1
12 0 1 0 HANSAPRINTIN ASIAKASLEHTI UPEA UUDISTUS Anu Harkin tapaan Sami Sykkö paneutui personointiin Professori Alf Rehn: Machoilun aika on ohi Näin hurmaat verkossa Busterissa uskottiin unelmiin VENEKAUPAT KESKELLÄ TALVEA 5x LEMPIBRÄNDI Opiskelijat panivat merkit järjestykseen
2
hansapress 12010 pääkirjoitus Julkaisija Hansaprint Oy, päätoimittaja Minna Kokka, toimitussihteeri Kerttu Pietilä Kustantaja Sanoma Magazines Finland Oy, Yritysjulkaisut, toimituspäällikkö Sirkka Järvenpää, tuottaja Elina Karemo, graafinen suunnittelija Arijukka Turtiainen Painopaikka Hansaprint Oy, Hansapress ilmestyy vuonna 2010 kaksi kertaa vuodessa Lehden jakelua koskeva palaute: hansapresshansaprint.fi Minna Kokka päätoimittaja MENNEEN SESONGIN MARKKINOINTIPUHEITA Sain ilokseni kutsun Teknologiateollisuuden seminaariin puhumaan palveluliiketoiminnasta. Siis siitä miten meidän teollisiin tuotteisiin orientoituneiden alojen - pitäisi erottautua ja parantaa palvelua asia- kaslähtöisillä palveluilla. Koska otsikon sanavalinnat ovat esityksen vetävyyden kannalta tär- keitä päätöksiä, perehdyin otsikointiin syvällisesti. Yritin ottaa etäi- syyttä ja tarkastella esitykseni kohteena olevaa palvelua ja sen kehi- tyspolkua objektiivisesti. Muistin kätköistä tuli mieleeni ajatus, että kyseistä toteutustahan kuvasi jo oiva termi: Sinisen meren strategia. Kertasin vielä kirjahyllyni annin, ja tuosta strategiasta tässä todella oli kysymys. Mutta koska kyseinen teos ilmestyi jo viisi vuotta sitten, heräsi epäilys, että tällekin teemalle lienee keksitty uusia raflaavam- pia termejä. Päädyin kuitenkin käyttämään Sinistä merta otsikkoko- konaisuudessani. Ensimmäiset puheeni otsikointiin liittyvät kommentit osuivatkin juuri aavistamaani seikkaan: Siis tosi last season. Kukaan ei enää puhu sinisestä merestä. Hetken notkahduksen jälkeen sain järjen käteeni: Hyvänen aika, eihän monikaan organisaatio ehtinyt tällä aika- välillä viedä uutta strategiaansa edes päätökseen ja nyt termikin oli jo vanhentunut! Kokeneemmat saattavat muistaa mainitulle termille vielä aiemman edeltäjänsä. Puhuttiin sitten trendikkäästi rucolasta tai sinappikaalista, perus- kysymykset eivät muutu: Jo 1980-luvulla kauppaostokset suunnattiin suurimmaksi osin K-kauppias Marjomaalle, koska he tarjosivat kotiin- kuljetuksen. Nykyisin moista palvelua herätellään taas asiakkaan lisä- arvon nimissä henkiin. Puhelintilaus on tosin vaihtunut sähköiseen asiointiin. Jälleen kerran on aika keskittyä itse asiaan: asiakkaisiin ja heidän tarpeisiinsa sekä näihin kohdistuviin palvelustrategioihin markkinointitermistön hionnan sijaan.
3
4 Alf Rehnin mukaan kuluttajat haluavat nykyään osallistua tuotteiden suunnitteluun. Mittatilaustyöllä menestykseen 4 Verkosta vauhtia venekauppaan 8 Suuren uudistuksen emo Anu Harkki 13 Aika velho laskuksi 16 Brändit puntarissa 20 Nitrosta jytyä markkinointiin 22 Pane paremmaksi personoimalla 27 Uutisia 31 Kansikuvat Juha Salminen Anu Harkki, Buster venekuva 22 16 13 20 4 sisältö 22 Nitron Sami Puution ja Pasi Hiltusen mielestä verkossa erot- tuu korkealla laadulla. Suuri Käsityö -lehden vanhahtava ilme jäi historiaan, kun Anu Harkki toimituksineen pani tuulemaan. 20 Opiskelijaraati kertoo, miksi tikkarista tai automerkistä tulee oma lemmikki. 16 Timo Arvonen ja Seppo Tuuli Welhosta pitävät laskua järeänä markkinointikanavana.
4
4 Teksti Hasse Härkönen Kuvat Juha Salminen Professori Alf Rehnin mukaan käsitykset tuotteiden myymisestä kaipaavat perinpohjaista ravistelua. Valmiin tyrkyttäminen ei enää vetele, vaan 2000-luvun asiakas haluaa muokata tuotteet ja palvelut itsensä näköisiksi. MITTATILAUSTYÖLLÄ MENESTYKSEEN Massatuotanto, massamarkkinointi ja massa-asiakkaat Alf Rehnin mukaan sanakolmikko joutaa roskakoriin. Koko asiakaskäsite on muuttumassa, joten asiakkaan ja yri- tyksen suhde on täysin erilainen kuin aikaisemmin. Teollisessa yhteiskunnassa asetelma oli hyvin selvä. Asi- akas oli se, joka osti tuotteita, ja tuotteet olivat fyysisiä tava- roita. Yritykset valmistivat tavaroita ja myivät ne suurille mas- soille, Åbo Akademin organisaation ja johtamisen professori Rehn sanoo. Noin 30 vuotta sitten alkoi jälkiteollinen kausi, kun palve- lut lisääntyivät ja niiden merkitys kasvoi huomattavasti. Se muutti perinteistä asiakassuhdetta jonkin verran, mutta van- ha idea massatuotannosta ja -asiakkuudesta siirrettiin kos- kemaan myös palveluja. Sitten tuli it-aalto, joka sekin omalta osaltaan muokkasi kuviota. Nyt elämme kolmatta aaltoa, joka todella on iso murros. Olemme siirtymässä siihen, että asiakas alkaa olla mukana tuottamassa. Tuottamisen teknologiat ja logiikka ovat muut- tuneet niin radikaalisti, että koko idea asiakkaasta on muuttu- massa. Itse asiassa perinteisistä asiakas- ja kuluttajatermeistä pitäisi ehkä luopua kokonaan, koska ne ovat niin kiinni van- hassa teollisessa mallissa, Rehn sanoo. RÄÄTÄLÖINTI ON PIAN ARKEA Uuden ajan asiakkaat eivät enää vain hyväksy yritysten tuot- tamia asioita, vaan he haluavat olla mukana valitsemassa ja luomassa tuotteita ja palveluita. Rehn puhuu paljon 14-vuo- tiaasta pojastaan, jonka suhtautuminen yrityksiin on aivan erilainen kuin isällään. Poikani sukupolvi ymmärtää tuotantoteknologiasta usko- mattoman paljon enemmän kuin minun ikäluokkani. Kun näen jonkin uuden ja mielenkiintoisen tuotteen kaupassa, ensimmäinen reaktioni on, että oho, tuollaistakin voi tehdä. Poikani sen sijaan heti ensimmäiseksi kysyy, miksi tuo koh- ta on tehty noin ja miksi sitä ei ole tehty näin ja näin, Rehn kuvaa eroa. Hän olettaa automaattisesti, että hänellä on oikeus ja mahdollisuus tehdä tuotteista ja palveluistaan itsensä näköi- siä. Räätälöinti on nuorille itsestään selvää. Valta on hyvää vauhtia siirtymässä kuluttajille. He eivät enää ole yritysten tuotannon armoilla, vaan voivat itse tehdä yhä enemmän tuotantoon liittyviä valintoja. Rehnin mukaan yritys hallita asiakkaita on tuhoon tuomittu. Muutaman vuo- den kuluttua kuluttajilla on itsellään käytössä valtavasti mah- dollisuuksia ja työkaluja vaikuttaa tuotantoon, ja sitä kautta entistä enemmän valinnanvaraa. Jo nyt nykyajan 15-vuotiaat ovat aivan erilaisia kuin aikaisemmat asiakkaat. Yritysten pitää ymmärtää, että ne eivät ole tuotantolai- toksia vaan alustoja, jotka mahdollistavat asioita ihmisille. Sen tajuavat yritykset tulevat menestymään, professori sanoo. Hänen mukaansa vanhanaikaista asiakasta ja keskiverto- kuluttajaa ei enää ole olemassa, mutta vaikeammin määritel- tävät asiakkuudet säilyvät. Asiakkuudessa on kyse ennen kaikkea siitä, että toisel-
5
5 Alf Rehnin mielestä yritysten pitää ymmärtää roolinsa, sillä asiakkaasta on vähitellen tulossa yhteistyökumppani.
6
6 ALF REHN VALITSI NELJÄ YRITYSTÄ, JOTKA NÄYTTÄVÄT HYVÄÄ ESIMERKKIÄ UUDENLAISEN ASIAKKUUSAJATTELUN SISÄISTÄMISESTÄ JA TOTEUTTAMISESTA. Nike iD -palvelussa asiakas voi itse suunnitella esimerkiksi omat lenkkitossunsa lestin leveyttä, kengän värejä ja omia teks- tejä myöten. Suunnittelu tehdään yksinkertaisten ja havainnol- listen nettisivujen kautta, jossa kenkää voi tarkastella eri kul- mista ja kengän eri osien värejä vaihtaa oman mielen mukaan. Lenkkareista saa tehtyä täysin uniikit, ja palvelu on räätälöintiä puhtaimmillaan. Applella on suuri joukko uskollisia faneja, jotka herkeämät- tä seuraavat yhtiön tuotekehitystä ja keskustelevat aktiivisesti netissä tulossa olevista uusista Apple-tuotteista. Fanien suhde yhtiöön ja sen tuotteisiin on hyvin tiivis ja tunnepitoinen. Monel- le Apple on suorastaan elämäntapa. Fanit pitävät yhtiön menes- tymistä tärkeänä myös itselleen. Artek on Rehnin mukaan onnistunut saamaan faneja. He eivät pelkästään osta suomalaisen Artekin tuotteita, vaan haluavat olla mukana tukemassa yhtiötä ja sen menestystä. Ikea on Rehnin mielestä ollut aikaansa edellä. Asiakkaat ovat tulleet kiinteäksi osaksi yhtiön prosessia, kun he itse kokoavat huonekalut kotonaan. le osapuolelle mahdollistetaan asioita, avataan oma alusta hänen käyttöönsä. Jos tulet mukaan tekemään meidän kans- samme, voimme yhdessä saada aikaan jotain kivaa. Siinä on yritysten uusi ajattelumalli asiakkuuksista. KIINTEÄ TUNNESIDE YRITYKSEEN Miksi joku fanittaisi teidän firmaanne? on Rehnin vakioky- symys yrityksille. Kysymyksen taustalla on ajatus, että ihmiset etsivät asioita, joissa he todella haluavat olla mukana ja joita he haluavat aidosti tukea. Apple on siitä hyvä esimerkki. Applella on tuhansia fane- ja, jotka jo kuukausia ennen uusien tuotteiden lanseerausta keskustelevat niistä kiihkeästi ja tuovat yritykselle huomio- ta. Ilman näitä Mac-talebaaneja Apple ei olisi niin menesty- vä yritys kuin se nyt on, Rehn sanoo. Hänen mukaansa yleensä keskitytään tarkastelemaan sitä, miten Apple suunnittelee tuotteitaan. Paljon kiinnostavampaa kuitenkin on se, miten yhtiö on pystynyt määrittelemään asi- akkuuden radikaalisti uudelleen. Yrityksen kanssa yhdessä tekeminen ja tunneside yhtiöön korostuvat. Asiakas ei enää ole yritykselle kiinteä ja kiveen hakattu asia, vaan jatkuva prosessi. Se vaikuttaa myös mark- kinointiin. Uudenlainen, räätälöity tuotanto vaatii, että markkinoin- Yritys hallita asiakkaita on tuhoon tuomittu. ti on mukana alusta asti. Kun yritys alkaa luoda jotain uutta, markkinoinnin pitää olla mukana siinä, Rehn sanoo. Hänen mielestään yritysten erilliset markkinointiosastot pitäisi hajottaa ja levittää markkinointi koko organisaatioon. Organisaatioita sinänsä tarvitaan edelleen, koska ne edusta- vat käytännön toiminnan kannalta välttämätöntä pysyvyyttä ja järjestystä. Organisaatio ja sen rakenne eivät kuitenkaan saisi olla este asioiden muuttamiselle. Suurin osa markkinoijista ei ole ymmärtänyt, mistä sosi- aalisessa mediassa on kyse. Sosiaalinen media ei ole vain yksi uusi markkinointikikka muiden joukossa. Sosiaalisessa medi- assa ei voi markkinoida samalla tavalla kuin vanhoissa kana- vissa, koska ihmiset ovat nykyään uskomattoman hyviä jättä- mään mainonnan huomioimatta. Toimivan sosiaalisen median ydin on, että ihmiset ovat sii- nä mukana aidon kiinnostuksen ja välittämisen kautta. Perin- teiset laajat mainoskampanjat istuvat tähän malliin erittäin huonosti. POIS MACHOILUSTA Mahdollisuuksien ja räätälöinnin myyminen vaatii Rehnin mukaan syvällistä muutosta yritysten strategioihin. Perintei- sesti strategiat ovat olleet machoja linjauksia, joissa puhutaan yrityksen positioinnista markkinoilla, oman tilan raivaami- sesta ja kilpailijoiden voittamisesta. Nyt strategian pitää muuttua huomattavasti naisellisem- maksi. Sen pitää sisältää mahdollistamista ja asiakkuuksien hoivaamista. Se on suuri kulttuurin muutos, jonka nopeutta ei edes vielä ymmärretä. Suomalaisessa johtamisessa on edelleen vallalla jätkäkulttuuri, professori arvioi. Yritysten pitää toisin sanoen tehdä itsensä merkitykselli- seksi asiakkailleen ja lähteä sitä kautta rakentamaan asiak- kuuksistaan jotain uutta. Rehnin mukaan suomalaisilla on kuitenkin hyvät mahdol- lisuudet menestyä uudessa tilanteessa. Suomessa on vahva itse tekemisen ja talkoohengen perinne, joka istuu erinomai- sesti uudenlaiseen asiakkuuteen, tuotteiden räätälöintiin ja ihmisten osallistumiseen. Vielä pari sukupolvea sitten suomalaiset tekivät kaiken itse omista taloistaan ja sotien jälkeisen uuden teollisuuden luomisesta alkaen. Minun sukupolveni on unohtanut sitä hen- keä, sillä me olemme leimallisesti kuluttajasukupolvi. Nyt tar- vittaisiin itse tekemisen kulttuurin päivitys, eli sen tuominen nykyhetkeen nykyajan työkaluilla, Rehn tuumaa. Osallistuvan tekemisen perinne on tärkeä. Historiamme voi auttaa meitä luomaan itsemme näköisen, uuden asiakkuu- den kulttuurin, jossa asiakkaat ovat mukana yritysten toi- minnassa. 4x MALLIESIMERKKI
7
7 Talkoohenki voi auttaa suomalaisia menestymään. Professori, puhuja ja kirjoittaja Alf Rehn, 38, on Åbo Aka- demin kauppakorkeakoulun organisaation ja johtamisen professori. Rehn on hoitanut professuuria vuodesta 2004. Aikaisemmin hän on työs- kennellyt tukholmalaisessa Kungliga Tekniska Högsko- lanissa tutkimusjohtajana sekä yrittäjyyden ja innovaa- tion professorina. Akateemisen uransa Rehn aloitti Åbo Akademissa assistenttina vuonna 1997. Hän väitteli tohtoriksi 2002. Rehn on julkaissut useita kirjoja ja esiintyy puhujana. Vuonna 2009 Rehn valittiin Thinkers 50 -sivuston luette- loon tulevista liikemaailman huippuajattelijoista. Luettelo kootaan yhteistyössä Forbe- sin, The Timesin ja McGraw Hillin kanssa. Nousevien ajattelijoiden Guru Radar -luettelo löytyy osoitteesta www.thinkers50.comradar. Kaikki markkinoijat eivät ole Rehnin mukaan vielä ymmärtäneet nykyajan vaatimuksia. Esimerkiksi sosiaalinen media ei ole vain kikka muiden joukossa.
8
Fiskarsin veneliiketoiminnassa mietittiin kes- kellä kauneinta kesää keinoja parantaa loppu- vuoden myyntiä. Samalla pohdittiin, mitä mahdol- lisuuksia olisi muuttaa perinteistä veneiden myyn- tikäytäntöä. Tavanomaisen kaavan mukaan veneitä valmis- tetaan syksyisin suuri määrä varastoon odotta- maan kevään lyhyttä myyntikautta. Varastoon val- mistamisessa on omat hankaluutensa: menekin ennustaminen on vaikeaa ja veneiden makuuttami- nen varastossa nielee rahaa. Henkilöstö tekee töi- tä 12 kuukautta vuodessa, mutta rahaa tulee vain neljänä kuukautena. Tähän haluttiin Fiskarsilla muutos. Kesäkuussa veneliiketoiminta lähti yhteistyössä Luovian kans- sa rakentamaan internetiin Buster-palvelua kon- figuraattoria jonka avulla veneen ostoa harkitse- va voisi itse suunnitella tarpeisiinsa sopivan Bus- ter-veneen. Käyttäjä saisi valita mallin, varusteet ja värin. Palvelu otettiin käyttöön viime marras- kuun alussa. Verkosta vauhtia Moottorivene loppuvuoden myynti- menestyksenä tuntuu yhtä realistiselta ajatukselta kuin suksisesonki kesä- kuussa. Onnistunut kampanja teki kuitenkin mahdottomasta mahdollista, sillä Buster-veneitä myytiin loppu- vuodesta hengästyttävään tahtiin. Tavoitteena oli tehdä kauppoja vuoden hiljaisimpaan aikaan. 8
9
Teksti Sirpa Kurvinen Kuvitus Karoliina Pertamo Kuvat Juha Salminen venekauppaan Halusimme muuttaa toimin- tamallia ja saada vuoden hil- jaisimpaan aikaan kysyntää. Varastoon valmistamisen sijasta aloimme tehdä veneitä räätälöi- tyinä tuotteina, kertoo venelii- ketoiminnan johtaja Juha Leh- tola. SUORAKIRJE HOUKUTTELI NETTIIN Jotta uusi ja alalla ainutlaatuinen palvelu myös saisi asiakkaiden huomion, rakennettiin Luovi- an ja Hansaprintin kanssa monikanavakampanja tarkkaan mietityille asiakasryhmille. Yhteistyöhön osallistui myös Konekesko, joka markkinoi Suo- messa Yamaha-perämoottoreita. Kohderyhmille päätettiin siis tarjota Yamaha-Buster-venepaket- teja. Kampanjan kohteeksi valittiin vesillä liikkuvia mökkeilijöitä, kalastajia ja vastikään mökin hank- kineita kansalaisia. Jokainen vastaanottaja sai kohdennetun suo- rapostikortin, joka kutsui vierailemaan Busterin verkkosivuil- le. Korttiin liitetyn hen- kilökohtai- sen koodin perusteella kam- panjasivu tunnisti, mihin kohderyhmään sivuille kir- jautunut henkilö kuului. Näin hänelle osattiin tarjota saman tien sopiva näkymä sivustol- la, jossa käyttäjä sitten pääsi itse suunnittelemaan oman venepaket- tinsa. Kampanjaa tehosti myös koh- dennettu sähköpostitus veneilystä kiin- nostuneille. Interaktiivisuus kiinnosti: kahdeksan pro- senttia suora- tai sähköpostituksen saaneista vie- raili Buster-palvelussa. Myyntikampanjan osatekijät Suorapostikortit mök- keilijöille, veneilijöille ja kalastajille Jälleenmyyjät Sähköpostitus veneilystä kiinnostuneille Venelehdet ja Google Konfiguraattori verkossa Kampanja teki veneen ostamisesta kiinnostavaa. 9
10
1. 2. 3. 4. 5. Buster- konfiguraattorin rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 2009. Lanseeraus- kampanja esiteltiin jälleenmyyjille lokakuun lopussa. Epäilyjä: loppuvuosi ei ole venekaupan aikaa, toimiikohan kampanja? Suorapostitus asiakkaille 2.11. Verkkopalvelu julkaistiin 6.11. Kampanja- aika oli 6.11.31.12. SUUNNITTELUKONE SYTYTTI Kampanja osoitti tehonsa. Buster-palvelu otettiin hyvin vastaan sekä ostajien että jälleenmyyjien kes- kuudessa. Fiskarsin veneliiketoiminta sai vauhtia viime vuoden hiljaisen kauden jälkeen. Odotuksena kampanjalle oli saada vuoden hil- jaisimpaan aikaan kauppoja syntymään. Tavoit- teemme oli viisikymmentä myytyä venepakettia, mutta tuloksena olikin lähes sata Yamaha-Buster -pakettia aikana, jolloin veneitä ei yleensä myydä muutamaa enempää. Lehtola uskoo syyn onnistumiseen olevan yllät- tävyys: uudenlainen tapa tehdä venekauppaa sekä alalle poikkeava kampanja-aika. Veneen ostaminen tuli asiakkaille kiinnosta- vaksi, kun he pääsivät itse suunnittelemaan ja miet- timään vaihtoehtoja. Ostaja voi nyt valita viidestä väristä, erilaisista varustepaketeista sekä erilaisista pohjakuviovaihtoehdoista, kun aiemmin Buster oli PANOSTUS PALKITTIIN Suorapostikortteja lähetettiin lähes Lisäksi sähköpostikortin sai veneilystä kiinnostunutta. Kaikki saivat henkilökohtaisen koodin verkkoon. Verkkopalvelussa kävijöitä oli noin mikä tarkoittaa 8 % suoraviestien vastaanottajista. Käyntejä sivustolla oli kaikkiaan Vain 0,42 % kävijöistä poistui sivustolta välittömästi. Sivustolla vietettiin aikaa keskimäärin 3,37 minuuttia, mikä osoittaa, että veneen suunnittelu kiinnosti ihmisiä. Kampanja-aikana saatiin kaupaksi lähes 100 venepakettia. 26 000. 10 000 2 800, 3 333. 10
11
6. 7. 8. 9. 10. Sähköposti- kirjeet asiakkaille 10.11. Jännitystä ja odottelua Kuun vaihteessa alkoi jo näkyä yhteydenottoja. Joulukuu oli vilkasta myyntiaikaa. Kampanja päättyi menestykseen! Kampanja toi myyntipiikin 1lLQVHWHKWLLQ Fiskarsin veneliiketoiminnalla on 38 jälleenmyyjää, jois- ta kampanjaan osallistui 28 Yamaha-Buster -paketteja myyvää kauppiasta. Suurin jälleenmyyjistä on Virkkalassa toimiva Venemyynti Lindberg, jonka perustaja, yrittäjä Timo Lindberg, kertoo suhtau- tuneensa aluksi kampanjaan hieman epäröiden. Kampanja oli ajankohdaltaan erikoinen. Vähän mietin, että tuleeko siitä mitään. Mutta se purikin erittäin hyvin. Saimme myyntiä kivasti, kun yleensä vuoden lopussa ei mene mitään. Kampanja johdatti selkeästi asiakkaita kaupantekoon, kun yleen- sä tuohon vuodenaikaan tehdään kyllä kyselyjä, mutta ei ostoja. Nyt saimme nopeasti kauppoja päätökseen. Venemyynti Lindberg sai kampanjan aikana kaupaksi kym- menen venepakettia. Lindbergin poika, yrityksen nykyinen toi- mitusjohtaja Kimmo Lindberg täsmentää, että kampanja herätti huomiota asiakkaissa, mutta lopullinen palaute tulee vasta ajan kanssa veneilykauden käynnistyttyä. Kampanjan voimana Lindbergit pitävät sen lyhyyttä. Kam- panjan täytyy olla todellakin kampanja. Kestoa ei pidä venyttää, vaan lyhyen ajan sisällä täytyy näkyä tehokkaasti niin, että viesti menee perille. Timo Lindberg yhtyy Juha Lehtolan ajatukseen sii- tä, että jälleenmyyjien paikallistuntemusta kannattaa hyödyntää tulevassa kampanjoinnissa. Venemyynti Lindberg suhtautui aluksi epäröiden kampanjaan. Aiemmin mainostimme vain perinteisissä massamedioissa. aina samanvärinen ja siinä oli tietyt perusvarus- teet, Lehtola huomioi. Buster-palvelun lanseeraamisen ja kampanjoin- nin tarkoituksena oli palvella asiakkaita parem- min, mutta tehdä myös jälleenmyyjien työ helpom- maksi. Heidän ei enää tarvitse varustella venettä myyntisesongin aikana, vaan se tulee valmiina teh- taalta asiakkaan valitsemin varustein. MONIKANAVAISUUS VEI MENESTYKSEEN Sähköisten ja painettujen kanavien yhdistäminen toimi erinomaisesti, joten monikanavaisuus suoras- taan yllätti tehokkuudellaan. 11
12
Aiemmin olemme mainostaneet perinteisissä massamedioissa. Meille tämä oli aivan uudenlai- nen kampanjointimuoto. Myynnillisesti kampanja oli menestys, Lehtola kertoo. Projekti toi tekijöilleen myös oppia tulevaa var- ten, kuten sen, että kohderyhmien välillä on valta- vasti eroja. Siksi on kriittistä, että tietylle ryhmälle koh- distettu viesti menee juuri oikein. Seuraavaa kam- panjaa varten onkin selvitettävä, mitkä viestit puri- vat ja mitkä eivät, jotta pystymme kohdentamaan markkinoinnin tarkemmin. Oleellista kampanjan toimivuudessa oli Lehto- lan mielestä sen intensiivisyys ja lyhyt kesto, vii- tisen viikkoa. Tulevaisuudessa hän kuitenkin laa- jentaisi jälleenmyyjien roolia. Tällä kertaa käytet- tiin ainoastaan keskitettyä ilmoittelua. Lopputulos olisi saattanut olla vielä onnistuneempi, jos olisi hyödynnetty myös kauppiaiden paikallinen asia- kastuntemus. Ehkä isoin riski oli tehdä kauppaa vuoden- aikana, jolloin ei ole luonnollista kysyntää. Kam- panja onnistui kuitenkin yli odotusten, ja olemme saaneet jälleenmyyjiltä hyvää palautetta, Lehtola toteaa tyytyväisenä. Hän on myös erittäin tyytyväinen yhteistyö- hön Luovian ja Hansaprintin kanssa ja heidän asiantuntemukseensa. Jatkoprojekteja on jo suun- nitteilla. Menestynyt kampanja Lehtolan tapaan Määritä kohderyhmät huolellisesti. Mieti tarkasti, millainen viesti toimii kunkin ryhmän kohdalla. Kampanjan on näytettävä kampanjalta, joten lyhyt kesto ja tehokkuus ovat arvossaan. Sähköiset kanavat + printtimedia tulok- sellinen yhdistelmä. Opi palautteesta. Kuuntele asiakkaita ja jälleenmyyjiä. Buster Valmistettu vuodesta 1977, veneitä tehty yhteensä yli 80 000 kappaletta. Suomen suosituin vapaa-ajan vene. Pohjoismaiden myydyin alumiinivene. Muunneltava, kestävä, uppoamaton ja helppohoitoinen. Veneliiketoiminta on osa Fiskars-konsernin Outdoor- liiketoimintaa, jonka osuus konsernin liikevaihdosta oli 19 prosenttia vuonna 2009. Valmistetaan Inhan Tehtailla Ähtärissä. Tehtaat ovat Euroopan suurin alumiinisten avoveneiden valmistaja, työntekijöitä 177. Kampanja onnistui yli odotusten. 12
13
13 SUUREN UUDISTUKSEN EMO Teksti Sanna Hovi Kuvat Juha Salminen Nuhjuisuus jäi historiaan, kun Suuri Käsityö -lehti sai uuden ilmeen Anu Harkin johdolla. Vaikka päätoimittajalla on vankka trendien taju, ei lukijoiden mielipiteitä sivuutettu.
14
14 Anu Harkki kerii lankaa rullal- le samalla, kun hän juttelee. Vuo- den aikana on tapahtunut paljon, sil- lä päätoimittajana debytoinut Harkki valittiin tekemään perinteikkään Suuri Käsityö -lehden uudistusta. Visuaalises- ta silmästään tunnettu nainen oli omi- aan tehtävään. Tarkoitus on saada uusia lukioi- ta, mutta samalla säilyttää vanhat. Voin sanoa, että se on erittäin haastavaa, Harkki sanoo päätään pyöritellen. Lehden brändi on Suomessa luja. Se on ilmestynyt lähes neljä vuosikymmen- tä, mutta ulkonäkö on muuttunut aiko- jen saatossa vain hieman. Tällä kertaa räväytettiin kunnolla. Jos ensi silmäyksellä lähes painotuo- reesta lehdestä näkee kaksi isoa muu- tosta: koko on kaksi senttiä aiempaa suurempi ja nimiö on tehty käsialakir- joituksella, joka on suurta huutoa maa- ilmalla. Samalla sana lehti on pudotettu nimiöstä pois. Pyrimme tarjoamaan jokaiselle jotakin, mutta olemaan samalla myös Päätoimittaja Anu Harkki kertoo laajan luki- jakunnan olevan haaste. Jokaiselle on yritet- tävä tarjota tasapuolisesti jotain. 0HQHVWYlQ NlVLWOHKGHQ 0H 0 UHVHSWL NLLQQRVWDYXXV MDODDGXNNXXV LQVSLURLYXXV YDKYD YLVXDDOLQHQ LOPH WHNLMlWLLPLQ LQWRKLPR suuresti työn tekemistä, Harkki kehuu. Lehdellä on yli 300 000 lukijaa, joista valtaosa on tilaajia. Irtonumeron ostajia on vähän, mutta aikaisempaa suurem- pi koko auttaa erottumaan lehtihyllys- tä. Lisäksi tuote on nyt samankokoinen kuin pahimman kilpailijan julkaisu. Script-logo on kovasti kasvattamas- sa suosiotaan maailmalla. Käsialakirjoi- tusta ei ole ennen logoissa suosittu, kos- ka sitä on pidetty epäselvänä. Suunnit- telijamme maalasi logon käsin paperil- le siveltimellä. Olen siitä erittäin ylpeä. avoin ja rohkea edelläkävijä. Uudistum- me jatkuvasti ja kannatamme käsityö- hön liittyvää kestävää kehitystä ja kier- rättämistä. KOKO AUTTAA EROTTUMAAN Harkki tarttui muutostöihin viime kesä- nä. Hän keräsi ideoita ja hyväksytti nii- tä johtoportaassa. Käytännön työ alkoi vasta tämän vuoden alussa, jolloin uusi AD Kaisa Manner astui remmiin. Visuaaliset näkemyksemme osuivat heti erittäin hyvin yhteen. Se helpotti
15
15 Monien nuorten äidit eivät siis osaa tehdä käsitöitä, mutta heidän isovan- hempansa osaavat. Meillä on lukijoi- ta 12-vuotiaista aina 80-vuotiaisiin. Lisäksi mukana on aloittelijoita, har- rastajia ja peräti ammattilaisia, Hark- ki kuvailee. Laaja lukijakunta tuo mukanaan suuria haasteita. Harkki sanoo kulke- vansa kultaista keskilinjaa ja yrittävän- sä tarjota tasapuolisesti jokaiselle jota- kin. Äärimmäisyyksiä vältetään. Lukijoiden välitön palaute uudesta lehdestä on ollut pääasiassa myönteis- tä. Muutoksesta on iloittu ja se on jopa inspiroinut ja rohkaissut kokeilemaan uutta. Harkin mukaan sisältöön ei ole juu- ri muutoksia tehty, mutta mukaan lisät- tiin lukijansivut, joissa julkaistaan luki- joiden palautteita. Nettisivut ovat työn alla. Lehden markkinointibudjetti on melko pieni, sillä ilmoitusmyyntiä on vähän. Uudistusta on markkinoitu isois- sa kauppakeskuksissa sekä pienillä tar- roilla julkisissa kulkuneuvoissa. Lisäk- si päätoimittaja on käynyt puhumassa uudistuksesta sekä kädentaidoista radi- ossa ja televisiossa. Lanka Harkin käsissä on kääntynyt rullalle. Hän uskoo, että neulominen ja vaatteiden ompeleminen kasvattaa suo- siotaan jatkuvasti. Itse olen himoneuloja, mutta tyk- kään myös ompelemisesta, sisustami- sesta ja askartelemisesta. KANKAAN TUNTUINEN PAPERI Harkki haki lehteen vahvaa käsitöiden tuntua, jonka tulisi ilmetä jo lehteen tarttuessa. Kannen materiaali muutet- tiin mattapintaiseksi, sillä matta tun- tuu kankaiselta ja paperi toistaa kuvat kauniisti. Tärkeä näkökulma oli myös kestävyys, sillä lehti kiertää niin isoäi- tien, äitien kuin tyttärien käsissä. Mat- ta kestää kulutusta vanhaa materiaalia paremmin. Uudistuksen myötä lukijoita ilahdutetaan myös keräilykansioilla, joi- den pinta on retrohenkisesti kangasta. LUKIJAPALAUTE KANNUSTI Uudistusta ei lähdetty tekemään sokko- na, vaan lehti teetti alkajaisiksi kysely- tutkimuksen tilaajilla. Tilaajille pirau- tettiin, ja he vastasivat kysymyksiin leh- teä tutkaillessaan. Harkki kertoo, että vastaukset eivät sisältäneet yllätyksiä. Päinvastoin hän sai vahvistusta omille näkemyksilleen lehden ulkoasusta. Lehden vanhassa ulkonäössä minua vaivasi sekavuus ja nuhjuisuus. Katso- essa ei aina tiennyt, mitä vuosikym- mentä lehden 36-vuotisessa historiassa eletään. Kun tutkailin ulkomaisia käsi- työlehtiä, ne olivat meitä todella paljon edellä. Nukkavieruisuus kaikkosi, kun toi- mitus uudisti tyylioppaan taittoa var- ten ja yhtenäisti värit, muodot, kaavat ja kieliasun. Ulkomaisten kuvatoimistojen kuvia käytettäessä toimituksessa ollaan tark- koja siitä, sopivatko mallit kotimaa- hamme ja onko kangasta mahdollista saada Suomesta. ÄÄRIMMÄISYYKSIÄ KAIHDETAAN Harkin erityisosaamista on kyky nuuh- kaista jo ensimmäiset merkit tulevista trendeistä. Käsitöiden suosio on ollut kovas- sa kasvussa maailmalla ja myös meillä. Nuoret ovat kovasti innostuneet niiden tekemisestä. Enää vaatteita ei tehdä tar- peeseen, vaan niiden tekemisestä on tul- lut harrastus. Lehden suurin lukijakunta on 5565-vuotiaat naiset. He ovat suur- kuluttajia, jotka tekevät paljon käsi- töitä ja kaipaavat laatua ja haastetta. 1960-luvulla, syntyneet naiset eivät ole yhtä innostuneita käsitöiden tekemi- sestä kuin seuraavalla vuosikymmenel- lä syntyneet. Tämän hetken 30-vuotiaat ovat ehkä kotona pienten lasten kanssa ja harras- tavat käsitöiden tekemistä. Lehden tulee kestää käytössä äideiltä tyttärille. Suuri Käsityö Suomen suurin käsityölehti Lukijamäärä 312 000 Levikki 67 200 Lehden lukijoista 81 000 on 50 64-vuotiaita Lukuaika 88 minuuttia Uudistuneen version nimiössä on nyt suurta huutoa olevaa käsialafonttia.
16
Järjestelmäpäällikkö Seppo Tuuli vasemmalla ja Asiakkuuspäällikkö Timo Arvonen vinkkaavat, että laskuun liitettävä lisäinformaatio ei saa olla pelkkää myyntiä. 16
17
Teksti Matti Remes Kuvat Juha Salminen Kaapelitelevisio- ja laajakaistapal- veluja tarjoavassa Welhossa alettiin pari vuotta sitten miettiä, miten laskuja voisi käyttää muuhunkin kuin maksujen keräämiseen. Syntyi ajatus hyödyntää asiakkaille kuukausittain lähteviä pos- tituksia entistä tehokkaammin markki- nointiin ja asiakasviestintään. Jokaisessa laskussamme on nyt vies- tilaatikko, jossa on yleensä kaksi myyn- nin edistämiseen tai asiakkaiden tiedot- tamiseen liittyvää viestiä, asiakkuus- päällikkö Timo Arvonen sanoo. Laskun ulkonäköä on koko ajan hiottu, ja kehitystyö jatkuu. Nykyises- sä muodossaan viestilaatikko on pape- riarkin keskiosassa katseen vangitseval- la huomiovärillä kehystettynä. Toimiva lasku on selkeä. Se myös näyttää hyvältä ja ilmentää yrityksen brändiä, Arvonen korostaa. Ulkoasun muotoilu on tarkkaa puu- haa. Markkinointiin ja asiakkaiden tie- dottamiseen tarkoitetut viestit eivät saa haitata laskun perustehtävää. Euromää- rät, eräpäivät ja muut laskun maksami- seen liittyvät oleelliset asiat on löydyttä- vä laskusta yhdellä silmäyksellä. Viestilaatikko ei saa hallita liiaksi kokonaisuutta. Toisaalta hyvä viesti on sellainen, että se huomataan, järjestel- mäpäällikkö Seppo Tuuli huomauttaa. SANOMA ON PUNTAROITAVA TARKKAAN Myös viestilaatikon sisältö mietitään Welhossa viimeisen päälle. Laskuun liitettävä lisäinformaatio ei saa olla pelkkää myyntiä. Siitä asi- akkaat eivät pitäisi. Heidän on koettava, että mukana olevasta informaatiosta on jotakin hyötyä, Arvonen sanoo. Arvosen mukaan sopiva sekoitus syn- tyy viesteistä, joista osa liittyy myynnil- lisiin kampanjoihin, osa taas muuhun asiakasviestintään. Laskulla voidaan myös ohjata asiakkaita sähköisiin kanaviin. Vii- me aikoina olemme kertoneet Welhon Welhossa lasku ei ole vain paperinpala, joka on pakollinen osa liiketoimintaa. Kaapelitelevisio-operaattori käyttää paperilaskuja tehokkaasti myynnin edistämiseen ja tiedottamiseen. AIKA VELHO LASKUKSI En edes uskalla laskea summia, joita viestien erillispostitus maksaisi. Asiakkuuspäällikkö Timo Arvonen 17
18
Lasku on monen yrityksen tärkein ja joskus jopa ainoa asiakasviesti. Kuori avataan aina. Paperilaskun tarkasteluun käytetään reilusti enemmän aikaa kuin esimerkiksi sähköisten asiakasviestien tutkailuun. Asiakas palaa laskuun uudestaan. Viesti on arvokas kahdeksasosan kustannuksilla saavutetaan nelinkertainen pulli. 5 hyvää syytä markkinoida laskussa sivuista Facebookissa. Arvosen mukaan tärkeintä on mah- dollisuus kohdentaa viestejä eri asia- kasryhmien mukaan. Esimerkiksi maksutelevisioasiak- kaille kerrotaan uusista kanavista. Laa- jakaistan tilaajia voidaan taas muistut- taa vaikkapa virusturvan merkitykses- tä, Arvonen havainnollistaa. Viestien personoinnissa on mahdol- lista käyttää kaikkia Welhon asiakasre- kisteristä löytyviä tietoja, muun muassa ostohistoriaa, asiakkuuden kestoa, ikää ja sukupuolta. KUSTANNUSTEHOKKUUS HUIPUSSAAN Arvosen mukaan laskuun liitettyjen viestien vaikutusta myyntiin on vaikea arvioida tarkasti. Viestilaatikoita hyö- dynnetään yleensä osana myynnillisiä kampanjoita, joissa käytetään hyväk- si useita muitakin kanavia. Asiakkaille kerrottuja asioita voidaan tehostaa esi- merkiksi puhelin- tai sähköpostimark- kinoinnilla. Arvonen myöntää, että huomioar- voltaan laskuun liitetyt viestit eivät ole ehkä kaikkein tehokkain kanava. Kyseessä on kuitenkin ehdottomasti yksi kustannustehokkaimmista tavoista tavoittaa asiakkaat. Mukaan liitettävällä lisäinformaati- olla saamme Welhon asiakkaille yli neljä miljoonaa viestiä vuodessa. En uskalla edes laskea summia, joita viestien eril- lispostitus maksaisi. NOPEUS ON KILPAILUVALTTI Hansaprint on Welhon yhteistyökump- pani laskutusasioissa. Yrityksessä mää- ritellyt tiedot menevät sähköisesti Han- saprintiin, jossa laskut tulostetaan ja postitetaan asiakkaille. Hansaprint on ollut kumppanimme Voimme lyhyelläkin varoitusajalla personoida tulostettavia tietoja. Järjestelmäpäällikkö Seppo Tuuli 18
19
84% Welhon asiakkaista on huomannut laskun etusivulla olevat viestit. 76% on lukenut niitä. 83% on lukenut laskun liitteenä olevia viestejä. 77% on saanut niistä hyödyllistä tietoa. Lähde: Welho, kohderyhmä- asikaspaneeli 1.9.2009 TUTKITTUA TIETOA Suomen suurin toimija Welho on maamme suurin kaapelitelevisio-operaattori, joka tarjoaa televisio- ja laajakaistapalveluita pääkaupunkiseudulla. Valikoimaan kuuluu noin 140 televisiokanavaa, joista 19 on teräväpiirtokanavia HD. Laajakaistapalveluilla oli vuoden 2009 lopussa noin 116 000 tilaajaa. Maksu-tv- asiakkaita oli noin 76 000. Yritys on osa Sanoma Entertainmentin televisiotoimintojen muodostamaa Sanoma Television Oy:tä. Sanoma Entertainment omistaa yhtiöstä 95 prosenttia ja TS-Yhtymä loput. kolmen vuoden ajan, ja yhteistyö on toi- minut erittäin hyvin. Tärkeimpiä asioi- ta ovat nopeus ja ketteryys, Seppo Tuu- li sanoo. Näiden lisäksi olennaista on uusien mahdollisuuksien kehittäminen. Kaik- kia avuja ei edes tarvita, sillä bisneksen luonteeseen kuuluu nopeatempoisuus. Kaapeliverkossa asiakkaille on tarjolla noin 140 televisiokanavaa. Kierto on nopeaa, sillä keskimää- rin joka kuukausi mukaan tulee uusia kanavia. Toisaalta entisiä kanavia pois- tuu tarjonnasta. Näistä tuotemuutok- sista on kerrottava asiakkaille. Hansaprintin kanssa yhteistyö toi- mii, sillä voimme tarvittaessa lyhyellä- kin varoitusajalla muuttaa ulkoasua ja personoida tulostettavia tietoja, Tuuli toteaa. Laskuun painettavien viestien ohel- la Welho käyttää markkinoinnissa myös laskun mukana postitettavia erillisiä esitteitä. Kustannustehokas tapa on käyttää lisäarkkia, joka toimitetaan asiakkaalle laskun mukana. Welhossa panostetaan ulkoasun muotoiluun, sillä markkinointi ja tiedottamienn eivät saa haitata laskun perustehtävää. 19
20
20 Teksti Johanna Aatsalo-Sallinen Kuvitus Arijukka Turtiainen Kysyimme viideltä opiskelijalta, mitä brändiä he fanittavat ja millainen kampanja kolahtaa heihin. Selvisi, että tuotteen pitää lunastaa lupauksensa ja vastata kuluttajatietoisen nuoren vaatimuksia. BRÄNDIT PUNTARISSA
21
21 INA MIKKOLA, opiskelee elokuvan ja tele vision koulutusohjelmassa Helsingin Metro polia Ammattikorkeakoulussa Mitä brändiä suosit? Rainbow-tuotteet ovat edullisia, mutta niiden maku ja laatu ovat kuin kalliim- missa merkkituotteissa. Lisäksi fanitan BonBon-tikkareita ja olen täysin riip- puvainen niiden hyvästä mausta. Mui- den tuotteiden puolella arvostan ja fani- tan Secco-yrityksen kierrätysmateriaa- leista tehtyjä laukkuja ja muita jänniä ideoita. Minulle on hyvin tärkeää edul- lisuus sekä kuluttaja- ja ympäristöys- tävällisyys. Mikä kampanja on jäänyt mieleesi? Oli mielenkiintoista, että terveellisen Alpron-maidon mainonnassa ei otet- tu ollenkaan huomioon eettistä näkö- kulmaa, joka soijamaidolla on. Toisaal- ta mainoksen urheilija on jotenkin jän- nä valinta, sillä hiihtäjää ei oikein pidä lainkaan soijamaidon tyypillisenä käyt- täjänä. ANTTI MÄKELÄ, opiskelee kauppatieteitä Skotlannissa Mitä brändiä suosit? BMW kykenee tuottamaan sekä myy- mään premium-hinnalla autoalan kan- nalta historiallisen huonossa talousti- lanteessa. Itse pidän BMW:n muotoilus- ta sekä ajotuntumasta. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa oma autoni on ollut juuri BMW. Fanitusta on ehkä sekin, että tulee katsottua uudet mallit ja seu- railtua silloin tällöin, mitä yrityksessä tapahtuu. Mikä kampanja on jäänyt mieleesi? Tuntuu ettei BMW:n hirveästi tar- vitse mainostaa. Bränditietoisuus on bemari-ihmisillä sen verran suuri, että se käytännössä voisi vain ilmoitella uusista malleistaan. Tällä hetkellä esi- merkiksi Britanniassa BMW pyörittää sekä telkkarissa että netissä mainosta uuden 5-sarjan muotoilusta. Mainos ei ole paras näkemäni, mutta ajaa asiansa. Viesti tulee perille. LASSI HÄMÄLÄINEN, opiskelee kauppa tieteitä Aalto-yliopiston kauppa - korkea koulussa Mitä brändiä suosit? Applen käyttäjäystävällisyys, toimi- vuus ja muotoilu ratkaisevat, jos vertaa muihin tietokoneisiin tai puhelimiin. Vaikka aluksi en ollut kovin innostu- nut Applesta, niin ystävien hyvät koke- mukset saivat minutkin kokeilemaan. On jännää, että nyt minulla on aidosti sellainen tietokone ja puhelin, jotka toi- mivat käyttäjäystävällisesti ja kunnolla. Mikä kampanja on jäänyt mieleesi? Audi on perustanut omat Facebook- fanisivut. Kun sivuilla on yli 50 000 fania, heidän kesken arvotaan auto. Idea on mielestäni tosi hyvä ja kertoo siitä, että yritys arvostaa fanejaan arpomalla kalliin palkinnon heidän kesken. Lisäbonuksena on hienoa, että sivuil- la keskustelevat keskenään sekä Audi- konkarit että kokemattomammat, joita kiinnostaa muiden käyttökokemukset. Sivuilla käydään hyvää keskustelua. PIRITA PYKÄLÄINEN, opiskelee elokuvan ja television koulutusohjelmassa Helsingin Metropolia Ammattikorkeakoulussa Mitä brändiä suosit? La Fraise ja Threadless -T-paitakau- passa tuotevalikoimat perustuvat asi- akkaiden lähettämiin suunnitelmiin ja ostajat päättävät, mikä design kelpaa. Systeemi perustuu täysin kysyntään ja tarjontaan. Sellaista saisi olla enem- mänkin tänä päivänä. Mikä kampanja on jäänyt mieleesi? Marimekon Kalevala-henkinen kan- gasprinttimainos, jota oli niin lehdis- sä kuin bussipysäkeilläkin, oli todel- la kaunis niin väreissään kuin visu- aalisestikin. Eikä siinä tarvinnut edes lukea missään Marimekko. Mainos luot- ti itseensä. LASSE GRANROTH, opiskelee muotoilua Aalto-yliopistossa Mitä brändiä suosit? En fanita mitään, mikä olisi itsessään arvo. Muotoilijan taustani pistää ajatte- lemaan tuotteiden elinkaarta ihan lai- dasta laitaan. Mikä kampanja on jäänyt mieleesi? Joudun vähän kaukaa hakemaan, mutta DNA:n brändimainoskampanjan lisäksi muuta ei tule mieleeni. Tuntuu, että mainoksen hai on aika kaukaa haet- tu, eikä ehkä edusta tuotetta. On vaikea sanoa, miksi mainos olisi hyvä tai huono. Reagoin yleensäkin provokatiivisiin mainoksiin, jotka ärsyttävät, huvittavat, viihdyttävät ja joissa on mukana tun- netta. Reagoin provokatiivisiin mainoksiin, joissa on mukana tunnetta. Lasse Granroth
22
Teksti Elina Karemo Kuvat Juha Salminen Toimitusjohtaja Pasi Hiltunen vasemmalla ja sisältöjohtaja Sami Puutio tähdentävät, että laatu auttaa erottumaan mas- sasta. 22
23
PAM! Nitrosta jytyä markkinointiin Vielä muutama vuosi sitten monet vasta harjoittelivat verkossa oloa. Nyt digitaalisesta markkinoinnista on tullut yhä useammalle elinehto. Nitrossa tiedetään, millä konsteilla netissä tehdään menestystarinoita. 23
24
Niin, digimarkkinointi on vieläkin sanakummajainen, toimitusjohta- ja Pasi Hiltunen pyörittelee, kun hän- tä pyytää selittämään, mitä tällaisesta digiajan toimistosta voi käydä ostamas- sa. Yksinkertaistettuna kyse on mark- kinoinnista. Autamme asiakkaitamme hyödyntämään verkko- ja yhteisöpal- veluita ja muita sähköisiä kanavia. Toi- menpiteet tehostavat brändimielikuvaa, vaikuttavat asiakassuhteeseen ja vievät myyntiä eteenpäin. Hän kertoo nitrolaisten ajattelevan asioita digi- ja verkkokeskeisesti. Kam- panjaan liittyy yleensä käyttö- ja pal- velukokemuksen kehittäminen. Samal- la yrityksen visuaalinen identiteetti uudistuu niin, että se tukee monikana- vaisuutta. Yhtä kaikki asiakkailla on aina jokin liiketoiminnallinen tavoite, jonka me autamme toteuttamaan, Hiltunen täsmentää. Nitro on paitsi digitaalisen markki- noinnin toimisto myös filmituotanto- yhtiö. Toisin sanoen asiakas voi luottaa siihen, ettei osaaminen tyssää suunnit- telutyön alkumetreille. Tästä vakuut- tuu suurta toimistoa kierrellessä, sillä mukaan mahtuu niin Flash-animaati- oiden hiomiseen uppoutuneita pipo- päitä, strategioita neuvotteluhuoneessa pohtivia asiantuntijoita kuin leikkaajan intensiivistä työskentelyä mainosfilmin parissa. Toimitusjohtaja pitää erityisen tär- keänä sitä, että Nitrossa hallitaan niin suunnittelutyö kuin suunnitelmien toteuttaminen. On vaikea luoda onnistuneita käyt- tökokemuksia, mikäli ei tajua tekniikan päälle riittävästi. Se, että osaamme teh- dä itse vaikkapa 3D-mallinnetun juo- mapullon, nopeuttaa ja helpottaa kaik- kea. Kun originaali on meillä, voimme hyödyntää sen heti kaikissa medioissa ilman tekijänoikeusneuvotteluita. Voim- me myös toteuttaa asioita tiukassakin aikataulussa heti suunnitelmien val- mistuttua. 1. Nitro ja Luovia yhdistyivät joulukuussa. Uudessa yhtiössä työskentelee 85 henkeä ja se on liikevaihdoltaan yksi Suomen merkittävimmistä markkinointiyhtiöistä. 24
25
Pasi Hiltunen ja Sami Puutio listasivat viisi asiaa, jotka kannattaa huomioida ennen verkkoon heittäytymistä. Löydy oikein. Netissä oleminen ei riitä mihinkään. On olennaista, miten ja mistä sinut löydetään. Mieti, miten asiasi esität. Kuvitteletko tarjoavasi elämyksiä ja tarinoita vai tarjoatko niitä oikeasti? Pitäisikö staattista ilmettä elävöittää liikkuvalla kuvalla? Panosta palveluihin. Vaikka kaksi edellä mainittua asiaa olisivat kunnossa, on kaikki mennyt hukkaan, mikäli palvelut tökkivät. Kuluttaja lähtee lätkimään nopeasti, mikäli tuotteistasi ja palveluistasi ei löydy riittävästi tietoa, ostaminen on hankalaa tai navigointi mutkikasta. Pelaa reilua peliä. Ymmärrä, mikä on sallittua ja mikä ei, sillä olet mukana ihmisten arjessa. Typerä, ärsyttävä ja päällekäyvä tyyppi heitetään pihalle. Älä säntää sosiaalisiin medioihin. Ihmiset haistavat falskiuden, mikäli firmasi esiintyy hauskana heppuna Facebookissa tai Twitterissä. Vaatii pari istuntoa, että saadaan mietittyä, millä sisällöllä medioihin mennään ja miten siellä ollaan, Sami Puutio sanoo. EROON KOTIKUTOISUUDESTA Sisältöjohtaja Sami Puutio huomaut- taa, että ala on kehittynyt vuosi vuodel- ta. Yksittäisistä toimenpiteistä on siir- rytty hiljalleen markkinoinnin koko- naisuuksiin. Ennen monet tekivät kivoja härpäk- keitä nettiin, mutta nyt ne voittavat, jot- ka ymmärtävät kokonaisuuden päälle, hän tiivistää. Esimerkiksi autoa hankkiessa osto- prosessi on muuttunut niin, että nyt käydään netissä tutkimassa valmista- jan sivut, sitten seurataan keskusteluja, lähetetään ehkä kaverille kiinnostava linkki ja niin edelleen, Hiltunen jatkaa. Linkkien perässä ei siis enää surf- failla sekalaisessa järjestyksessä, vaan kuluttaja voi edetä hyvinkin suunni- telmallisesti ja suoraviivaisesti. Edes se, että käyttäjä päätyy yrityksen netti- sivuille, ei takaa mitään. Nitron kaksikko korostaa useaan otteeseen, että netissä hyöriminen ei ole itseisarvo. Verkkoon ei kannata lähteä ilman kunnollista suunnitelmaa, niin keskeinen paikka kuin se onkin. On mietittävä oman liiketoiminnan kannalta, mikä merkitys verkolla on. Tämä strategia nivoutuu sitten liiketoi- mintastrategiaan, Hiltunen sanoo. KESKUSTELUA EI VOI HALLITA Yleisin virhe verkossa on kuluttajien tasapäistäminen, sillä menestyäkseen on ymmärrettävä, mikä kohderyhmää kiin- nostaa ja ei kiinnosta. On myös tajuttava se, missä liikkuu massa ja missä lymy- ää varsinainen kohderyhmä. Eikä tämä- kään vielä riitä. Täytyy tietää, missä ihmiset koh- taavat ja mitä he päivän mittaan teke- vät. Näin vältetään esimerkiksi se, että he törmäisivät samaan viestiin joka pai- kassa. Tarjonnan määrä kasvaa jatku- vasti, joten on tärkeää, että viesti tun- tuu aina tuoreelta ja mielenkiintoiselta, Puutio tähdentää. 1. Vastaava tuottaja Marika Tulivuori ja tuot- taja Henri Ollinkari hiovat strategioita. 2. Tekemisen meininki näkyy Nitron toimiti- loissa. Yrityksessä hallitaan niin suunnittelu kuin käytännön toteuttaminen. 3. Leikkaaja Jukka Eggert kehuu, että töiden laatu on huipputasoa, sillä alan kehityksessä on pysytty hyvin mukana. 4. Markku Luotonen hallitsee animaattorin hommat. Erikoisosaajia ei valmistu usein suo- raan kouluista, vaan oma harrastuneisuus on edellytys alalla pärjäämiseen. Täysosuma verkossa 2. 3. 4. 25
26
On myös pysyttävä maltillisena, sil- lä ihmiset voivat keskustella tuotteis- ta ja palveluista hyvinkin raadolliseen sävyyn. Täydellinen imagonhallinta on enää haave, sillä keskustelua ei voi hal- lita. Sitä on kuitenkin seurattava ja sii- hen on reagoitava kuin mihin tahansa asiakaspalautteeseen. Asioista on vaihdettu aina mielipi- teitä, mutta ennen juteltiin vain keske- nään. Ihmiset ovat kuitenkin jo oppi- neet tulkitsemaan nettikirjoittelua, eikä kaikkeen suhtauduta niin valtavan dra- maattisesti, Puutio lohduttaa. LAATU AUTTAA EROTTUMAAN Olennaisinta yritysten kannalta on se, että kaiken kuhinan ja kohinan keskellä esiin nousee sisältöjen laatu. YouTuben klippien määrä kasvaa 20 000 kappa- leella päivässä, joten joukosta voi erot- tua viimeistellyllä ammattituotannolla. Nettimarkkinointi on nyt murros- vaiheessa, sillä verkosta on tullut väylä tavoittaa hyvinkin rajattuja kohderyh- miä, mutta toisaalta myös massamark- kinointipotentiaalia löytyy. ta ole koskaan täysiä takeita. Nitros- sa huolehditaan kuitenkin siitä, ettei sanoma mene kohderyhmältä sivu suun. Kampanjoita tuetaan suoramainonta- kampanjoinnilla sähköpostiin, Face- bookissa, erilaisten yhteisöjen sivustoja hyödyntämällä ja niin edelleen. On ymmärrettävä, miksi ja miten ihmiset saa suosittelemaan jotain asiaa toisilleen. Tuotteiden ja palveluiden ver- tailemisesta on tullut kuluttajille suo- rastaan harrastus. Voisi sanoa jopa niin, että jos asunto ei ole nykypäivänä myynnissä netissä, se ei ole myynnissä, Puutio tuumaa. Tärkein avain menestykseen on ymmärtää eri medioiden rooli. Nitrossa luotetaan siihen, että informaatiotulvan kasvaessa parhaat jäävät henkiin. Tähän porukkaan kuuluvat ne, jotka ymmärtä- vät, mitä, miksi, miten ja kenelle he ovat asioita tekemässä. Kampanjat tulee kaiken lisäk- si rakentaa niin, että onnistumiset on mitattavissa. Ei riitä, että on hauskoja juttuja, on myös saatava selkeitä tulok- sia, Puutio huomauttaa. Jos asunto ei ole myynnissä netissä, se ei ole ollenkaan myynnissä. Sisältöjohtaja Sami Puutio Evianin nettiin tehty filmi, jos- sa vauvat rullaluistelevat ja tanssivat, oli viime vuoden palkituin. Katsojia on tainnut olla tähän mennessä 30 miljoo- naa, Hiltunen kertoo. Megaluokan julkisuus on kuitenkin harvinaista, eikä suosituksi tulemises- Sami Puutio ja Pasi Hiltunen tietävät, että verkkoon ei kan- nata mennä ilman kunnollis- ta suunnitelmaa. 26
27
Teksti Tom Kalima Kuvat iStockphoto Kuvankäsittely Arijukka Turtiainen Lehden tilaajakunta ei ole koskaan yhtä suurta perhettä. Yksi opiskelee, toinen hurahtaa luomuruokaan ja kolmas maailmanympärimatkailuun. Jokaiselle voi tarjota kiinnostavaa sisältöä, sillä lehden ei tarvitse olla kaikille lukijoille tehty kompromissi. Pane paremmaksi PERSONOIMALLA Kohderyhmäajattelu on ikivanha käsite, mutta sen sovel- taminen on usein jäänyt alkutekijöihinsä. Suuriakin joukkoja on tyydytty lähestymään yhdellä ja samalla viestil- lä. Samaan kohderyhmään väkisin sullomisen aikakausi on kuitenkin päätymässä. Perustaltaan samaa painotuotetta voi personoida erilai- sia ryhmiä puhuttelevaksi. Näin on mahdollista huomioida pienempiä ryhmiä ja jopa yksittäisiä ihmisiä. Fonectan pal- velujohtaja Henrikki Korhonen uskoo, että personoinnilla on 27
28
KYSE EI OLE TIEDON MÄÄRÄSTÄ, VAAN KYVYSTÄ HYÖDYNTÄÄ OLENNAINEN. Henrikki Korhonen NETTIKÄYNNIT SYYNIIN Personoinnissa on Korhosen mukaan kyse kohderyhmälähtöisestä puhut- telusta, jossa viestiä varioidaan vas- taanottajien ominaisuuksien mukaan. Tarpeel- lista materiaalia voivat olla esimerkiksi tiedot asiakkaan tai hänen kaltaistensa asiakkaiden elämäntyylistä ja ostokäyttäytymisestä. Kulut- paljon annettavaa. Tämä on ilman muuta suuri mahdollisuus markkinoinnissa. Vastaanottajan ehdoilla vari- oitu viesti vaikuttaa varmimmin. Personointi edellyttää kuitenkin kohderyhmän tuntemista. SUOMI JÄLKIJUNASSA Aikakausilehdillä on usein tietoa lukijoista eri- laisten lukijatutkimusten ja -kyselyiden kaut- ta. Tämä ei kuitenkaan Korhosen mukaan vie- lä riitä. Tutkimustieto on usein tuotettu liian yleis- luonteisella tasolla. Se on ikään kuin pyöreää, eikä sitä ole sisällön tai vastaajamäärän vuok- si mahdollista liittää erityisiin asiakasryhmiin. Tarvitaan täydentävää tietoa vastaanottajista. Hän kertoo, että muun muassa viranomais- tietokannoista löytyy paljon tietoa, joka auttaa jalostamaan suppeitakin rekistereitä ja perso- noimaan vaikuttavammin. Kohdentamisen apuna voi käyttää mark- kinoijan oman asiakastiedon ohella Väestö- tietojärjestelmän, Ajoneuvotietojärjestelmän ja Tilastokeskuksen kuluttajatietoja. Nämä viranomaistietokannat kertovat asiakkaiden iän, talouden ja elämänvaihetaustojen ohella myös esimerkiksi ostovoimasta ja koulutukses- ta. Toistaiseksi viranomaistietokantojen kulut- tajatiedoista ei osata ottaa kaikkea irti. Kuluttajatietoinfrastruktuurin alalla Suo- mi on johtavia maita maailmassa. Sama ei päde kohdentamisen, Henrikki Korhonen korostaa. ETUSIVU UUSIKSI Lehtien tilaajarekistereissä oleva tieto lehden vastaanottajista on kenties vähäistä ja pinnal- lista, mutta tätäkin informaatiota olisi mahdol- lista hyödyntää tehokkaasti. Jos esimerkiksi samaa asiakaslehteä menee useille erityyppisille vastaanottajaryhmille, voidaan vaikka etusivu suunnitella kullekin ryhmälle erikseen. Näin esimerkiksi yksi versio vetoaa yritysjohtoon ja toinen enemmän henki- löstöön, markkinointisuunnittelija Kerttu Pie- tilä Hansaprintistä kertoo. Tällainen personointi on mahdollista toteut- taa varsin helposti yhdistämällä perinteisen painamisen kustannustehokkuus, vaihtuvan sisällön sidontamenetelmät ja digitekniikan personoivat mahdollisuudet. Tällä kombinaatiolla voidaan helposti toteuttaa omakohtaisempi lehtipainos ja hyö- dyntää tekniikoiden parhaat puolet, Pietilä sanoo. 28
29
tajien nettikäynneistä tallentuvat tiedot ovat oma lukunsa. Yritysten www-sivuilla vierailevat asiak- kaat jättävät jälkensä siitä, millaisia sivuja he ovat availleet ja millaisista asioista ovat etsi- neet tarkempaa tietoa, Korhonen selittää. Kyse ei usein olekaan asiakastiedon mää- rästä, vaan kyvystä hyödyntää olennainen. Perinteisen massamedian kanavilla kohden- tamisen vaihtoehdot ovat usein vähissä. Asi- akkuusmarkkinoinnin kanavat, online-vies- tintä ja personoidut asiakaslehdet edustavat taas toista ääripäätä. Näissä medioissa vies- tinnän kohdennettavuus ja vaikutusten mitat- tavuus ovat erinomaisella tasolla. TÄSMÄISKU TULVAN SIJAAN Kaikkia ajatus asiakasrekistereistä ja kulut- tajatiedoista ei kuitenkaan viehätä, mutta Korhosen mielestä kohdentaminen on ennen kaikkea asiakkaan etu. Jos ajattelen itseäni kuluttajana ja mark- kinointitiedon vastaanottajana, valitsisin, jos mahdollista, ilman muuta personoidun mai- nonnan ja markkinoinnin. Otan paljon mie- luummin vastaan minua kiinnostavia asioita kuin valtavan tulvan personoimatonta mai- nontaa. Päätoimittaja Sami Sykkö: Personointi on mahdollisuus Myös jo olemassa olevat aikakauslehdet voisivat hyötyä personoinnista. Sen mahdollisuuksia pohtii Glo- rian tuore päätoimittaja Sami Sykkö. Hänen luotsaamallaan lehdellä on 300 000 lukijaa, joita päätoimit- tajan mukaan ei yhdistä ikä, vaan asenne ja kiinnostus Glorian maailmaa kohtaan. Näetkö, että personointi tarjoaa mahdollisuuksia yleisaikakauslehdille, ennen muuta Glorialle? Personointi tarjoaisi varmasti mahdollisuuksia, kun yhdelle lukijaryhmälle voitaisiin nostaa yhtä aihetta, toiselle toista. Mutta toimituksen työmäärää se luonnollisesti lisäisi. Ja olisiko lopputulos sitten nykyistä lehteä parempi? Kun itse ajattelen itseäni lukijana, pidän siitä, että lehdessä on juuri minua kiinnostavaa materiaalia, mutta ei jokaisen jutun tarvitse olla minulle tehty. Minusta on hauska ihme- tellä, että: Ai, onko maailmassa tällaisiakin ihmisiä, aiheita tai ilmiöitä? Jos lehti olisi räätälöity täysin minulle, en ehkä löytäisi siitä yllätyksiä. Kuinka hyvin Gloria tuntee lukijansa? Sanoisin niin, että lukijan tunteminen on elämänikäinen oppimisprosessi. Meillä on niin monenikäisiä ja monenlaisia lukijoita, että heitä ei voi koskaan tuntea liian hyvin. Uskon kuitenkin lukijatutkimuksiin. Niistä saa paljon hyödyllistä tietoa. Toimituksen ammattitaitoa on sitten keksiä myös jotakin sellaista, mitä vastaanottaja ei osaa edes kuvitella haluavansa lukea. Näetkö journalistisia esteitä sille, että sama numero voi olla sisällöltään erilainen? Tämä on sellainen asia, että sitä pitää pohtia monelta kulmalta. Sanomalehdet ovat tehneet pitkään monia painoksia, joissa saattaa olla erilaisia juttuja. Eivät lukijat ole siitä hermostuneet. Mutta voisiko personoinnilla todella saavuttaa jotakin suurta: haluaisin nähdä tutkittua tietoa, ennen kuin vastaan. Sami Sykön mielestä lehdes- sä pitää olla yllätyksiä, joten personoinnin ei tarvitse men- nä äärimmäisyyksiin. Kuva Jarno Kovamäki 29
30
MIKSI PERSONOISIT? Saat hyödynnettyä tiedon, joka sinulla on vastaanottajasta. Tarjoat ihmisten kiinnostusta vastaavaa materiaalia. Voit painottaa asioita yksilöllisesti. Saat myytyä saman ilmoitustilan useaan kertaan. Voit puhutella suoraan. Saat aiempaa suurempaa tehoa markkinointiin. Lukijasi ovat tyytyväisempiä. Nyt eri lukijaryhmät pitävät samaa lehteä omanaan. Hän myös muistuttaa, että vain muu- tama prosentti suomalaisista on aset- tanut omien tietojensa käyttökiellon. Sama pätee suoramarkkinoinnin kiel- toihin, joiden osuus on häviävän pieni. Personointia tai tarkkaa kohdenta- mista hyödyntävän yrityksen kannal- ta tavoitteena on viime kädessä se, että markkinointi-investointien tuotot kas- vaisivat. Markkinoinnin kehitystyö pohjaa lopulta kohderyhmäymmärrykseen. Yri- tyksen tulisi tunnistaa keskeiset kohde- ryhmät ja ymmärtää näiden tärkeimmät vaikuttimet käyttäytymiseen. Kilpailueduksi kohderyhmäymmär- rys tosin kääntyy vasta, kun sitä hyö- dynnetään käytännössä. Jatkuva kehit- täminen edellyttää puolestaan kam- panjoiden tulosten systemaattista mit- taamista. KALLISTA JA HANKALAA? Viestin variointia hyödyntävien yri- tysten määrä on Suomessa toistaisek- si melko vähäinen. Syitä tähän on Kor- hosen mukaan useita. Personointi koe- taan kalliiksi ja vaivalloiseksi, eikä sen tehoon uskota, koska mittaamisen läh- tökohdat eivät palvele vaikuttavuutta. Mittaaminen tapahtuu usein perin- teisen median huomio- ja lukuarvotun- nuslukujen ehdoilla. Tämä vinouttaa johtopäätöksiä, mikäli tarkoitus olisi myös aktivoida kohderyhmää toimin- taan. Korhosen mukaan pielessä on myös se, että markkinoinnin kanavasuun- nittelu perustuu usein yksiulotteises- ti kontaktihintoihin. Toisin sanoen yri- tyksissä pyritään maksimoimaan vies- tin vastaanottajien määrä, mutta samal- la unohdetaan kontaktin laatu eli vai- kuttavuus. Tällä tavalla on totuttu ostamaan kontaktihinnaltaan optimoitua ilmoi- tustilaa perinteisistä medioista. Samalla on toteutettu kaikille samana näyttäyty- vää, varioimatonta viestintää. Parempaan suuntaan ollaan kui- tenkin jo matkalla, sillä jopa perintei- sen median puolella otetaan ensiaskelia personoidumpaan suuntaan. VAIN MUUTAMA PROSENTTI SUOMALAISISTA ON KIELTÄNYT TIETOJENSA KÄYTÖN. Henrikki Korhonen Fonectan palvelujohtaja Henrikki Korhonen kehottaa hyödyntämään esimerkiksi viran- omaistietokantoja. Etusivun voisi suunnitella eri vastaanottaja- ryhmille erikseen, Hansaprintin markkinoin- tisuunnittelija Kerttu Pietilä ehdottaa. Kuvat Mark Niskanen 30
31
31 uutiset Option palkintokaapissa on nyt mitä esitellä, sillä lehti kahmi mitalin ja kunniamainintoja kansainvälisessä ja pohjoismaisessa kilpailussa. Society for News Design Scandi- navia palkitsi lehden pohjoismaisessa ulkoasukilpailussa kunniamaininnoilla ja mitalilla. Maininnat tulivat Visuaali- nen kommunikaatio -sarjassa kahdella eri artikkelikokonaisuudella. Musiikin uusi bisnes -artikkeli on toimitussih- teeri Jussi Tuulensuun, graafikko Emi- lie Ugglan ja valokuvaaja Lauri Olan- derin käsialaa. Toinen maininta tuli Totuuksia met- sästä -artikkelista, jonka tekijät ovat Jussi Tuulensuu ja kuvittaja Elina Saa- rikoski. Optio palkittiin myös yleisestä ulko- asusta Design-sarjassa 22.24.4. Oslossa Koonnut Elina Karemo KAUPPALEHTI OPTIOLLE GLORIAA HansaBook on nyt entistä kätevämpi, sillä kokonaisuus täydentyy verkkopalvelulla. Palvelun avulla kirjankustantaja voi tarvepainattaa kustannus- tehokkaasti kysynnän mukaan. Työkalu on vastaus sirpaloituvaan kysyntään, sillä nyt kustantaja voi hallita tilaustuotantotoimitus- ketjua sekä pitää kirja-aineistot ajan tasalla. Kirja-alalla on totuttu toimimaan hyvin perinteisillä tavoilla. Tois- taiseksi nopeus, joustavuus ja asioinnin tehokkuus eivät ole olleet avainasemassa. Aidossa tarvepainatuksessa haasteita kertyy kuiten- kin melkoisesti. Sähköinen liiketoiminta tehostaa sekä asiakkaan että HansaBoo- kin toimintaa. Tarjoamme kustantajalle toteutusta, jossa kirjan tuotantohinta ei riipu painosmäärästä perinteiseen tapaan. Lopputuloksena syn- tyy pienempiä eriä suuremman painoksen kappalehinnalla. Näin kustantaja voi vähentää varastoriskiään ja vastata kirjatuotannollaan realisoituvaan kysyntään. Tällainen toimintamalli edellyttää myös näppärää verkkopalvelua tuekseen, myyntipäällikkö Minna Kokka summaa. HansaBook-palvelun avulla kirjat valmistuvat muutamassa päi- vässä. Bonuksena varastosaldot, kustantamisen riskit ja kokonais- kustannukset pysyvät kurissa. HansaBookin tarjoama tarvepainatus- palvelu on ainoa laatuaan Pohjoismaissa. Lue lisää: www.hansabook.fi Lisätietoja: Minna Kokka, puh. 010 542 5941 HansaBook-palvelu täydentyy Tuore VTT:n tutkimus kertoo, että mediassa on menossa murros. Kotimainen media-ala on muuttumas- sa globaaliksi siitäkin huolimatta, että ihmisten käyttö- tottumukset muuttuvat hitaasti. Googlen ja Facebookin menestys osoittavat, että kansainväliset tekijät muokkaavat myös suomalaisten tapoja käyttää verkkoa. Käyttäjien myötä palveluun tulee myös mainoksia. Mainostajien lisäksi mediatalot ovat kiirehtineet sosiaalisiin medioihin mukaan. Netin uusimpia villityksiä on niin sanottu real-time web, joka on syntynyt laajentamalla Twitter-palvelua twiittejä analysoivilla sovelluksilla. Käyttäjä saa näin sel- ville, mitä kyber-avaruudessa milloinkin tapahtuu. Facebookista ja Twitteristä on kehkeytymässä Win- dowsin tyylinen käyttöjärjestelmä, jota voi hyödyntää muissakin palveluissa. Jo nyt moni käyttää profiilejaan kirjautuessaan sisään verkon muihin palveluihin. Myös Internetin mobiilipalveluiden suosio kasvaa jat- kuvasti. Tästä on kiittäminen suorituskykyisiä 3G-verk- koja sekä mobiililaajakaistan ja älypuhelimien yleisty- mistä. Painettu sana pärjää kilpailussa edelleen, mutta aikakauslehdet ovat onnistuneet vastaamaan lukijoiden tarpeisiin sanomalehtiä paremmin. VTT selvitti: Media elää murroksessa pidettävän seminaarin palkintojenjako- tilaisuudessa. Lisäksi Kauppalehti Optio palkit- tiin kunniamaininnalla kansainvälises- sä 31st Best of News Design Competi- tion -kilpailussa. Kyseessä on erittäin arvostettu sanomalehtien ulkoasukil- pailu, jonka Society for News Design järjestää vuosittain. Palkinnot irtosivat kuvasalkulla, jos- sa sukelletaan Pohjanlahden ahtojäiden alla. Jutun kuvaaja on Jukka Nurminen. Toinen palkinto napsahti informaatiog- rafiikkasarjasta suomalaisten autojen väriä käsittelevällä grafiikalla. Tekijä on Jussi Tuulensuu. Optio sai kunniamainin- nan Totuuksia metsäs- tä -artikkelista, joka on myös lehden kansijuttu vasemmalla. Lehden yleinen ulkoasu pääsi mitalisijoille.
32
KANSI ON AIKAKAUSLEHDEN PAKKAUS JA KÄÄRE. SE SAA MEIDÄT JOKO TARTTUMAAN LEHTEEN TAI HYLKIMÄÄN SITÄ. Kansi myy lehden! Asiakas on saatava pauloihin hetkessä. Puhutteleeko kuva häntä? Iskevätkö tekstit hänen tarpeisiinsa? Täsmäkannen tekeminen vaatii lujaa asiakastuntemusta. Mutta entä jos asiakkaat ja lukijat ovat erilaisia, kuten usein ovat? Ratkaisu on tietysti erilaiset kannet. Kokeilimme tässä numerossa jakoa kahteen: miehille vauhtia ja naisille kiinnostava henkilö. Korostimme jaottelua väreillä, jotka ovat tuttuja jo potkuhousujen maailmasta. Herroille siis vaaleansinistä ja daameille vaaleanpunaista. Otsikot suunnittelimme molemmille kohde - ryhmille erikseen. Miesten kanteen päätyi faktaa ja tuloksia, naisten versioon taas pehmeämpiä arvoja toki liiallisia stereotypioita vältellen. Toivottavasti onnistuimme puhuttelemaan sinua!