1
2
3
SL0410 Avaus.indd 3 29.4.2010 11.24
4
Allit ohittavat Suomen matkalla tundralle. Retkeläinen on jo ehtinyt rantakivikkoon. Jäsenet ovat kohmeessa telttayön jäljiltä. Aurinko vetristää vähin erin. Retkeilijä haukottelee ja asettaa kiikarin silmilleen. Allien nauhat, kauniiksi rimpsuiksi letitettyinä, taustalla Söderskärin majakka. Siinä on kevät, hän ajattelee ja sulkee vielä hetkeksi silmänsä: kevät tulee kyllä, omalla painollaan. KUVA mArKUS VAreSVUo TeKSTi jUhA KAUppinen Kohti koillista! Myöhäiskevät SL0410 Avaus.indd 4 29.4.2010 11.24
5
SL0410 Avaus.indd 5 29.4.2010 11.24
6
MYÖHÄISKEVÄT SUOMEN LUONNOSSAPÄÄKIRJOITUS Yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimituspäällikkö Juha Honkonen Toimittajat Antti Halkka, Alice Karlsson, Juha Kauppinen, Johanna Mehtola Markkinointivastaava Liisa Vähäkylä Assistentti Elina Juva äitiyslomalla, Jenni Hänninen Ulkoasu IllusiaHeikki Laurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Onneton ydinvoimalinjaus V altioneuvoston myönteinen periaatepäätös kahdelle uudelle ydinvoimalalle on vahva viesti siitä, että päähallituspuolueet ja teol- lisuus haluavat Suomen jatkavan energian tuhlaa- misen ja vaihtoehdottomuuden tiellä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen kesk. uusiutuvan energian lisäämistä markkinoiva pa- ketti ja vetoaminen ilmastosyihin ovat pelkkä ve- ruke, jolla linjaus runnottiin läpi. Kahden uuden voimalan rakentaminen merkitsee sitä, että ydin- sähköä varaudutaan myymään myös ulkomaille. nulleollisuuden innostus ydinvoimaan on kiinnostava tilanteessa, jossa nulllkiluodon kolmas yksikkö vajoaa yhä syvemmälle vai- keuksiinsa ja kustannukset ovat karanneet käsistä. nullinvoimaa tuetaan voimakkaasti rajallisel- la korvausvastuulla mahdollisen voimalaonnet- tomuuden sattuessa. nulloimayhtiöt joutuisivat kor- vaamaan vain murto-osan syntyneistä vahingoista. Suurin osa lankeaisi veronmaksajille. nullstuut pitää langettaa täysimääräisesti kuten esimerkiksi Sak- sassa. Myös ydinjätteiden loppusijoituksen kus- tannukset ovat pitkälti auki, ja suuri osa niistäkin saattaa kaatua yhteiskunnan maksettavaksi. Erityisen ikävää on toisen luvan antaminen nullennovoimalle, joka aikoo rakentaa voimalansa Si- moon tai Pyhäjoelle. nullin avataan uusi ydinvoima- paikkakunta sen sijaan, että laitokset olisi keskitet- ty vanhoille sijoituspaikoille. nullas uusi pala Suo- mea pilataan. nullarkoitushakuisesti vaietaan siitä, että uraa- nia louhitaan enimmäkseen nullstra- liassa ja Kanadassa alkuperäis- kansojen mailla. Kaivostoiminnan ongelmat on ulkoistettu sinne. nullitoja vaihtoehtoja ydin- voimalle on. nullttakaamme oppia nullotsista, ja nullanskasta, jotka sat- saavat voimakkaasti uusiutuvaan energiaan. nullisin kuin Suomi ne kurkottavat tulevaisuuteen. JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA jorma.laurilasll.fi RETKI RAJALLE. Pyhiinvaellusmatkan voi tehdä kotimaassakin. Rauhaa ja hiljaisuutta kävelyn tahtiin on tarjolla esimerkiksi Itärajan retkeilyreitillä Suomussalmella. 52 null PESÄ HIEKKATÖRMÄSSÄ. Törmäpääskyt ovat hyötyneet soranotosta. Ne löytävät sorakuoppien seinämistä hyviä pesäpaikkoja, kun luonnon omat hiekkaseinämät ovat vähentyneet. 22 L a s s e K o s o n e n J a r i P e L t o m ä K i L i n t u K u v a 6 SUOMEN LUONTO 4 2010 SL0410 Sisallys.indd 6 29.4.2010 16.51
7
MYÖHÄISKEVÄT SUOMEN LUONNOSSA Suomen Luonto 4 2010 69. vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 10 Majava kaatoi ennätyshaavan 10 Norppia laskettiin urakalla 16 Kevään maljat ja pikarit 22 Koti törmässä. Törmäpääsky. 32 Haisukonnaa odotellaan Luonto ja ympäristö 8 Islannin purkaus ei muuta ilmastoa 11 Liikennebiokaasun vero kummastuttaa 68 Päästöt neljännekseen bioetanolilla Tiede ja tutkimus 12 Taskurapu tarttui pyydykseen 12 Koivuallergia lievenee hunajalla 14 Istutuksista vakavia vaikeuksia alkuperäiskalastolle Issyk-Kul-järven kalat yritetään pelastaa Kirgisiassa. Retkeily ja matkailu 52 Rajan kutsu 58 Itä-Afrikan sydän kuivuu. Kenia. Ihmiset ja elämäntapa 42 Salakavalan helppoa? Digiaika räpsyttää. 46 Vahvaa Viron kuvaa. 66 Terve talo hengittää ilman konevoimaa. Kasvokkain Panu Kailan kanssa. Vakiot 8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 38 Kolumni 57 Vahtikoira 66 Oma reviiri 72 Lukijoilta 73 Paras juttu 74 Havaintokirja 76 Kysy luonnosta 80 Pähkinät ja palvelukortti 82 Jälkikirjoitus 83 Luontosatu www.suomenluonto.fi KANNESSA Kurnutus on kevään ääni. Sammakko saattaa lähivuosi- na saada seuraa Baltiasta, Karjalankannakselta ja Etelä-Ruotsista. Mahdollisia tulokkaita sivuilla 3237. Kuva Ismo Pekkarinen Kuvaliiteri. SILMÄNILOA. Kevätsienistä monet ovat vain kauniita kuten punamaljakas, mutta syötäviäkin voi jo etsiskellä. 16 S uom e n L uon n on val o k u va kil pail u L UOM U S 2 0 1 0 s. 4 0 4 1 j a 7 5 ARVOITUS MÖKKILAITURILLA. Kysy luonnosta -asiantuntijamme ratkaisi oudon palleron arvoituksen. 76 H e i k k i S u S i l u o m a R a i l i m i k k a n e n SUOMEN LUONTO 4 2010 7 SL0410 Sisallys.indd 7 29.4.2010 18.01
8
j a r i p e l t o m ä k i l i n t u k u v a 22 SUOMEN LUONTO 4 2010 SL0410 Tormapaasky.indd 22 29.4.2010 11.06
9
Koti törmässä Törmäpääskyn pesä on syvällä hiekkatörmän suojassa. Lintu kaivaa kotinsa jaloillaan. johanna mehtola SUOMEN LUONTO 4 2010 23 SL0410 Tormapaasky.indd 23 29.4.2010 16.54
10
KOTI TÖRMÄSSÄ t o m i m u u k k o n e n l i n t u k u v a 24 SUOMEN LUONTO 4 2010 SL0410 Tormapaasky.indd 24 29.4.2010 11.06
11
KERROSTALON SIIVEKKÄÄT. Pystysuora hiekkaseinämä tar- joaa törmäpääskyille turvallisen pesäpaikan. Pesät on kai- vettu törmän yläreunaan 1020 sentin päähän toisistaan. Pe- dot kuten mäyrä ja kettu eivät pääse niihin törmän jyrkkyy- den vuoksi. Pesien edustalla linnut lentävät ristiin rastiin, ja ilman täyttää niiden kuivansuriseva ääni. SUOMEN LUONTO 4 2010 25 SL0410 Tormapaasky.indd 25 29.4.2010 11.07
12
KOTI TÖRMÄSSÄ 26 SUOMEN LUONTO 4 2010 SL0410 Tormapaasky.indd 26 29.4.2010 13.54
13
t o m i m u u k k o n e n l i n t u k u v a PERHE-ELÄMÄÄ. Molemmat törmäpääskyemot hautovat ja ruokkivat poikasia. Eri sukupuolet ovat samannäköisiä, ja ne pystyy määrittämään vain hautomalaikun höyhenistä ja siinä näkyvien verisuonien koosta. Poikaset pysyttelevät pesän suojissa, kunnes oppivat lentämään. Sen jälkeen ne palaavat vielä useina päivinä pesälle syömään ja yöpymään. SUOMEN LUONTO 4 2010 27 SL0410 Tormapaasky.indd 27 29.4.2010 13.55
14
T örmäpääskyjen pesät hiekkamontun reunalla muistuvat mieleeni lapsuu- desta. Ilmassa viuhuvat linnut, surinaa muistuttavat ker-ker-äänet, pesien mus- tat suuaukot. Niissä oli jotain mystistä. Törmäpääsky onkin outo lintu. Ne ovat hyvin sosiaalisia, kaivavat pesäkolonsa ja saalistavat jär- ven pinnalla lentäen. Elokuussa ne katoavat yhtäk- kiä muuttomatkalleen, kertoo luontokartoittaja Santtu Ahlman. Törmäpääsky oli Birdlife Suomen vuoden nullnullnull lintu, ja nullhlman toimi pesintäkartoi- tusten valtakunnallisena koordinaattorina. nullaikalliset lintuyhdistykset tekivät historiallis- ta selvitystyötä etsiessään ja merkitessään alueen- sa törmäpääskypesintöjä. nulliemmin pesiä on etsit- ty maan laajuisesti vain linjalaskennoilla. Eniten pesiä löytyi nullapista, nullohjois-Savosta ja nullohjois-nullohjanmaalta. Näillä alueilla pesii noin nullnullnullnullnull paria, noin puolet koko maan keskikannas- ta, joka on null nullnull paria. nullartoituksessa selvisi myös, että laji on taantu- nut erityisesti nullounais-Suomessa. nullymmenen vuotta sitten Turun seudulla pesi nullnullnullnullnullnullnull paria, nyt nullnullnull nulli sanoa, että törmä- pääskyllä ei mene kovin hyvin. Eläinmuseon seu- rantatietojen mukaan lajin kanta on tippunut null prosenttia kymmenessä vuodessa, nullhlman sanoo. Törmäpääsky kaivaa pesän jaloillaan Törmäpääskyt pesivät vesistöjen, esimerkiksi joki- varsien, jyrkissä hiekkatörmissä. Tällaisia luontai- sia pesäpaikkoja on kuitenkin enää vähän. nullaan- otto auttaa törmäpääskyjä saamaan tarpeellisia pesäpaikkoja, sillä sorakuoppien ja tietyömaiden liepeille syntyy niille soveliasta pystysuoraa hiek- kaseinämää. nullnpa linnun nähty pesivän jopa mul- ta- ja sahanpurukasassa. Törmäpääsky on kuitenkin aika vaativa laji. Törmän maa-aineksen pitää olla juuri tietynlaista, ei liian hienoa eikä liian karkeaa, nullhlman kertoo. Törmäpääsky kaivaa pesäkolonsa mieluiten tör- män jyrkkään yläreunaan pedoilta suojaan. nullaiva- misen se tekee jaloillaan. nullluksi se hakkaa nokal- laan hiekkatörmää pehmeäksi. Sitten se aloittaa kovan, arviolta pari kolme päivää kestävän kaivu- urakan. nulln vekkuli näky, kun linnut kaivavat hiek- kaa, sitten pakittavat ja ruopivat taakse päin. Siinä hiekka pöllyää. Tuloksena on noin neljänullviisi senttiä korkea, nullnullnull senttiä leveä ja jopa metrin pituinen onkalo. nullrkeus ja leveys vaihtelevat, mutta matala ja kapea onkalo takaa turvallisemman pesän poika- sille. nullnkalon pituutta on hankala mitata, sillä ne ei- vät aina kulje kohtisuoraan eivätkä vaakatasoon. nullisäksi eri pesille johtavat onkalot voivat toisinaan kulkea ristiin. nullitä lähempänä seinämän ulkopintaa pesä on, sitä helpommin pedot pääsevät siihen käsiksi. nulläytävän päässä on laajempi pesäkammio, jo- hon naaras pyöräyttää neljästä kuuteen munaa. nullolemmat emot hautovat. nullsäkammio on sisustukseltaan yksinkertai- nen, muutama kuiva heinä ja aika usein vesilinnun, KOTI TÖRMÄSSÄ Törmäpääsky Riparia riparia selkäpuolelta ruskea,altavaalea, rinnassaruskeavyö 12senttiäpitkä,paino 1418grammaa pieninkolmesta pääskylajistamme haarapääsky, räystäspääskyja törmäpääsky Suomessapesiviä parejanoin55000 pesiikokomaassa elääkolmeneljä vuotta;vanhin Suomessatavattu törmäpääskyon ollut7-vuotias a r t oj u v o n e nl i n t u k u v a Pesään johtava käytävä saattaa olla yli metrin pituinen, ja siinä voi olla mutkia. Käytävän perällä on pesäkammio. 28 SUOMEN LUONTO 4 2010 SL0410 Tormapaasky.indd 28 29.4.2010 11.07
15
t o m i m u u k k o n e n l i n t u k u v a RUOKAA! Kun poikaset varttuvat ja ovat saaneet höyhenpuvun, ne siirtyvät pesän suulle odottamaan makupaloja. SUOMEN LUONTO 4 2010 29 SL0410 Tormapaasky.indd 29 29.4.2010 11.07
16
esimerkiksi sinisorsan, höyheniä pehmusteena. Poikasten kuoriuduttua emot ruokkivat niitä aluksi pesän perälle. Pois tullessaan emot huoleh- tivat siisteydestä. Ne siivoavat pesää samalla, kun vievät sinne ruokaa. Emoilla on aika homma kuljettaa hyön- teissaalis suussaan aluksi pitkän käytävän päähän ja sitten tepastella vielä takaisin poikasten uloste- kikkareet mukanaan. Kun poikaset varttuvat, ne kipittävät pesän suulle odottamaan makupaloja. Päästyään kun- nolla jaloilleen ja lentoon ne palaavat kotipesälleen yöpymään. Emo myös ruokkii poikasia vielä usei- ta päiviä niiden jo lähdettyä pesästä. Se tunnis- taa omansa ympäriinsä lentävien poikasten seasta kutsuäänen perusteella. YhdYskunnassa jopa satoja lintuja Törmäpääsky on yhdyskuntalintu. Yhdessä kolo- niassa eli yhdyskunnassa saattaa pesiä satoja pa- rejanull pienimmät ovat vain muutaman parin muo- dostamia. Yhdyskuntaelämä on hyvin kiinteäänull soidinmenoista aina poikasten lentoon läh- töön pesinnän eri vaiheet tapahtuvat siellä suunnilleen samaan aikaan. Pesinnän jäl- keenkin parvi pysyy koossa. nullirdlinullen selvityksen mukaan Suo- men kolme suurinta koloniaa ovat nullu- lunsalon null paria, Karstulan null pa- ria ja Yli-nullin nullnull paria. Pienimmät taas ovat vain yhdennullkolmen parin muo- dostamia. Niitä on esimerkiksi saaristos- sa, jossa törmäpääskyt pesivät kivien koloihin, nullhlman kertoo. Yhdyskunnassa elämisestä on linnuille hyötyä. Ne käyttävät joukkovoimaansa joko ravinnon hankintaan tai pesiensä turvaa- miseen pedoilta. Törmäpääskyille yhdyskuntaelä- mä luo ennen kaikkea turvaa. Par- vissa ne pystyvät paremmin varoitta- maan toisiaan ja karkottamaan esimer- kiksi petolintuja matkoihinsa. Ne myös saalistavat joskus pieninä par- vina ja saattavat lähteä pyyntireissuille kau- askin pesiltään. Törmäpääsky napsii suurimman osan ravinnostaan veden pinnalta. nulledessä kuo- riutuvat hyönteiset kuten surviaissääsket ovat lin- nun pääasiallista ravintoa. Yhdyskuntaelämässä on myös vaaransa. nullä- hekkäin, nullnullnull sentin päässä toisistaan olevat pesäkolot voivat koitua myös lintujen kohtalok- si. Käytävien väliset hiekkaseinämät voivat sor- tua esimerkiksi runsaiden sateiden vuoksi. Päi- vänkin jos vettä tulee kuin aisaa, niin pesät ovat vaarassa. nulls munat tai poikaset ovat tuolloin vielä pesis- sä, saattaa kokonainen yhdyskunta menettää jälki- kasvunsa. soramonttujen maisemointi uhkaa pesiä nullaansiirron jäljet sora- ja hiekkamontuilla tarjoa- vat törmäpääskyille oivat pesäpaikat, mutta maan- siirron jälkeinen velvoitemaisemointi uhkaa niitä. nullelvoitemaisemoinnilla pyritään ennallistamaan maisema sellaiseksi kuin se oli ennen maanottoa. nullaanomistaja on myös vastuussa montun turval- lisuudesta, joten jos sinne jää jyrkkiä seinämiä, ne tulisi merkitä ja aidata. nullaanomistajilla onkin lupa rauhoittaa maise- moinnilta törmäpääskyjen yhdyskunnat, mutta valitettavasti kaikki eivät asiasta tiedä. Yhdyskun- talintuina törmäpääskyt vaihtavat pesäpaikkaansa KOTI TÖRMÄSSÄ Törmäpääskyille yhdyskuntaelämä luo ennen kaikkea turvaa. Parvissa ne pystyvät karkottamaan petoja. t o n i a h l m a n MÄ OLEN NIIN PIENOINEN. Törmäpääsky on pienin kolmesta pääskylajistamme. 30 SUOMEN LUONTO 4 2010 SL0410 Tormapaasky.indd 30 29.4.2010 11.07
17
vuoteen. Laji on ollut unhossa. Verkkopyynti ja linnun pieni koko voivat olla syynä siihen, ettei hanakkuutta rengastukseen ole juuri ollut. Rengastamalla lajista saataisiin kuiten- kin lisää kullanarvoista tietoa. Esimerkiksi siitä, kuinka kauas pesäyhdyskun- nastaan poikaset lentävät ja missä ne pesivät seu- raavana vuonna. Rengastin poikasen eräästä koloniasta, ja seu- raavana päivänä siirryin naapurikoloniaan, joka oli noin viiden kilometrin päässä. Nappasin siellä poikasen pesän suulta käteeni rengastaakseni sen, mutta sillä olikin jo rengas jalassaan. Naapuriyh- dyskunnan poikanen oli siellä sulassa sovussa vie- raiden poikasten seurassa. Törmäpääskyt eivät ole pesäpaikkauskollisia. nullhlman on löytänyt useampiakin rengastamiaan lintuja uusista kolonioista. Niitä ei tunnu nappaavan vähääkään se, missä ne pesivät, kunhan lajitovereita löytyy. nulle, kuinka kauas kotikoloniasta linnut voivat päätyä, on kui- tenkin arvoitus. nulluttomatkalle nullnullikkaan törmäpääskyt suuntaavat jo elokuussa. nullhtäkkiä niiden äänet vaimenevat ja vieri viereen koverretut pesäonka- loiden suut ammottavat tyhjinä. nullesäkodit hiljene- vät. muutenkin, mutta velvoitemaisemointityöt voivat tuhota pesäseinämän. nullitakin uhkia törmäpääskyillä on. Ne talveh- tivat trooppisessa nullnullrikassa, missä kosteikkojen raivaus tuhoaa lintujen ravinnon lähteitä. nullös pit- kä muuttomatka voi olla kohtalokas, sillä levähdys- paikoiksi soveltuvia kosteikkoja on yhä vähemmän. null vaikka lennot sujuisivatkin ongelmitta, vaa- nivat pesillä esimerkiksi mäyrä ja kettu. Ne voivat tunkeutua pesään kaivautumalla suuaukon kautta tai kuopimalla pesän esille hiekkatörmän päältä. nullös petolinnut kuten nuolihaukka tekevät mielellään pesänsä törmäpääskyjen naapuriin ja saalistavat lentäviä pääskyjä ahkerasti. Esimerkiksi mäyrä ja nuolihaukka eivät kuiten- kaan heilauta kokonaiskantaa ja selitä lajin taantu- mista joillakin seuduilla. nullyt ovat todennäköises- ti talvehtimisalueilla, nullhlman arvelee. Rengastus tuo lisää tietoa elintavoista Törmäpääskyjä ei ole nulluomessa tutkittu kovin- kaan tarkasti, ja niitä on viime vuosina rengastet- tukin aika vähän, nullnull nullnullnull vuosittain, joista iso osa on nullhlmanin rengastamia. nulln kyselin rengastustoimistosta lupaa, mi- nulle sanottiin, ettei kukaan ole kysynyt sitä null a n i l a i n e RENGASTETTU. Santtu Ahlman on rengastanut törmä- pääskyjä muun muassa Karstulan Tuhkapakoil- la, missä viime vuonna pesi Suomen toiseksi suurin kolonia, reilut 300 paria. SUOMEN LUONTO 4 2010 31 SL0410 Tormapaasky.indd 31 29.4.2010 16.55
18
Haisukonnaa D o V a n D i j c k F o t o n a t u r a M i n D e n P i c t u r e s s k o Y 32 SUOMEN LUONTO 4 2010 SL0410 Haisukonnaa odotellessa.indd 32 29.4.2010 11.00
19
odotellaan Suurin osa sammakkoeläimistä ja matelijoista elää lämpimillä alueilla, sillä niiden lämpötilaa säätelee ympäristö. Meillä lajeja on yksitoista. Kun ilmasto lämpenee, haisukonnakin kuvassa saattaa pian saapua Suomeen. Juha Valste SUOMEN LUONTO 4 2010 33 SL0410 Haisukonnaa odotellessa.indd 33 29.4.2010 11.00
20