ePaperi powered by Luovia

Sivusto tarvitsee toimiakseen Flash player 8:n. Lataa Flash plug-in tästä linkistä.

1

S u o m a l a i S t a l u o n to j o u r n a l i S m i a 7 0 v u o t t a Irtonumero 7,50 7 16.9.2011 S U O M E N L U O N T O 7 2 0 1 1 M E S I S I E N I . h ä M ä h ä k k I E N M U U T T O M a T k a . S O p U L I v a E L L U S . U h a N a L a I S E T S I E N E T . v a p a a E h T O I S E T L U O N N O N a p U N a . R U O k k I . p O L k U j E N S y v I N O L E M U S . k y y N E L ä M ä ä . S U v a N N O N k y L ä . POLKU vie kulkijaansa HÄMÄHÄKKIEN syysMUUttO seittien varassa sIENIssÄKIN on suojeltavaa Vuoden laatulehti 2011 Suuri sopulivaellus puhutti retkeilijöitä ja toi tunturipöllön takaisin. VIPINÄÄ TUnTUrissa

2

alkusyksy

3

kUUSaMON Kitkajoki on kuulu komeista koskistaan ja jylhistä maisemistaan. Syksyisin jokilaaksot pehmentävä sumu syntyy, kun ilmaa lämpimämpi vesi haihtuu ja tiivistyy pienenpieniksi vesipisaroiksi. Pähkänänkallio on tunnettu näköalapaikka. Vajaat kymmenen kilometriä sieltä ylävirtaan kuohuva myllykosken maisema valittiin Suomen kauneimmaksi lukijaäänestyksessämme 2009. Syyssumua Kitkajoella Kuva MaRkkU NIkkI TeKsTi aLIcE kaRLSSON

4

alkusyksy

5

kaTajaNMaRjaT ovat oikeasti marjamaisiksi paisuneita emilehtiä, jotka kätkevät suojaansa siemenet. Kovat ja vaaleanvihreät marjat pehmenevät ja sinistyvät parin kolmen vuoden päästä kukkimisesta. ne ovat tärkeää ravintoa monille linnuille etenkin talvisin. ainakin metsojen, teerien, tilhien, viherpeippojen ja rastaiden tiedetään pistelevän niitä nokkaansa. Valmiita syötäviksi Kuva MaRkkU NIkkI TeKsTi aLIcE kaRLSSON

6

6 SuomeN luoNto 172011 Hämähäkit muuttavat äänettömästi mutta näyttävästi. arvonlisävero karkottaisi lukijoita haLLITUSOhjELMaaN kIRjaTTU esitys yhdek- sän prosentin arvonlisäveron langettamisesta sano- ma- ja aikakauslehtien tilausmaksuihin on huonosti harkittu. Verolla uskotaan saatavan 80 miljoonaa eu- roa tuloja. Se on kuitenkin toiveajattelua, ja seurauk- sena olisi vain vahinkoa. monet sanoma- ja aikakauslehdet ovat jo nyt pa- hassa kustannusahdingossa levikin laskun, mainos- tulojen vähentymisen sekä postimaksujen korotuk- sen ja painopaperin hinnannousun takia. ahtaim- malla ovat kulttuuri-, tiede- ja mielipidelehdet. tä- hän joukkoon kuuluu myös Suomen Luonto. arvonlisävero kiihdyttäisi kierrettä, koska useim- mat kustantajat joutuisivat laittamaan veron suoraan tilausmaksuihin. Viime kädessä veron maksaisi leh- den tilaaja. tilaushintojen noustessa levikit laskisivat entisestään ja lehtiä jouduttaisiin lakkauttamaan. on hämmästyttävää, että myös kaikkein kulttuurimyön- teisimmät puolueet ja kansanedustajat ovat hyväksy- neet esityksen ilman vastalauseita. Vertailukohtana mainittakoon turpeenpolton ve- rotuksen erityiskohtelu, jonka suuruus on 100 mil- joonaa euroa. Hallitus siis haluaa mieluummin ku- ristaa sivistyksestä ja tukea ilmaston lämpenemisen kannalta pahinta energiantuotantoa. monipuolinen sanoma- ja aikakauslehdistö on keskeinen osa sananvapautta ja ter- vettä kansalaisyhteiskuntaa. toivot- tavasti viimeistään eduskuntakä- sittelyssä lyhytnäköisestä esitykses- tä luovutaan. jORMa LaURILa päätoimittnullnullnull nullonullmnull.nullnullnullnullinullnullnull nullnullomnullnullnullnullonullto.null 72011 m a r i k a e e r o l a Eläimet ja kasvit 16 Sienikimppuja lahopuulla mesisienet. 18 Seittien varassa Hämähäkit muuttavat. 28 Ruokkeja rengastamassa 38 Kyyn kuviot 40 Vaeltajat liikkeellä nulluonto ja ympäristnull 32 nullaras matkaopas Polku. 48 nullhnullellä jalalla osa sienistämmekin on uhanalaisia. null4 6 miljoonaa tuntia luonnon hyväksi Vapaaehtoistyötä voi tehdä monin tavoin. anulltnull ponullnullnullnullnull. Snull onull nullnullnullnulltnullnull nullnullnulltnullnulltnullnull nulliinullittänullä nullnull nullinull nullinullnull pnullnullinullnullnull. J a a k k o H e i null o null e null null i m o V e i J a l a i null e nullnull l e null k null PnullnullkirJoinullnullnull 32

7

172011 SuomeN luoNto 7 Suomen Luonto 72011 70. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki 09 228 081 sähköposti: etunimi.sukunimisuomenluonto.fi palautesuomenluonto.fi www.suomenluonto.fi nulläätoimittaja Jonullma nullaunullila, 09 2280 821null, 0null0 null51 921null nulloimituspäällikknull nullntti Halkka 09 2280 821null, 050 null08 2null95 nullnull nullanullika nullenullola, 050 52null 9nullnull1 nulloimittajat nulliisa Hulkko, 09 2280 820null, 0null0 null1null 8550 ma. nulllinulle Kanulllsson, 09 2280 8205, 050 null08 2null5null Juha Kauppinen nullinullkanullapaalla Johanna nullehtola, 09 2280 82nullnull, 050 null08 218null Jouni nullikkanen, 09 2280 82nullnull, 050 nullnull2 8null21 ma. nulloimituksen assistentti nulllina Junulla 09 2280 8201, 050 null52 2nullnullnull nulllmoitusmyynti nullnull nullenullia, nullnullnulla nulllom, 0null5 11null nullnullnullnull anullnulla.nulllomnullfmenullia.fi nullanullkku nullnulltkönen 09 null550 22null5, 0null0 5nullnull null02null manullkku.nullnulltkonennullfmenullia.fi nullulkaisija nulluomen luonnonsuonulleluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki 09 228 081 sähköposti: toimistosll.fi, www.sll.fi nulluomen luonnonsuonulleluliiton osoitenullekistenulleitä nulloinullaan känullttää manullkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. nullikakauslehtien liiton nulläsen nullnullnullnull 0null5nullnull0nullnull8 nullainopaikka Hansapnullint nullunullkunullnullnull1null0nullnull2011 Hansapnullint nullnull:lle on mnullönnettnull Joutsenmenullkki eli pohnulloismainen nullmpänullistömenullkki. Kaikki tuotantonull kemikaalit nulla nullpnullosessit tänullttänullät Joutsenmenullkin knulliteenullit. nullaatimuksia on asetettu mm. painopapenullille, kemikaalien nullmpänullistönullaikutuksille, enenullnullian kulutukselle, nullätteinullen lanullittelulle nulla päästöille. Hansapnullintillä on känulltössään mnullös nullnullnull 1null001 nullsenulltifikaatin mukainen nullmpänullistönullohtamisnullänullnullestelmä. 8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 3null Kolumni 63 Vahtikoira 68 Oma reviiri null2 Havaintokirja null4 nullaras juttu null4 Lukijoilta null6 Kysy luonnosta 81 nullähkinät 81 nullalvelunull kortti 82 nulluomen Luonto 70 vuotta Lnullpinullnullnull nullnullnullnulltnullnullnullt tnullnulltnullnullinullopnullit toinullnullt mnullnullnullnullnullnullnull mnullnullnull tnullnulltnullnullipnullnullnullnullnullä null0nullnull7. VaKiot nullhmiset ja elämäntapa 68 Kasvokkain allenullnulliapnullonullessonulli nullanulli Haahtela pelastaa luontoa vapaanullaikanaan. 80 Vuonullen turhake haussa Retkeily ja matkailu 64 nullapin kauneimmassa kylässä nulluvannon kylä säästyi sodan nulla nullauhan anullan hävitykseltä. S u o m e n KanneSSa J o r m a l null H null a 54 vnullpnullnullnullnulltoinullnullt tnullnullnullnulläänull. Mnulltnullänullnullnulltoittnullnullnullt nulltnullinullät nullnullonullnullnullnullnull nullnullnullinullinullmnulltnulliä. 18 32 Vuoden laatulehti 2011 Sinullnulltnullnull nullnullnullnullnullnullnullinullnullnullnull nullnullnullioitiinull. hnullnullnullinullnullnullttnull onull nullnullt nullnullinullnulloimnullinullnullnull nullnullnulli. null null V i e l o null null o m o null i e m e l null 48

8

8 SuomeN luoNto 172011 S uomesta sukupuuttoon hävin- nyt heinäkurppa on tehnyt 2000-luvulla hidasta paluu- ta maamme pesimälajistoon. Suurin osa pesintään viittaa- vista havainnoista on tehty itä- ja Kaakkois-Suomessa, mutta pesimäkan- ta on tiettävästi edelleen vain muutamia pareja. uusimmassa uhanalaisuusarvioin- nissa heinäkurppa määriteltiinkin äärim- mäisen uhanalaiseksi lajiksi. tästä syystä ympäristöministeriö myönsi vuodelle 2011 rahaa heinäkurpan pesimä-alueiden inven- tointeihin Pohjois- ja etelä-Karjalaan. heinäkurpat eivät muodosta selkeitä pa- reja, vaan naaraat saapuvat koiraiden öi- selle soidintantereelle ja valitsevat koiraan, jonka kanssa ne parittelevat. naaraat pe- sivät löyhänä ryhmänä soitimen lähiympä- ristössä ja huolehtivat jälkikasvusta yksin. Parhailla soitimilla voi olla kymmeniä koi- raita, ja ne voivat olla käytössä vuosikym- meniä. Jos kurpille soveltuva elinympäristö ei ole tarpeeksi laaja ja tuottoisa, se ei ky- kene ylläpitämään riittävän suurta ja elin- kykyistä yhteissoidinta. Silloin pesintöjen- kään onnistuminen ei ole taattua. hEINäkURpaN paLUUN syitä ei tiedetä, mutta lajin nopeaan häviämiseen 1800-lu- vun loppupuolelta lähtien on ainakin yksi selkeä syy: elinpaikoiksi soveltuvien niit- tyjen katoaminen maatalouden muutosten seurauksena. itäisessä Suomessa koiraiden yhteissoiti- met ovat sijainneet suurten peltoaukeiden T oimi TT anee T a LI c E k a RL S S ON j a j O UNI TI kk a NEN nulloidinniittynullä ei olenull mutta kunullppa kukkoilee nyt nullehununullmilla nulla kesannoilla. Heinäkurppa tekee paluuta null o m i m null null k k o null e null Luonto ja ympäristö nyt Jo kerran suomesta sukupuuttoon kuollut laji on soidintanut maan kaakkois- ja itnullosissa pitkin nullnull-lukuanull

9

rehunurmilla tai niukkakasvuisilla kesan- noilla, sillä lajin suosimia laajoja niittyjä ja avoimia luhtia ei ole. ilahduttavaa paluuta tosin varjostaa soitimien vähäväkisyys ja pysymättö- myys. Keskimäärin muutamien koiraiden soitimet ovat olleet käytössä vain vuoden tai pari. Suomen elinvoimaisimmalla soitimella, tohmajärven Savikossa, oli vuonna 2010 kuusi koirasta ja kolme ilmeistä naaras- ta. Kesällä 2011 Savikossa havaittiin nel- jä koirasta ja yksi naaras. lisäksi Pohjois- Karjalan inventoinneissa löytyi kaksi uut- ta soidinta, joilla molemmilla oli kaksi koirasta. ikävä kyllä etelä-Karjalan viime- vuosien soitimista ei enää yksikään ollut asuttu eikä uusia löydetty. hyvän kurppa-alueen tunnistaa tavalli- sesti siitä, että suurella peltoaukealla on soitimeksi soveltuva nurmi tai kesanto, jonka kasvillisuus on tarpeeksi matalaa ja aukkoista. Ravinnoksi on oltava run- saasti lieroja, mistä hyvänä merkkinä on runsas kuovien ja töyhtöhyyppien määrä. pESIMäaLUEELLa ON OLTava myös pesäpaikaksi soveltuvaa harvaa pensaik- koa kasvava niitty tai viljelemätön pelto. Paremman puutteessa pesä voi toisinaan sijaita viljellyn pellon pientareellakin. Parhailla paikoilla on lisäksi kosteik- ko sekä laidun, jolla elää runsaasti pel- tolinnuille tärkeitä maaperän pieneliöitä. Kaikkein tehokkaimmin viljellyiltä pelto- alueilta, joilta maatalouden monimuotoi- suuskohteet puuttuvat, heinäkurppaa on turha etsiä. heinäkurppa-alueiden tehokas hoito olisi aloitettava pian, jotta lajin tulevai- suudennäkymiä parannettaisiin. Kurpan hyväksi kaavaillut maaseutuympäristön monimuotoisuuden lisäämiseen tähtäävät toimet hyödyttäisivät myös lukuisia mui- ta peltoluontomme uhanalaisia eliölaje- ja. Jos toimissa nyt viivytellään, kurpan hyvin alkanut paluu jää lyhyeksi. elinvoi- maista kantaa ei synny. haRRI kONTkaNEN 142011 SuomeN luoNto 9 K null null K null null null null null null SaMI TaLLnullERnull Jnullttipalsamianull mesijuurta ja kurtturuusun kukkia vILLIyRTTIEN eli luonnonvanullaisten nulluokakasvien senull sonki ei lopu nulluhannukseen niin kuin usein uskotaan. Ja vielä oleellisempaanull villiynullteistä on muuhunkin kuin konullnull vikkeiksi. kenulluunulleissuillani valitsen usein kohteitanull nulloissa en ole ennen käynyt. nulläin luonnossa käyskentelyssä säilyy mielnull lyttävä yllätyksellisyys. Vastikään vedin villiynullttikunullssin kymmenelle keittiömesnull tanullillenull nulla luonto osoitti taas monimuotoisuutensa. kahden tunnin kenulluuaikana kaikille täysin tuntemattomasta metnull sästä löytyi kahtatoista enulli kasvianull nullotnull ka sopivat enullinomaisesti nulluoan nullaakanull aineiksi. Valmistimme niistä seitsemän nulluokalanullin menunnull nullonka sitten nautimnull me asiaankuuluvien viinien kenulla. nullyyskuussa kenullään pipanullnulluunulltanull pinull hasauniotanull vesiheinäänull niittynull nulla ahonull suolaheinäänull menullisinappianull maahumanull laanull kunullttunulluusun tenullälehtiänull kuminan siemeniänull ketonullonullvokkianull nullalominttuanull nullauhosavikkaanull isomaksanulluohoanull kalnull lioimanullnulletta nulla nullättipalsamia. nulläitä kaikkia löytyy ainakin Helsinnullin luonnosta vaikka muille nullakaanull nulla ne istuvat tyylikkäästi nullavintolan lautasille. kotikäyttöön ne sopivat vähintään yhtä hyvin. Villiynullttinulluoista helpoimmannull villiynullttisalaatinnull voi valmisnull taa nullopa luonnossa. nulle on enullittäin näyttävä nulla makumaanull ilmaltaan monipuolinen lisukenull nulloka sopii eväsleivän vänull liinnull loimutetun kalan seunullaksi tai nuotiolla kypsennetylnull le nulliistalle. Valmista kotona penullusvinenullnullettinull pakkaa se mukaan nulla sekoita löytämiesi villiynullttien kanssa null nulla avotnull se on siinänull Kirjoittaja on Kämp Sign -ravintolan keittiömestari ja Villiyrttikeittokirjan readme.fi, 2011null tekijä. Valmistimme villiyrteistä seitsemän ruokalajin menun. vinull nullnullnulli nullnull nullnullinullttinull jättipnull nullinull nullnullnull onullnullonullnullnull mnullnull null null nullnullnullnullnullnullnullnull nulloi nullnullätä nullnull nullnullnullnull 172011 SuomeN luoNto 9 Niittnullnullonullnull nullinull nullopii nullnullttoonull e V a null m a r i a null null null e r H o l m null V a null null a V a l o m a null r i m a H l a m null k i null V a null null a V a l o

10

16 SuomeN luoNto 172011 V ielä 1970-luvulle mesisienestäm- me käytettiin nimeä Armillaria tai Armillariella mellea. Sittem- min osoittautui, ettei meillä tä- tä melleaa kasvakaan vaan nel- jä ihan muuta lajia. metsäntutki- muslaitoksen tutkijan Kari Kor- hosen risteytyskokeiden perusteella on todettu, että runsaimpien mesisieniemme nimet ovat pohjanmesi- sieni Armillaria borealis ja nuijamesisieni Armilla- ria cepistipes. lajeilla on selvät silminnähtävät erot. Pohjanmesisienen lakki on selväsuomuinen, rengas voimakas ja hahtuvainen. nuijamesisienen suomutus on puolestaan vähäpätöistä, sen jalka on nuijamainen ja usein likaisenkeltainen. lajin rengas on ohut sekä riippuva ja usein kokonaan häviävä. lajien kasvutapakin on erilainen: pohjanmesisieni kasvaa tiheinä ryppäinä kannolla tai elävässä puus- sa, kun taas nuijamesisienen löytää paljaalta maalta tai nurmikolta. Kaiken lisäksi nuijamesisieni putkah- taa maasta viikkoa kahta pohjanmesisienen esiinty- mishuipun jälkeen. tällöin se saattaa vallata laajoja aloja nurmikosta. Kolmas tähän ryhmään kuuluva on mäntymesisie- ni Armillaria ostoyae. lajin jalan rengas on selvem- pi kuin nuijamesisienellä ja renkaan reunus on mus- ta, samoin kuin lakin keskustan suomut. neljäs mesisienemme on soiden rahkasammalees- sa kasvava pienikokoinen nevamesisieni Armillaria ectypa, jota harva mesisieneksi tunnistaa. Se on meil- lä uhanalainen, vaarantuneeksi merkitty laji. Sitä on tavattu Vantaalta utsjoelle asti, mutta valtaosa löy- döistä sijoittuu Perä-Pohjolan vetisille, ohutturpeisil- le nevoille. mesisieni on helppo erottaa kantosienistä, sillä sen itiöt ovat valkoiset. lakin pienet suomut ja jalan pum- o k uuk a ude N lanull I null mesisieni LaSSE kOSONEN lahopuulla SIENIkIMppUja k a r i null m a null null i k o k k o null null a r null i null a Kannoille ja puiden rungoille snullsnullsin rnullnullsnulltnullvnullt ponullnullmnullnullnullnullnullt kelpaavat ruuaksikinnull

11

172011 SuomeN luoNto 17 kin vanhemmiten sienessä usein on omituinen metal- lisen makea sakkariinia muistuttava sivu- ja jälkima- ku. mutta sitä ei lainkaan tunnu, jos sieni käytetään ja valmistetaan rouskujen kera joko kiehauttaen tai suo- laten. myös voidaan sieni käristää ja säilöä rasvaan. Venäjällä mesisientä kutsutaan runollisesti taigan lahjaksi openok nastojastsij ja kansa käyttää sitä hy- vin paljon. myös Saksassa sitä on pidetty hyvänä ruo- kasienenä ja lisäksi oivallisena ulostuslääkkeenä. Sak- salainen nimi Hallimasch tarkoittaa terveyttä pep- puun. mesisienen karttaminen johtunee ennakkoluulois- ta kannossa kasvavia sieniä kohtaan. lisäksi joissakin kirjoissa mainitaan, että mesisieni olisi myrkyllinen. myös mesisienen metallisen karvas maku saattaa kar- kottaa joitakin kerääjiä. Kuten usein kantosienistä mesisienistäkin käytetään vain nuoret lakit. Vanhemmiten karvaus lisääntyy ja jalka on kovin kuituinen ja puiseva. tosin on olemas- sa ohje, jossa kuorittuja mesisienen jalkoja kastetaan löysään munkkitaikinaan ja uppopaistetaan kiehuvas- sa rasvassa. näin niistä saadaan eräänlaisia taigan- ranskalaisia. honulltnullnullnullnullnullnullottnullnullnull mesisieniä ja erityisesti mäntymesisientä pidetään myös pahoina metsätuholaisina. Kannoista mesisieni voi le- vitä läheisiin puihin voimakkaiden, kengännauhamais- ten ritsomorfien eli rihmastojänteiden avulla. ritsomor- fit voivat kasvaa kesän aikana yhdestä kahteen metriä ja niiden avulla sieni voi levitä laajalle alueelle. Vanhastaan on ollut tunnettua, että ritsomorfit voi- vat pimeässä säteillä heikkoa kylmää hehkua ja sano- taan sitä käytetyn sotatilanteissakin pimeässä suunnan ohjaajana, kun mesisienen valloittamaa lahopuuta on ripoteltu kulkureiteille. Vuonna 2000 julkaistiin uutinen maailman suurim- masta eliöstä, maanalaisesta haisevasta hirviösienes- tä. Yhdysvaltain oregonin osavaltion itäosassa mitat- tiin 5,6 kilometriä ja 880 hehtaaria kattava organismi. Kooltaan se vastasi 1665 jalkapallokenttää. Kyseessä oli juuri mäntymesisieni, jonka iäksi arvioitiin 2400 vuotta. Kysymys oli sienen rihmastosta, joka oli levit- täytynyt laajalle alueelle ja oli ilmeisesti perimältään samaa sientä. n PoHJanullmenullinullienulli nullnullInullnull nullIKOInullnull metsästä löytää lähes varmasti mesisienien kimppujanull nulluoret lakit voi poimia sienikoriin ja käyttää ruuaksi rouskujen tapaannull Mesisienet lahottavat puutanull nullavallisimmin ne kasvavat kuolleilla puilla ja kannoilla, mutta saavat otteen myös elävistä puista, jos ne ovat vioittuneetnull pulimainen rengas sekä tupastava kasvutapa tekevät siitä huomiota herättävän. mesisienillä on vielä usein tapana räjähtää kasvuun yhtä aikaa viikko sitten ei lakkiakaan ja nyt maailma on mesisieniä täynnä. useimmiten tuo aika sattuu syyskuun puoliväliin. Rnullnullpättnullnullä nullnullnullminullnullnullnullnullnullnulli Vaikka suomalainen sieniruokakulttuuri paljolti nojau- tuukin laajan idän perinteisiin, ei mesisieni ole meillä koskaan saavuttanut erityistä suosiota. jo sienitieteilijä P. A. Karsten 18341917 aikoinaan sanoi sitä syö- täväksi, mutta sitkeäksi ja pahanmakuiseksi. Professori Toivo Rautavaara kelpuuttaa sen kir- jassaan Suomen sienisato sentään syötäväksi: Varsin- SIENIkIMppUja

12

18 SuomeN luoNto 172011 H ämähäkkien suuri syys- muutto on ainutlaatui- nen luonnonnäytelmä. ei maailman mitassa suurin, mutta ehkä hil- jaisin valtavista spek- taakkeleista. Se on läh- dön juhlaa, jonka osanottajista kukaan ei tie- dä, mikä odottaa tai mihin ollaan menos- sa, läheiseen puuhun vai toiselle mantereel- le? ehkä ihmeellisintä on hämähäkkien kyky juuri lähdön hetkellä valmistaa omat lento- laitteensa. lempeä syyskuun 15. päivä 2009. aurinko lämmittää raukeasti pilvien lomasta kedolla makaavaa valokuvaajaa. Katselen vastavaloon kameran läpi katkenneen korren päässä hää- rivää hämähäkkiä. Se vaihtaa asentoaan ja touhuaa seittirih- mansa kanssa lähes kiihkon vallassa, kokei- lee yhdellä jalalla, joko langassa on nostetta ja mikä on tuulen suunta. uskon sen olevan lähdössä ilmapurjehdukselle. en voi olla huo- mauttamatta hämähäkille perin vaatimatto- Seittien suuri lnullnulldnulln pnullivnull nullunnuttaa nullaannull tekStI nulla kuVat jaakkO hEINONEN Hämähäkki sinkauttaa seittikimpun takapäästään ja hyppää suin päin ilmaan.

13

172011 SuomeN luoNto 19 Seittien suuri lnullnulldnulln pnullivnull nullunnuttaa nullaannull varassa masta siimanpätkästä, jollaisen varassa ei taa- tusti pääse lentoon puolta pienempikään otus. Yllättäen tuuli tarttuu seittiin ja huiskii hä- mähäkin yläpuolella kuin lasso. Sitten tapah- tuu jotain aivan odottamatonta, melkein pe- lästyn. Valtavalla paineella, aivan kuin suihkepul- losta hämähäkki ruiskauttaa peräpäästään merkillisen seittisuihkun, ilmeisesti monta lankaa kerralla. ne välähtävät sateenkaaren väreissä. Samassa hämähäkki irrottaa otteen- sa ja katoaa kameran näkökentästä. Se me- nee menojaan, enkä ehdi edes nähdä mihin suuntaan. olen opissa. Suureen päivään on aikaa vie- lä vuosi ja puoli kuukautta. vnullonullinullnullmmnullnulltnullnull nullpnullnulltnullnullnullnullnullnulli null0.null.2010 jo puolilta päivin alkaa ilmassa olla lähdön juhlaa. asetun niin, että aurinko jää katonhar- jan taakse ja katson kiikarilla poutaiselle syys- taivaalle. Siimoja vilahtelee tiheästi, ja joissa- kin taitaa roikkua matkalainenkin. iltapäivän puolella siimoja välähtelee ilmas- sa lähes sekunnin välein, mikä on suuren muu- ton merkki. innostus valtaa mieleni. olen kesantopellolla kameroineni ja touhu kasvustoissa on aivan uskomatonta. monen- näköisiä hämähäkkejä kiipeilee korsissa, eni- ten pieniä juoksuhämähäkkien poikasia, mut- ta myös rapuhämähäkkejä, korsihämähäkke- jä sekä yllättävän suuria ja raskaita kanerva- Snullnullti nullnullnull nullänullnullä nullonull nullnulltnullämänullnulli pnullnulltnull tnullnulläänulltäänull mnulltnullnullnull nullnullttinullinullnullnull nullnullnullmnullnullnullinulltnull nullnullnull tnullnullnullnullnull.

14

70 SuomeN luoNto 172011 pi H alla o s a null oma reviiri kUN LEhnullET pUTOavaT syksyn tullen, kannattaa muis- taa pihan piikikästä asukasta. Siili tarvitsee talvihorroksen ajaksi turvallisen talvikodin. Siili viihtyy rakennusten alla ja- sekä lehti- ja risukasoissa. Sille voi rakentaa myös keinopesän. Syksyllä on hyvä siivota pihapiirin linnunpöntöt. Siivous kannattaa tehdä, kun lämpötila on nollassa tai hieman pak- kasella, etteivät lintukirput ja muut loiset hypi silmille. Samal- la voi ripustaa erilaisia pönttöjä odottamaan kevään asukkai- ta. linnunpöntöistä on hyötyä talvella, jolloin linnut ja oravat voivat yöpyä niissä kylmää paossa. myös lepakot kärsivät kolopulasta. niille voi rakentaa pönt- töjä, joissa ne voivat levätä päiväaikaan. Pönttö voi tarjota ko- din lepakkoperheille tai kesää viettäville poikamieslepakoille. onnekas voi saada pihapiiriinsä jopa liito-oravan. jos mök- kisi lähialueilta on hakattu liito-oravan asuttamia metsiä, saat- taa liituri asettua sitä varten rakennettuun pönttöön. luontopiha ei pärjää ilman pölyttäjiä. asuntopula vaivaa myös mehiläisiä ja kimalaisia, ja niillekin voi rakentaa keino- pesiä. Korsipesän voi rakentaa täyttämällä maitopurkin koiran- putkilla tai järviruoolla. Koivupölkkypesässä on porattu pölk- kyyn reikiä, joihin pörriäiset pääsevät. Yhdistelmäpöntöissä on sekä korsia että reikiä. Kimalaisille voi myös rakentaa maape- sän täyttämällä saviruukun ilmavasti heinillä ja asettamalla sen alassuin maahan. Pönttöjen ja keinopesien sijoittamisessa kannattaa ottaa huomioon asukkaiden tarpeet. ne kaipaavat yleensä lämpöä, tuulen suojaa ja rauhaa. LIISa hULkkO Verkossa on tarkkoja ohjeita erilaisten keinopesien rakentamiseennull nullinnunpnullntnulltnull nullnullnull.nullirdlife.finulllintnullnullarrastnullsnull linnnullnponttojennullrakennnullsonulljeet.snulltml valmiita linnunpnullnttnulljänull nullnullnull.linnnullnpontto.nullom nullepakonpnullntnulltnull nullnullnull.lnullomnulls.finullelaintiedenull selkarankaisetnulltietoanulllepakotnullpontto.nulltm Siilin talvipesänull nullnullnull.siilikiikarissa.finulltalvipesa.pnullp nulliitonulloravan pnullntnulltnull nullnullnull.amfinulli.netnull liito-oravaynulldistysnullliito-oravallenullpontto.pdf nullehiläisten keinopesänull nullnullnull.ymparisto.fi keinopesäonulljeet Pinulln asukit lnullnull nullnullt pesnullaikkoja lenulli- ja oksakasoistanull pensaikoistanull rakennusten alta ja kinullrnullnullkinullstnull Lisnullsi niille nulloi tarjota keinopesinull Tnullnullnullnullnullnullinullinull tnullnullnullinullnullinull nulliiliä voi auttaa nullakentamalla sille talvipesännull nullonne se voi tassutella honullnullostamaan talven lähestyessä. nullalvipesä on yksinkenulltainen valmistaanull aseta maahan pohnullaton laatikkonull nullossa on kulkuaukko nulla nulliittävä ilmanvaihto. Pohnullalle laitetaan kuivia lehtiä nulla heinää. nullalvipesä kannattaa sinulloittaa kuivaannull nullauhalliseen paikkaannull nullonne sulavesi ei pääse valumaan. nulliellä siili voi levätä tunullvassa kylmän talvikauden yli. r i i k k a null o r m null null e null Helpota pihan nullnullnullopnullnull

15

Snullomnullnullnullinullnullnull nullinullnullnullinullnullnullnull hILjaN Tnullpnullnullnullnullnullitnull nullnull nulliinullinullnulläitä LUONTOkOkOELMa kiepissä kokkolassa pääsee osaksi kiitänullien nulla kehnulläänullien lanullikinullnulloa. kuvataiteilinulla nullarianne Kaustinen on luonut penullhosten maailman nullrmas nullärvelän penullhoskokoelmien pohnullalta. nulluomessa tavataan nullnullnull kiitänullänull nulla kehnulläänullälanullia nulla Jänullvelän kokoelmassa näistä on nullnullnull lanullia. nullnullpsnullkkaita ja siilikkäitä nullnäyttely on avoinna nullnull.nullnull. saakka kiepissänull Pitkänsillankatu nullnullnull kokkolanull nullnullnull.kokkola.finullkieppi. vinullnull nulltä lnull null näenull nulloenull nullanullnull l a i l a null e V a k i V i m a r i a null null e k a null null null i null e null k null V a a J a knullnullinullnullnullnullnullinulltnullnullnullnullnullonullnullonulltnull TaITEILIja nullaila nullevakivi juhlii tänä syksynä null5nullvuotista uraansa lasten satunull ja luontokuvittajananull nulliepponulllehnull nullen sivuilla aloittaneen nullevakiven kuvituksia on nähty monissa oppikirjoissa sekä yhnull nullessätoista lasten satunull ja luonnull tokirjassanull nullevakiven kuvinull tusnäyttely on Kuvitnull tajanullnullalleriassa nullnullnullnull0null saakka, nulllnullertinkatu null, Helsinki, pnull 050 5null7null nullnullnullnull LIMnull IENtEN NIMIÄIsEt TUORE kIRja Limasienet nullnullorrlinianull on tietokirja, joka pistää harmaat aivosolut raksuttamaan, mutta se on myös upea visuaalinen kokemusnull nullitä ei malta päästää käsistäännull Limasieniä on kaikkialla metsissä etenkin lahopuillanull nulluuri nyt ne putkahtavat piiloistaan, eikä tarvita kuin vänull hän valppautta ja suurennuslasi, niin niitä alkaa löytäänull Lanull jilleen limasienet tunnistetaan itiöpesäkkeistä ja siihen tarnull vitaan mikroskooppianull Kirjan tekijät, Helsinnullin yliopiston eläkkeellä oleva nullonull sentti, kasvitieteilijä nullarja nullärknullnen ja nulliolonulli Elina Sinull vonen, laativat kirjaa varten nulluomesta tunnetuille limanull sienilajeille nimetnull nullrakka oli iso, sillä vain kahnullella null0nullnullstä limasienilajistamme, paranvoilla ja sunullenmainullolla, oli ninull mi valmiinanull Lajikuvauksia ja nullkuvia tarkastellessa voi tonulleta miten osuvia null ja satumaisia null nimet ovatnull nullili Somersalon tarinull noissa seikkailevat Sammaleinen ja Kallioinen, Limasienetnull kirjassa taas muun muassa nukkanen, kiilunen, tyynynen, solmunen ja nuoranennull nullkkospamppuset ovat puolestaan kuin muumimaailman hattivattejanull Limasienet eivät ole sieniä, vaikka ne lisääntyvätkin itiöistänull Limakko olisi osuvampi nimitys, mutta se on vanull rattu jo limasienen monimutkaisen elämänkierron eräälle vaiheellenull Limakko on monitumainen jättisolu, joka ryömii ja syö mennessään leviä, nullakteereita, sienirihmastoa ja toinull sia limasieniä null ja etenee esteinullen läpi huokosista norumalnull la ja sulautumalla toisella puolella taas yhnulleksinull Kirjan lopussa on limasienten levinneisyystaulukko, jonull ka on ilmeisen vajavainennull Harrastajia kaivattaisiin kipeästi lisäänull nullokamies voi auttaa tutkijoita yksinkertaisella tavalnull lanull irrota pala kasvualustaa itiöpesäknull keineen, liimaa se tulitikkurasian pohnull jalle ja kuivatanull Limasienetnullkirjassa on määritysnull kaavoja ja kuvaus jokaisesta lajistanull nullunnistusapua saa myös yliopistojen kasvimuseoista, jonne näytteet on hynull vä toimittaanull aLIcE kaRLSSON FT Marja Härkönen on Helsingin yliopiston eläk- keellä oleva dosentti, joka on tutkinut limasieniä maailmanlaajuisesti viidenkymmenen vuoden ajan. Hän toimi ensin Kasvitieteen laitoksen, sitten Eko- logian ja systematiikan laitoksen johtajana, sekä vuonna 1988 perustetun Luonnontieteellisen kes- kusmuseon ensimmäisenä johtokunnan puheen- johtajana. Keskusmuseon alainen Kasvimuseo kokoelmineen on tämänkin teoksen syntypaikka. Limasienten ohessa etnomykologia on ollut Marja Härkösen kiinnostuksen kohteena. Kymmenkunta vuotta kului tansanialaisten sienenkäyttöperinteitä tutkiessa. Limasieniä ei luulisi kenenkään syövän, mutta eräät Meksikon alkuperäiskansat käyttävät paranvoita herkkuruokanaan resepti sivulla 23. Yllä olevan kuvan limakko päätyi Marja Härkösen iltapalaksi eipä maistunut juuri miltään. FM Elina Sivonen valmistui biologiksi Joensuun yli- opistosta nyk. Itä-Suomen yliopisto. Hänen pro gradu -tutkielmansa käsittelee limasieniä, varsin- kin niiden viljelyä keinotekoisella kasvualustalla. Hän toimi kirjan syntyvaiheissa Kasvimuseon pro- jektitutkijana, valokuvaten näytteitä ja laatien levin- neisyystaulukot kaikista Suomen museoihin tallete- tuista limasieninäytteistä. Kirjan valmistuessa Elina Sivonen toimii Äänekosken peruskoulun biologian opettajana. ISSN 0780-3214 ISBN 978-952-10-6805-8 Ympäristöministeriön rahoittaman Puutteellisesti tun- nettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelman PUTTE yksi tärkeimmistä tavoitteista on tukea suo- menkielisten määritysteosten julkaisemista. Laaduk- kaat määrityskirjat toimivat asiantuntijoiden työka- luina ja niiden avulla harrastajat pystyvät laajenta- maan luontohavainnointia uusiin eliöryhmiin. Ohjel- man toisena tavoitteena on kouluttaa nuoria lajistotut- kijoita useiden eliöryhmien parhaat tai jopa ainoat suomalaiset asiantuntijat ovat jo eläkkeellä. Limasie- nikirjassa toteutuvat molemmat tavoitteet. Limasienikirjan kanssa lähes samaan aikaan valmistui Suomen lajien neljäs uhanalaisuusarviointi. PUTTE- ohjelman ja eliötyöryhmien aktiivisuuden vuoksi lisää tietoa lajistostamme kertyi niin paljon, että pystyttiin arvioimaan tuhansia lajeja enemmän kuin kymme- nen vuotta sitten. Limasienistä todettiin 70 elinvoi- maista lajia. Kirjan ilmestyttyä voimme odottaa lajien levinneisyydestä ja runsaudesta kertovien havaintojen lisääntyvän huomattavasti. PUTTE on osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa METSO. Aino Jusln, FT PUTTE-ohjelman koordinaattori vuosina 20062010 Kädessäsi on kaikkien aikojen ensimmäinen suomenkielinen limasienikirja. Limasienet eivät ole sieniä, eivät kasveja, eivätkä eläimiäkään, vaan muodostavat oman sukuhaaransa yhdessä maa-amebojen kanssa. Kasvuvaiheessa pehmeä jättisolu limakko ryömii metsäkarikkeessa ja lahopuiden huokosissa, käyttäen ravinnokseen bakteereja ja muuta pientä orgaanista ainesta. Huo- miota limasieni herättää kypsymisvaiheessa, kun limakko nousee sammalikkoon, kan- nolle, tai muuhun näkyvään paikkaan, ja muuttuu koristeellisten itiöpesäkkeiden rykel- mäksi. Suomesta tunnetaan 204 limasienilajia. Ne esitellään tässä kirjassa tekstein, värikuvin ja levinneisyystietoineen. Tieteellisten nimien lisänä kirjassa ovat nyt ensimmäistä kertaa kaikkien lajien suomenkieliset nimet. Kirjan alussa kuvaillaan limasienten rakennetta, biologiaa ja ekologiaa, sekä neuvotaan harrastajia limasienten keräämisen, kasvatuksen ja määrittämisen saloihin. Marja Härkönen Elina Sivonen Marja Härk önen Elina Siv onen LIMASIENET L I M A S I E N E T Kasvimuseo Luonnontieteellinen keskusmuseo Helsingin yliopisto Kannen kuvat Etukansi ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Neulakiilunen Lamproderma arcyrioides, kuva PS, ruostekorunen Arcyria ferruginea, PS, kaulustupponen Hemitrichia calyculata, PS, huokosnukkanen Ceratiomyxa fruticulosa var. porioides, MH, kaijasolmunen Physarum psittacinum, PS ja nuijanuoranen Trichia decipiens, TN. Takakansi: Nuori limasienitutkija tarkkailee sudenmaitoa Lycogala epidendrum, JS. Etulieve: Marja Härkönen, kädessään kimpale paranvoita Fuligo septica, KK. Limasienet_kansi_CS5.indd 1 15.3.2011 12.25 Snullnullnullänull mnullnullinullmnull pnullnullnullmmnullnullnulli kUINka SUURI hiilinullalannullälki muodostuu nulluuannull valmistuksestanull nullen voi nyt laskea mindo. nullinullvenullkkopalvelussanull nullonne voi ladata omia nulleseptenullään nulla nähdä valmiin annoksen hiilinullalannullälnullen. nullmpänullistöystävällisin vaihtoehto saa viisi koivunlehteänull nullnullnull.mindo.fi. m a r J a H null r k null null e null null a r J a H o i k k a l a null V a null null a V a l o knullnullnullnullinullnullnull Snullomnullnullnullinullnullnull nullinullnullnullinullnullnullnull hILjaN päIvää vietetään lauantaina null.nullnull. nulla samalla käynnistyy valtakunnallinen kokemusten nulla muistonullen kenulluukilpailu aiheesta nulluomalainen hilnullaisuus. kilpailun nullänullnullestänullinä ovat muun muassa nulluomalaisen kinullnullallisuuden nulleunullanull kuuloliitto nulla nulluomen luonnonsuonulleluliitto. kilpailu päättyy nullnull.null.nullnullnullnullnull nullnullnull.finlit.finullarkistotnull kernullnulltnullnulliljaisnullnulls, nullnullnull.sll.finulllnullonnonnullarrastnullsnullnulliljanpaiva.

16

Kilpailuohjeet 1. Vuoden turhake on jotakin turhaa, hyödytöntä, käsittämätöntä tai häiritsevää. Sillä on myös haitallisia ympäristövaikutuksia. Ei kuitenkaan henkilö eikä yritys. 2. Äänestää voi kortilla, kirjeellä tai netissä. 3. Kilpailuaikaa on 31.10. asti. nullulokset julkistetaan joulukuun lehdessä. null. nullsallistujien kesken arvotaan vaellusrinkka. nullalkinnon arvo on noin 300 euroa. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Osallistu lähettämällä kortti tai kirje: Snullomen lnullonnullonullnullnullnullanulle konullnullannullanullnullnullnull00null10 henullnullnullnnullnull sähköpostilla: nullnullnullnullanullenullnullnullnullnullnull netissä: www.suomenluonto.fiturhake Kilpailuaikaa on 31null1nullnullnullnull11 astinull Snullomen lnullonnon nullonullmnullnullnullnull nullanullnullnullnullee Vnullonullen nullnullnullnullanullnulleen enullnullonullnullanullnullen jonullnullonullnullanull haisuke-meluke-häirike-saastuke-TUrHaKE-haitake-vaivake-oudoke-kummake VuoDen turHaKe vnullonullnullnulltnullnullnullnullnullnullnullnullnullnulltnullinullnullänullnullä pnullnullnullänullti nullänullnulltiinull 12. nullnullnullnullnullnullinullnullä Suomen Luonto nullnulloitti nullinullnullnullnullnullonullnullnull2000. Enullnullonullnullnullinullnulli nulli nullnullnullpnullnulltnulltnullnullinullnullinullnullmpinullnullnullonullnullnull tnullnullnullnullnullnullnullitnullnullnullnullnullnullinullnullitä nullinullä nullnullitnullnullnulliä. pnullnullnullnulltnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullonullnullnullinullotnulltnullnullnullminullnullnullnullnulläänullnullnullnulltnullnullnullnull tule muKaan tÄmÄn VuoDen turHaKKeen HaKuun! miKÄ Sinua ÄrSYttÄÄ, HuVittaa, ViHaStuttaa, ÄlliStYttÄÄ tai turHauttaa? nullnull1null nullnullnullnullnullnull nullnullnullnull nullnullonullnullnullnullnulle nullnullnullnull nullannull on nullnullnullnullo nullnullnullnull mnullnnullnulljä nullnullnullnull nullnullnullnullanullnullnullenullnullnnullnullenullnullenullonull nullnullnullnull nullanullnullnullnnullnullmaanullnullnullnullnull nullnullnullnull jnullonullanulla jonull nullnull null mnullnnullnullanullnullanullnullnullenull nullnullnull3 nullamnullnullnullnullnullanullnullanullenullnullan nullnullnullnullnullänullnen null nullnullnull nullnullnullomanullnen nullnullnullnullonullenullnull nullnullnull1 nullanullnullannullänullnullnulljä nullnullnullnull nullenullnull nullnullanullnullnulln ainullnullinullnullmmnullt nullnullonullnullnull tnullnullnullnullnullnullnullnullt m a r i k a e e r o l a nullnull11

17

172011 SuomeN luoNto 81 nulluomen Luontonull nullilaajapalvelu nulluomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys nullunnus 500null7null 0000null Vnullnullnullnullnullnull nullHnullnullnullnull nulluomen luonnonnull suojelunull liitto maksaa postimaksunnull SUOMEN LUONNON LahjaTILaUS Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen nullnullnullnullnullnullnull null0nullnullnull Lahjatilaus on määräaikainennull Lnullnullnullnullnull nullnulltnullnullnull nullnullnullnullnullnulltnullnullonulloitnullnullnull nullllekirjoitusnull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull nulliminull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull Osoitenull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull nullostinumero ja paikkakuntanull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull nulluhelin nullmyös suuntanumeronullnull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull nullkkösnullonuksen nullorppanullkortin numero nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull Lnullnullnullnullnull nullnullnullnullnullnull nulliminull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull Osoitenull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull nullostinumero ja paikkakuntanull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull nulluomen Luontonull nullilaajapalvelu nulluomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys nullunnus 500null7null 0000null Vnullnullnullnullnullnull nullHnullnullnullnull nulluomen luonnonnull suojelunull liitto maksaa postimaksunnull SUOMEN LUONNON TILaUSnullSOITTEENMUUTOS nullilaan Suomen nulluonnon alkaen nullnullnullnullnullnullnull null0nullnullnull Määräaikaistilaus nullnull kk nullnull7 null Määräaikaistilaus null kk nullnull7 null Teen osoitteenmuutoksen. Lähettäkää nulluomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen nullnullnullnullnullnullnull null0nullnullnull nullilaajatunnus nulljäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehnullen takakannessanullnull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull Länullnullttänullä nullllekirjoitusnull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull nulliminull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull Osoitenull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull nullostinumero ja paikkakuntanull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull nulluhelin nullmyös suuntanumeronullnull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull nullkkösnullonuksen nullorppanullkortin numero nullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnull Kestotilaus nullnullkk nullnullnull Olen nullLnull jäsen nullestotilaus 5null, määräaikainen 5nullnull nulluomen Luonnon tilausasioissa nullinua palvelee Tilaajapalvelu Kotkankatu null, 005null0 Helsinki, pnull null0nullnull nullnullnull0 nullnullnull0, nullnullnull0 nullnull0null, tilaajapalvelunullsllnullnulli, www.suomenluonto.fi nullilauksen tai osoitteennull muutoksen voit tehnullä mynulls oheisella palvelukortillanull nullilaushinnat Määräaikaistilaus nullnullnull kk, null0 numeroanull kotimaahan null7 euroa, kestotilaus 5null euroanull nulllkomaantilauksiin tulee postituslisänull nullurooppa null0 ja muut maanosat null0 euroanull Luonnonsuojeluliiton jäsenille ja nullkkösnullonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus 5null euroa ja kestotilaus 5null euroanull nulluolen vuonullen määräaikaistilaus null5 numeroanull null7 euroanull Kestotilaus uunullistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sennull Irtonumero 7,5 euroanull Myynti nullautakirjan lehtipisteissänull TILaUSaSIaT INTERNETISSänull nullnullnull.SUOMENLUONTO.nullI voit mnullnullnullnullnull tinullnullnullnullnullnullnulli nullnullnullnullnullnullnullnullnullnull null tnullnull nullopimnullnull nullnullnullnullnullopnullnullnullinullnullnullnullinull pänullnullinullnullitä 1. Mitä elinullitä ovat sikkitnullnullnnullnennull rnullnullnullnullvähänen nulla kiilunennull 2. Mikä valas kuuluu itämeren lanullistoonnull null. Kuinka monta tuntia vuodessa vanullaaehtoistnullnulltä luonnonharrastanullat Suomessa tekevätnull null. Mitä eläintä voi auttaa rakentamalla sille talvinullesännull null. Miten seuraavat sanat liittnullvät luontoon anull rnullokki nullnull lnullotti nullnull jnullottinull null. Montako nullalkanullaria hämähäkillä onnull 7. Mikä kansallisnulluisto on kuuluisa metsänulleuroistaannull null. Mikä knulllä valittiin Lanullin kauneimmaksi 1nullnull7null null. Kuinka monta sienilanullia Suomesta tunnetaannull 10. Mitä ruokkilintunulla on kuvissanull 1 null l i m a s i e n i ä . 2 null P y ö null i ä i n e n null null o null o e n a p null o null o e n a null null null o k a k u u l u u h a m m a s v a l a i s i i n . 3 null k u u s i m i l null o o n a a t u n t i a . 4 null null i i l i ä . null null a null null u o k k i o n l i n t u null null l u o t t i o n k a s v i n e m i n u l o i n o s a null null null u o t t i o n p i t k ä n o m a i n e n null k a p e a s u o k a i s t a l e null s u o null u o t t i . 6 null null e l null ä . null null null a l a m a null ä null v e n k a n s a l l i s p u i s t o null u o m e n s e l ä l l ä . 8 null null u v a n n o n k y l ä P e l k o s e n n i e m e l l ä . null null null u o m e s t a t u n n e t a a n y l i null null null null s i e n i l a null i a . 1 0 null a null l u n n i null null null u o k k i null a null null e t e l ä n k i i s l a . k r i null null i null a a l null null a l i m i nullnull a r null i null a vnullSnullnullnullKSnullnullnull k null V a null null i k i P e null i a null null null haisuke-meluke-häirike-saastuke-TUrHaKE-haitake-vaivake-oudoke-kummake

18

82 SuomeN luoNto 172011 70 vuotta Välähdyksiä vuosien varrelta jORMa LaURILa Hallituksen teknokraattista linjaa kuvastaa se, että suurimmat supistukset tehdään kehitysapu-, sosiaali- ja kulttuurimenoissa. Myös luonnonsuojelu- varat ovat vaaravyöhykkeessä, etenkin jo muutenkin alimittaiset luonnonsuojelu- alueiden ostomäärärahat. Suomen luonnon pääkirjoituksessa lama ja luonnonsuojelu, 41991 S u o m e n 1nullnull0nullLUvULLa ympäristö- ja luontoasiat alkoi- vat kiinnostaa yhä useampia, myös koto-Suomea laajemmasta näkökulmasta. lehtemmekin näkökul- ma avartui entisestään. toimittajamme olivat rio de janeirossa tekemäs- sä reportaasia vuoden 1992 suuresta ympäristöko- kouksesta. lisäksi juttuja kehitysmaiden luonnon- ja ympäristönsuojelusta oli läpi vuosikymmenen. Suomen tulevasta eu-jäsenyydestä teimme laa- jan teeman, ja aihepiiriä käsiteltiin usein myöhem- minkin. näkökulma oli kriittinen; pohdittiin miten luonnon ja ympäristön käy kasvuhuumaisessa eu- roopassa ja markkinavoimien puristuksessa. Perinteiseen tapaan suurin osa artikkeleista oli kuitenkin kotimaan luontoon ja ympäristöön liitty- viä. Suuri satsaus oli lähes kaksi vuotta kestänyt sarja maakuntiemme luontohelmistä 19911992. erämaametsien suojelu oli kestoaihe. Syytökset epäisänmaallisuudesta ovat mielenkiintoisia. Pikem- minkin voisi kuvitella, että epäisänmaallista toimin- taa on suomalaisen luonnon rikkauden, elinvoiman ja kauneuden vahingoittaminen. mutta ei, sitä on- kin se, että asioita katsotaan laajemmin kuin het- ken taloudellisen hyödyn näkökulmasta, polemisoi- daan pääkirjoituksessa 121997. n Nänullnullnullnullnullmnulla nullonullnullnullonnnullnullnullnulla nullnullonullaanullenullnullnulln nullnulläänullenullnullnulln nulloimintoja nullnullnull0nullluvun aiheistanull Kolin taistelu ja voitto, Moottorit ulvovat erämaassa, nulltelänullnulluomen naavat ja lupot elpyvät, Hyvä ja paha tietokone, nullion kokous, nullnull ja ympäristö, nullalvi pitkästä aikaanull, Kansalliset kaupunkipuistot, Halenullnulloppin komeetan paluu, nullieniperinne elää nullverin Karjalassa, Hapsenkakkiaisten pauloissa, Kirkkomaan kasvit, nullurpeenpoltto kuumentaa tunteita ja ilmastoa, nullotkukelkalla nulläijänteen kansallispuistoon, nullule takaisin naalinull Nnullnullonullnullnull1nullnull onull nullnullnull EUnullnullnullnull 1null0nullnullnullnullnull ponullittiinull EUnullänullnullnullnullnull nullnullnullnullnullnullnullnullnullnulloonullnull nullpänullnulltnullnull Nänullnullä nullnullnullnullinulltä 1nullnullnullnulla null unullnull