pyrstö. Välillä tulee takatalvia ja välillä lämpöennätyksiä. 18.4.15.4.6.4. 19.4. KEVÄÄN PORTAAT SIILI KIRJOSIEPPO KEVÄÄN ASIANTUNTIJA. Eläinmuseon yli-intendentti Juhani Terhivuo on tutkinut kevään etenemistä. m i k k o k ä k e l ä 18 SUOMEN LUONTO 3 2010 SL0310 Kevaan portaat.indd 18 27.3.2010 12.18
7
len välin paik- keilla, kun jäät ovat lähteneet ja lämpötila ylittää vii- den lämpöasteen rajan. Vuodesta 1846 lähtien on tutkittu myös sammakon kudun ajoit- tumista. Aikasarjan perusteella voi nähdä, että ku- tu on aikaistunut noin 12 vuorokaudella. nulläyttäisi myös siltä, että aikaistuminen on nopeutunut pa- rin viime vuosikymmenen aikana. nullun yölämpötilatkin kipuavat plussalle, alkaa kevät edetä vuorokauden ympäri. nullöllä luonto ei enää vetäydy pakkaskilpeen, vaan kevääntulo soi lirinänä, kohinana ja lintujen äänten sinnulloniana myös silloin. kevät tuo 80 miljoonaa lintuvierasta nullintujen kevätmuutto on yksi seuratuimpia luon- non tapahtumia. nulleuraamista riittääkin, sillä muu- ton mukana maahamme lentää noin 8null miljoonaa lintua. Varhaisimpia tulijoita ovat esimerkiksi uut- tukyyhky, kiuru, töyhtöhyyppä ja peippo. nulle lentä- vät nulltelä-nulluomeen maaliskuussa. nulliiden muutto- aika määräytyy säiden mukaan. nullos takatalvi yllät- tää, nämä linnut voivat suunnata vielä takaisin ete- lämmäksi odottelemaan otollisempia säitä. nulldottelijoita on enemmänkin. nulltämeren ulko- saaristossa voi vesilintujen kuten allin, haahkan ja isokoskelon kevätkarkelointia seurata jo maalis- kuun alussa. nullieltä ne lentävät merenrannikolle se- kä sisämaan järville ja lammille, kun jäät lähtevät. nulloukokuun alussa suurin osa muuttolinnuis- tamme on jo saapunut, mutta vielä riittää nähtä- vää. Varsinainen muuttorysäys on toukokuinen arktisten lintujen muutto, arktika, jolloin miljoo- Vaikka keväät keikkuvat ja voivat olla hyvinkin erilaisia verrat- tuna toisiinsa, nullenolonullinen tutkimus on paljasta- nut, että kevät etenee suurin piirtein samaan tah- tiin joka vuosi. nullonilla lajeilla peräkkäisten vuosien havain- topäivämäärät ovat usein lähellä toisiaan. nulliis jos vuodet ovat lämpöoloiltaan jollakin tavalla sa- mansuuntaisia. nulloki joidenkin lajien kohdalla on nähtävissä selvää aikaistumista, nullerhivuo toteaa. nullasvimaailman heräämisen symnullolina on to- tuttu pitämään leskenlehteä, joka kukkii etelässä jo maaliskuun lopulla. nulleskenlehti ei kuitenkaan johdata joukkoja kohti uutta kasvua, vaan sitä en- nen ovat ehtineet jo leppä ja pähkinäpensas kuk- kaan. kasvukauteen aletaan valmistautua jo syksyllä nulluteen kasvukauteen aletaan valmistautua jo edellisenä syksynä. nullsimerkiksi korvasienen itiö- emät ovat pieniä pippurin kokoisia palloja syksyllä. nulle ovat valmiita kasvuun heti, kun lämpö- ja kos- teusolot ovat keväällä suotuisat. nullyönteismaailmassa ensimmäisiä heräilijöi- tä ovat kärpäset, jotka ilmestyvät aurinnullon läm- mittämille seinustoille hidasliikkeisinä pörisijöinä maaliskuun lopulla. nulläiväperhosista nokkos-, nei- to- ja sitruunaperhonen sekä suruvaippa talvehti- vat aikuisina puupinoissa, kaarnankoloissa ja piha- vajoissa. nullentoon ne kömpivät maaliskuussa läm- mön houkuttelemina. nullimalaiset puolestaan alka- vat pörrätä huhtikuun alussa, kun pajut kukkivat. nullammakot aloittavat kutunsa huhtikuun puo- koivunleHti tervaPääsky 5.5.19.4. 28.4. kirjosiePPo h a n n u e s k o n e n k u v a l i i t e r i i s m o P e k k a r i n e n k u v a l i i t e r i j a r m o s a a r i n e n k u v a l i i t e r i t o m i m u u k k o n e n l i n t u k u v a i s m o P e k k a r i n e n k u v a l i i t e r i m a r k u s v a r e s v u o l i n t u k u v a SUOMEN LUONTO 3 2010 19 SL0310 Kevaan portaat.indd 19 27.3.2010 12.18
8
nia vesilintuja ja satojatuhansia hanhia kiiruhtaa pohjoisille pesimäseuduilleen. Viimeiset muut- tajat, esimerkiksi lapinuunilintu ja kuhankeittäjä, pyrähtävät meille vasta kesäkuussa. Linnut ovat tärkeitä kevään etenemisen määrit- täjiä. Siksi kansanperinteessämmekin on nähtävis- sä fenologian vaikutusta esimerkiksi sananlaskuis- sa. Mitähän tutkija mahtaa sanoa tästä, jo 1818 Walittuja suomalaisten sanan laskuja -kirjaan tal- lennetusta sanonnasta: Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääsky- sestä ei päivääkään. nullitääknull se edelleen paikkan- sanull nullnulliuru ja peippo tulevat jo varsin aikaisin, maa- liskuussa, västäräkki ja haarapääsky jo selvästi en- nen vappua. null tämä ihan kutiaan pidä null ainakaan nulltelä-Suomessanull, nullerhivuo naurahtaa. nullotimaisten kielten tutkimuskeskuksen arkis- tosta selviää, että sanontaa ei ole käytetty vain tie- tyllä paikkakunnalla, vaan siitä lnullytyy mainintoja koko maasta. nullntäs Kevät keikkuen tulevinull nullSe pitää kyllä paikkansa. nullevät on minusta vähän kuin västärä- kin keikkuva pyrstnull. Välillä tulee takatalvia ja vä- lillä lämpnullennätyksiä.null nulllmatieteen laitoksen kevättilastot kertovat, et- tä huhtikuun korkein lämpnulltila, nullnull,null astetta, mi- tattiin nullyväskylässä nullnull.null.1nullnull1. nullolein huhtikuun loppu koettiin 1nullnullnull. nulluolloin ynulllämpnulltilat olivat maan etelä- ja keskiosassa jopa -1null asteen alapuo- lella. sammakon kudusta kevään viettoon Vaikka kevät aikaistuu ja elinullt sopeutuvat, muu- tokset tapahtuvat hitaasti. nullMonilla elinullillä, niin eläimillä kuin kasveillakin on sisäänrakennettu fysiologinen kello, joka tietyn ajan jälkeen sallii esimerkiksi sammakon lopettaa horroksensa. Mynulls ulkoiset tekijät kuten ynullpak- kasten päättyminen vaikuttavat heräämiseen.null Luonto tarjoaa mynulls fenologisia yllätyksiä, joi- ta ei edellisten vuosien vuosien havaintojen perus- teella pysty ennustamaan. nullSupikoira nukkuu talviunta, mutta toisinaan se saattaa keskellä talvea lähteä lyhyen lämpnulljakson jälkeen liikkeelle. Mynulls sammakoita voi mnullnkiä pilkkiavannosta keskellä talvea.null nullnullysehän on lopulta siitä, mistä lajeista ja il- minullistä ihmiset ovat tehneet havaintoja. nulloko maata kattavia lajikohtaisia havaintoja kun ei voi millään satelliitilla kerätänull, nullerhivuo sanoo. nullakana on kylmä ja luminen talvi. Siitä ei voi vielä ennustaa, millainen kevät on tulossa. nullstel- laanko sinne pitkin harppauksin vai pienen pienin askelminnull Seurattavaa ainakin riittää. Minäkin ai- on tänä vuonna istua sen yhden päivän pihakoivun alla ja tuijottaa hiirenkorvien hnullristelyä. Mitä kevään merkkiä tutkija odottaa enitennull nullSe on ehdottomasti sammakon kudun alkami- nen. Minulla on muutama paikka, joissa käyn vuo- sittain katsomassa, milloin se oikein alkaa, yleensä nullnull:nnen päivän tienoilla huhtikuuta. Silloin vasta minun kevääni käynnistyy kunnollanull, nulluhani nuller- hivuo kiteyttää. Lähetä keväthavaintosi: www.kevatseuranta.fi www.fmnh.helsinki.fiseurannatfenologia KEVÄÄN PORTAAT Luonto tarjoaa myös fenologisia yllätyksiä, joita ei edellisten vuosien havaintojen perusteella pysty ennustamaan. 7.5. tuomi p e k k a s a r a n p ä ä k u v a l i i t e r i 20 SUOMEN LUONTO 3 2010 SL0310 Kevaan portaat.indd 20 29.3.2010 14.36
9
10
M a r k u s v a r e s v u o 22 SUOMEN LUONTO 3 2010 SL0310 Metsahanhi.indd 22 27.3.2010 12.08
11
Metsähanhen paluu Huhtikuussa metsähanhet saapuvat Suomeen. Mutta nyt kyse on enemmästä: hanhi halutaan takaisin pesimäsoille, joilta se on kadonnut. SUOMEN LUONTO 3 2010 23 SL0310 Metsahanhi.indd 23 27.3.2010 12.08
12
VALPAS LINTU. Metsähanhet ylittävät Pohjanlahden ja tulevat Pohjanmaan lakeuksille aikaisemmin kuin ennen. Vielä 1990-luvulla ne saapuivat huhtikuun lopussa, nyt puolivälin tienoilla, kertoo hanhimies Jorma Pessa. Han- het ovat lintuharrastajalle mieluisa näky: sisämaan pel- toaukeilla niitä pysähdytään aina katsomaan. Pohjois- Pohjanmaalle hanhet tuovat kevään. Esimerkiksi Limin- gan lakeuksilla niitä levähtää tuhansittain. METSÄHANHEN PALUU 24 SUOMEN LUONTO 3 2010 SL0310 Metsahanhi.indd 24 27.3.2010 12.08
13
M a r k u s v a r e s v u o SUOMEN LUONTO 3 2010 25 SL0310 Metsahanhi.indd 25 27.3.2010 12.09
14
KURAA NOKKAAN! Muutonaikaisilla levähdyspelloilla metsähanhet syövät kasvin osia, juuria, orasta ja myös siemeniä. Pesimäsoilla eines vaihtuu saroihin ja muuhun vihantaan. Pieni takatalvi ei hätkäytä karaistuneita han- hia. Suomessa on hanhien kaularengastuksella pitkät pe- rinteet. Vanhin meillä rengastettu hanhi on elänyt 18-vuo- tiaaksi. Euroopan ennätystä pitää hallussaan Saksassa 25-vuotiaaksi elänyt metsähanhi. 26 SUOMEN LUONTO 3 2010 SL0310 Metsahanhi.indd 26 27.3.2010 12.09
15
METSÄHANHEN PALUU J a r i P e l t o m ä k i l i n t u k u v a J a r i P e l t o m ä k i l i n t u k u v a J a r i P e l t o m ä k i l i n t u k u v a SUOMEN LUONTO 3 2010 27 SL0310 Metsahanhi.indd 27 27.3.2010 12.09
16
L Ä H E T Ä O M A K Y S Y M Y K S E S I ! L ä h e t ä k i r j e t a i k o r t t i o s o i t t e e s e e n S u o m e n L u o n t o , K o t k a n k a t u 9 , 0 0 5 1 0 H e l s i n k i t a i s ä h k ö p o s t i a : k y s y l u o n n o s t a s u o m e n l u o nt o . fi L a i t a m u k a a n y ht e y s t i e t o s i , m a h d o l l i n e n h a v a i nt o p a i k k a s e k ä a j a n k o ht a . N y t a i h e i n a m y ö s s ä ä , i l m a k e h ä n i l m i ö t , g e o l o g i a s e k ä e v o l u u t i o j a f o s s i i l i t . T O I M I T T A n u T A L I c E K A r L S S O n nestyvät hakkuutähteiden poiston myötä pa- remmin. Hakkuuaukolla ja nuoressa taimistossa suu- rin osa maaperän ravinteista kiertää ruohoissa, heinissä ja pensaissa. Vasta kun puusto varttuu ja alkaa varjostuksellaan hillitä aluskasvillisuu- den kasvua, ravinteet kulkeutuvat pääosin pui- den hyväksi. Tästä syystä harvennushakkuissa ei hakkuutähteitä korjata energiapuuksi. Ravinnehukan torjumiseksi pitäisi voimaloi- den ja teollisuuslaitosten tuhka palauttaa met- sään. Raskasmetallien uhkaa ei pidä liioitella: humuksessa raskasmetallit sitoutuvat liukene- mattomiksi kelaateiksi eivätkä suinkaan kul- keudu sieniin ja marjoihin. Metsää ei lannoiteta vuosittain kuten peltoja. Siksi metsän lannoit- teisiin ei tarvitse käyttää yhtä tiukkoja raskas- metallirajoja kuin pelloilla. SEppO VuOKKO Kasvit Miksi koskikarat niiailevat? Olen käynyt kuvailemassa koskikarojen talvipuuhia ja miettinyt, miksi ne niiailevat, kun ne kököttävät jään reunalla. Kaikki koskikaroja seurailleet ovat var- masti nähneet niiden niiailun jään reunal- la ennen virtaan sukeltamista. Niiailu liittyy ra- vinnon hankkimiseen ja sen tähystykseen. Tal- vipäivä on lyhyt eikä energiaa ole varaa tuhla- ta. Koskikaran on selvitettävä mahdollisimman tarkkaan paikka, josta ravintoa on löydettävis- K Y S Y L u O n n O S T A A S I A n T u n T I J A T V A S T A A V A T Köyhtyykö metsämaa, kun hakkuutähteet korjataan? Jos aikoo muuttaa palan puutarhaa kedoksi, neuvotaan niittämään ja kuljettamaan niitos pois, jotta maa köyhtyisi. Metsästä korjataan puuta mahtavat määrät. Eikö metsän maaperä köyhdy, kun tukit viedään pois? Tukkien poistaminen ei kovin paljon muu- ta metsämaata karummaksi, sillä itse puuaines on suurimmaksi osaksi vetyä, happea ja hiiltä. Pääosa mineraaliravinteista typestä, kalista, fosforista ja kalsiumista on ohuissa oksissa, lehdissä ja silmuissa. Hakkuutähteiden ja puun korjuu energian- lähteeksi onkin jo toinen juttu. Nuorten met- sien harvennuspuun hakettaminen kokonaise- na oksineen ja lehtineen sekä päätehakkuun oksien ja latvusten korjuu aiheuttavat jo sellai- sen ravinnehukan, että se näkyy jäävän tai tu- levan puuston kasvunopeudessa. Kantojen kuljettaminen polttoaineeksi ei si- nänsä vielä aiheuta merkittävää ravinnehuk- kaa, koska ohuin juuristo sienirihmastoineen jää maahan. Välillisesti kantojen korjuukin heikentää maan ravinteisuutta, sillä kantojen poisto paljastaa kolmanneksen tai jopa puolet maapinnasta ja lisää siten erityisesti rinnemail- la eroosiota ja huuhtoutumista. Vesi siis vie ra- vinteet, ei rekka. Itse metsän uudistamiselle voi hakkuu- tähteiden korjuu olla jopa edullista. Hakkuun jälkeen vapautuvat ravinteet kiihdyttävät ruo- hojen ja heinien kasvua niin, että puiden tai- met ovat vaarassa tukahtua niiden alle. Kun ravinnemäärä pienenee, puiden taimet me- sä, jotta turhilta sukelluksilta ja lihasvoiman käyttämiseltä vältyttäisiin. Vesi taittaa valonsäteen eri tavalla kuin ilma. Vedenpinnan aiheuttama valonsäteen taittumi- nen vaatii tarkentamista eri korkeuksilta. Vir- taavan veden pyörteet saattavat vielä vaikeut- taa etäisyyden arviointia. Niiailemalla lintu pys- tyy muodostamaan tarkemman kuvan nimen- omaan kolmiulotteisen kuvan vedenalaisista paikoista, esimerkiksi veden syvyydestä. Ravintoa pitää etsiä pohjasta, missä koski- korentojen toukat ryömivät. Heikossa virrassa koskikarat myös tähyilevät vedenpinnassa ui- den usein veden sisään ennen pohjaan sukel- tamistaan. SEppO VuOLAnTO Linnut Elämykselliset revontulet Keskiyöllä 10.11.1983 matkatessani Ivalon takana kohti Sovintovaaraa valaisivat loistavat revontulet tietäni. Ensin oli vain yksi revontulikaari, joka liikkui nopeasti pohjoisesta etelään, mutta sen jälkeen tuli vielä seitsemän kaarta, jotka kaikki matkasivat ylitseni yli taivaankannen. Oli valtava elämys kulkea sellaisessa näytelmässä. Onko kukaan nähnyt tällaista ja mikä on selitys? Marraskuun 10. päivä 1983 oli Sodanky- län geofysiikan observatorion magneet- tisten mittausten mukaan puolenyön aikaan 8-yksikön avaruussäämyrsky asteikolla 09. P e n t t i J o h a n s s o n K U V a L i i t e R i HuOnO KASVuALuSTA. Hakkuutähteiden poistaminen vie rakennusaineita uusilta puilta. poltossa syntyvä tuhka pitäisikin palauttaa metsiin. 76 SuOMEn LuOnTO 3 2010 SL0310 Kysy luonnosta.indd 76 27.3.2010 11.25
17
KYSY LUONNOSTA ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT Kyseessä oli siis poikkeuksellinen häiriötila. Voimakkaan magneettisen myrskyn aikana nähdään kirkkaita ja nopeasti muotoaan muut- tavia revontulia. Kuvatussa tapauksessa revon- tulikaari on liikkunut nopeasti pohjoisesta ete- lään ja kaaria on ollut useita. Tällainen tilanne on myrskyn huippukohta break-down, jolloin koko napoja kiertävä re- vontuliovaali laajenee nopeasti muutamassa minuutissa tai jopa nopeamminkin etelään yli taivaankannen. Ilmiö tunnetaan hyvin revontulikameroiden kuvaamana ja se on tyypillinen voimakkaille revontulipurkauksille. Silloin kaukaa magneto- sfäärin pyrstöosasta kymmenientuhansien ki- lometrien etäisyydeltä lähtee liikkeelle valtava määrä korkeaenergisia plasmahiukkasia säh- köisiä partikkeleita jotka kiitävät napa-alueil- le. Hiukkasten törmätessä ilmakehän happi- ja typpimolekyyleihin noin 100 kilometrin kor- keudella syntyy erilaisia valoreaktioita, joissa näkyy useita värejä. Voimakkaissa myrskyissä esiintyy tyypil- lisesti kirkkaan punaista ja violettia valoa ta- vanomaisen kellanvihreän lisäksi. Valot ovat silloin niin kirkkaita, että niiden aiheuttamat heijastukset esimerkiksi lumihangessa voi hy- vin nähdä. HeIKKI NeVANLINNA Ilmakehän ilmiöt Uusi asiantuntijamme, filosofian tohtori Heikki Nevan- linna toimii Ilmatieteen laitoksella tutkimuspäällikkönä ja tiedetoimittajana. Hänen erikoisalaansa ovat ava- ruussään vaihtelut, revontulet ja maan magneettiken- tän ilmiöt. Nevanlinna on alaltaan julkaissut satakunta tieteellistä tutkimusta. Kuka kävi mökillä jääkaapilla? Mökillämme Kannusjärvellä kävi tammikuussa vieras. Se oli tullut sisään katon kautta jyrsimällä piipun juureen aukon. Myös jääkaapin takaseinään se oli tehnyt noin nyrkin kokoisen kolon. Kaapissa ollut koiranruoka sitä ilmeisesti houkutti. Kompressorin kuumuus oli otuksen luultavasti karkottanut. Jälkeensä se jätti ulosteita, jotka olivat sähköjohdon paksuisia, halkaisijaltaan noin kahdeksan milliä. Kukahan tämä ruokavieras oli? Rikoksia selvitettäessä tehdään rikospai- kalla tarkkoja tutkimuksia. Tässä murto- varkauden selvittämiseen on käytössä vain ker- tomus ja valokuvia. Silti uskon vakaasti tietä- väni tekijän. Tunkeutuminen katon kautta ja nyrkinkokoi- seksi jyrsitty aukko sulkevat pois muut epäil- lyt paitsi näädän. Sen kyvyt jyrsiä aukkoja ovat sen kokoisen eläimen aikaansaannoksiksi kun- J o r m a L u h t a L e u k u S e p p o k y t t ä L ä ReVONTULIMYRSKY. Voimakas sähköinen purkaus ilmenee usein värikkäinä ja nopeasti taivaankannen yli kiitävinä taivaanvalkeina. KOVA NÄLKÄ. Näätä jyrsi kesämökillä tiensä jääkaapissa olevaan koiranruoka-astiaan. SUOMeN LUONTO 3 2010 77 SL0310 Kysy luonnosta.indd 77 29.3.2010 15.14
18
KYSY LUONNOSTA ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT nioitettavat, etenkin, kun näädän hampaisto ei ole kehittynyt jyrsimiseen erikoistuneeksi työ- kaluksi. Ulosteiden mitat ja muodot täsmäävät siihen, mitä on havaittu näädän pakoputkes- ta poistuvan. Yhtä mainintaa odotin turhaan. Näädästä jää muistoksi ulosteiden ja niiden hajun ohessa yleensä myös rauhasten erittei- den luonteenomaista tuoksahdusta, joka on tuhtia kuin mikä. ILKKA KOIVISTO Nisäkkäät Seuraako kylmää talvea kylmä kevät? Kulunut talvi oli ilmeisesti poikkeuksellisen kylmä ja luminen koko Euroopassa. Onko sille selitystä? Entä seuraako kylmää talvea kylmä kevät? Jouluhelmikuu oli Suomessa yleises- ti kylmin sitten talven 19861987. Talvi oli suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa yli neljä astetta tavanomaista kylmempi. Län- sirannikolla ja Lapissa poikkeama oli noin kak- si astetta. Talven sään pohjalta ei pysty arvioimaan ke- vään edistymistä. Helmimaaliskuun vaihtees- sa tätä kirjoitettaessa kevään ennustaminen on hankalaa, mutta lukijat voivat tietää aika paljon katsoessaan ulos lehden luvun lomassa. Erityisesti Uudellamaalla, Itä-Uudellamaal- la ja Kymenlaaksossa oli lunta harvinaisen run- saasti. Syynä tähän oli, että itäisellä Suomen- lahdella oli ajoittain sulia alueita, joista nousi lämpöä ja kosteutta ilmakehään, mikä voimisti lumisadetta. Runsas lumipeite sekä jäiset järvet ja me- ret heijastavat hyvin auringon säteilyä kevään aluksi, mikä hidastaa kevään edistymistä. Laa- jalle levinnyt merenjää hidastaa erityisesti ran- nikoiden lämpenemistä parilla viikolla. Tämän talven pakkasiin vaikutti suursääti- lanne. Matalapaineet olivat Suomen eteläpuo- lella ja korkeapaine pohjois- tai luoteispuolella. Suomessa vallitsi harvinaisen paljon idän puo- leinen ilmavirtaus, mikä talviaikaan tarkoittaa pakkasia. Kun on pakkasta, niin sateet tulevat lumena. Toisenlainen oli talvi kaksi vuotta sitten, jol- loin Suomessa vallitsi lounainen ilmavirtaus suuren osan talvesta eikä kunnon talvea tul- lut etelään lainkaan. Silloin saimme esimakua tulevien vuosikymmenien tyypillisistä talvista. Kylmät säät olivat erityisesti Suomen tienoil- la tänä talvena. Ajoittain oli koko Eurooppa ta- vallista kylmemmän ilman vallassa, mutta koko talven osalta näin ei ollut. SArI hArTONEN Sää P a S i S N e l l m a N R e i j o j u u R i N e N K u v a l i i t e R i rUUANhAUSSA. Kun kyy kiipeää puuhun, se etsii yleensä munia tai linnunpoikia ruuakseen. TALVEN KOETTELEMA. Viirupöllö ja muutkin pöllöt olivat viime talvena kovilla, koska ruokaa oli vain vähän tarjolla. 78 SUOMEN LUONTO 3 2010 SL0310 Kysy luonnosta.indd 78 27.3.2010 11.26
19
KYSY LUONNOSTA ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT Kyllä nyt ihmetyttää! Vaikka kyyn alaleuko- jen liitos keskiviivassa on hyvin joustava ja leu- kanivel erittäin liikkuva, sinisorsan munan ei pitäisi päästä sieltä läpi. Olisivatpa olleet edes tavin munia. Jos kuitenkin ajatellaan, että kyy on niellyt sorsan munia, miten ne sitten sulai- sivat, jos kerran olivat ehjiä? Jo pitäisi olla ruo- ansulatusnesteen hapanta, jotta se sulattaisi kalkkikuorta. Afrikassa elää erikoistunut munakäärmeiden suku, rantakäärmeen kaukaisia sukulaisia muu- ten. Niillä on munahammas, jolla ne saavat mu- nan rikki, eikä sulattamisessa ole ongelmia. Kyyhän on tunnetusti innokas käymään lin- tujen pesillä, lähinnä poikasten toivossa. Tilai- suuden tullen sen tiedetään syöneen pikkulin- tujen munia. Luultavasti se pystyy rikkomaan niiden kuoret. Tuskinpa kysyjä on erehtynyt niin, että käärme olisi ollut rantakäärme, jolla on munanjohtimessaan omat munansa. Käär- meiden munien syöntiin olisi mukava saada li- sää valaistusta lukijoilta. KAUrI mIKKOLA Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet Kummallinen rapu Saimme verkolla Korppoosta viime toukokuussa erikoisen ravun. Eikös rapu ole makean veden eläin? mikä laji on kyseessä? Kuvassa on villasaksirapu Eriocheir sinen- sis. Joskus lajista käytetään myös nimi- tystä kiinanvillasaksirapu, joka kuvaa sen alku- peräistä elinaluetta. Villasaksirapu on kotiutu- nut Euroopassa Pohjanmereen laskeviin jokiin ja niiden suualueille. Sen lisääntyminen onnis- tuu näiden jokien suualueiden murtovesissä, ja syntyneet ravut nousevat jokiin satojen kilo- metrien päähän ylävirtaan. Makeasta vedestä ne palaavat sitten lisääntymiskyvyn saavutet- tuaan jokisuiden murtovesiin. Itämeren piirissä näiden rapujen lisääntymi- nen ei onnistu, mutta tänne joutuneet yksilöt kasvavat ja elävät merialueillamme. Vuosittain niistä saadaan useita havaintoja pitkin rannik- koamme. Omin voimin ne eivät tänne pääse. Tämäkin yksilö lienee tullut Saaristomerelle laivakyydillä. Onpa niitä tavattu Saimaan ka- navankin alueella. Kuvan rapu on komea yksilö, joka ainakin alkuperäisellä levinneisyysalueellaan käytet- täisiin ihmisravinnoksi. Suomen ennätyskala- luettelossa on maininta Paraisilta saadusta vil- lasaksiravusta, jonka kuoren leveys on ollut 8,5 senttiä. HArrI DAHLSTröm Kalat ja äyriäiset Miten pöllöjä voi auttaa? Kuluneena talvena nähtiin runsaasti pöllöjä, mutta muutamat olivat niin huonokuntoisia, että ne kuolivat kesken talvipäivän ja putosivat oksalta alas. mitä voimme tehdä pöllöjen auttamiseksi? Talvi koetteli erityisesti pöllöjä. Useat lajit ovat sopeutuneet pikkunisäkkäiden pyyn- tiin, joita ne saattoivat löytää rikkumattoman hangen sisästäkin käyttäen kuuloaan apunaan. Suurimmassa osassa maatamme on pikku- nisäkkäiden runsaussykliin liittyvä pohjavuosi, jolloin kannat ovat romahtaneet. Kun samaan aikaan hyvien myyrävuosien tuottamat pöllö- kannat ovat suuret, ei kaikille löydy mitenkään ravintoa. Ravintokato kohtaa erityisesti nuoria pöl- löjä, jotka eivät ole vanhojen lintujen veroisia saalistajia. Nälkiintyneet pöllöt etsiytyvät pi- hoille, joissa lintulautaruokinta houkuttelee sekä lintuja että eloon jääneitä pikkunisäkkäi- tä. Runsasluminen talvi hyödyttää pikkunisäk- käitä, jotka voivat elää maan rajassa turvassa pedoilta ja pakkasilta ja vaikeuttaa petolintu- jen asemaa. Muutamat pöllölajit, etenkin varpuspöllö, osaavat saalistaa pikkulintuja hätäravinnok- seen, ja voivat selviytyä kevääseen, mutta mo- nilla nuorilla linnuilla on edessään hengen heit- täminen. Tässä tilanteessa meidän on vaikea auttaa pöllöjä, sillä nälkiintyneetkään linnut eivät yleensä anna ottaa itseään kiinni. Jos kuiten- kin löytää henkitoreissaan olevan pöllön, sen voi ottaa pahvilaatikkoon ja sille voi yrittää pak- kosyöttää jauhelihapalloja suoraan kitaan. SEppO VUOLANTO Linnut Syökö kyy munia kokonaisina? Voiko kyy syödä lintujen munia ja poikasia? Löysin kerran kuolleen kyyn vatsasta sorsanmunia. Kysyjä kertoo 50 vuotta sitten Hailuodos- sa nähneensä, miten karhin alle joutu- neessa kyyssä oli kummallisia pallukoita. Hän sanoo avanneensa kyyn ja tunnistaneensa pal- lukat sinisorsan muniksi. P e n t t i L a a K S o KAUKANA KOTOA. Korppoossa verkkoon tarttunut villasaksirapu matkusti tänne todennäköisesti jostakin pohjanmereen laskevasta joesta. SUOmEN LUONTO 3 2010 79 SL0310 Kysy luonnosta.indd 79 27.3.2010 11.26
20