1
S U O M E N L U O N T O 2 2 0 1 1 k i i S k i . L U O M U S - k i S a N v O i T T a j a i L a r i T U U p a N E N . U h a N a L a i S E T L i N N U T . T a M M i h i i r i . j ä i d E N L ä h T ö . L U O N N O N h i i L i v a r a S T O T . k E N i a N L E i j O N a v a r T i j a T . p U i j O . M a r k U S M a U L a v i r T a . KADONNEEN Tammihiiri elää sittenkin Suomessa. paluu LUONNON HiiLivarastOt Elämän elinehto JÄÄt sULavat Routa raukeaa, vedet vapautuvat UHatUt LiNtUMME Uusin tieto S u o m a l a i S t a l u o n to j o u r n a l i S m i a 7 0 v u o t t a 4.3.2011Irtonumero 7,50
2
varhaiskevät
3
meri vapautuu Kuva MaUri LEivO TeKsTi aLiCE karLSSON jäidEN LähTö on luonnon tarjoamista näytelmistä vaikuttavimpia. Melkein kuulee, kun meri vetää syvään henkeä ja happi alkaa virrata pinnan alle. Pimeys väistyy ja elämä ryöpsähtää käyntiin.
4
varhaiskevät
5
SiTrUUNapErhONEN imee mettä kiiltopajun hedekukinnosta. Paju kukkii jo ennen lehtien puhkeamista. Sitruunaperhonen on puolestaan kevään ensimmäisiä perhosia. Se on viettänyt talven varvikossa lumen alla ja vironnut kevätauringon lämpöön. Keväänvirkut Kuva jarkkO MäkiNEva TeKsTi aLiCE karLSSON
6
6 SUomEn lUonto 1x2null11 Suostrategia tukee soiden hävittämistä hELMikUUSSa julkistetun kansallisen suostrate- gian tarkoituksena oli sovittaa yhteen soiden suojelu ja käyttö siten, että soiden monimuotoisuus ja niiden tuottamat niin sanotut ekosysteemipalvelut säilyvät. Suot ovat esimerkiksi merkittäviä hiilen ja veden va- rastoijia. Siten ne torjuvat ilmaiseksi ilmaston lämpe- nemistä ja tasaavat tehokkaasti tulvia. Strategia suistui suojelun näkökulmasta niin pa- hoin ojikkoon, että Suomen luonnonsuojeluliitto ja lintujärjestö Birdlife Suomi tekivät kantelun Eu:lle luonto- ja lintudirektiivien rikkomisesta. Suojelun sijaan strategia edistää soiden hävittämis- tä esittämällä 58 000 uuden suohehtaarin antamista turpeennostoon. tämä siitä huolimatta, että turpeen- polton ilmastovaikutukset ovat vähintään yhtä pahat kuin kivihiilen. turpeenpoltto on valtiovallan erityisessä suojeluk- sessa myös siten, että turve-energian vero on mitä- tön verrattuna päästöihin. jos vero olisi tasavertai- nen muiden haitallisten energiamuotojen kanssa, sii- tä saataisiin niin paljon verotuloja, että esimerkiksi kaikki nykyiset suojeluohjelmat voitaisiin toteuttaa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan luon- nontilaisille soille ei pidä mennä. Siitä piittaamatta valtionyhtiö Vapo on hankkinut lukuisia luonnonti- laisia soita aikomuksenaan kaivaa ne polttoturpeeksi. Soidensuojelussa on erityisesti Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla pahoja puutteita. Yhtenä keinona ti- lanteen korjaamiseksi Vapo olisi pakotettava suoje- lemaan arvosuonsa. ojitetut suot vapauttavat merkittävästi hiilidioksidia ilmakehään ja suurentavat siten hiilijalanjälkeäm- me. niitä pitäisi sen takia ennallistaa rivakasti. Sitä edellyttää myös viimelokakuisen naganon biodiver- siteettikokouksen päätös, että vahingoittuneista eko- systeemeistä on ennallistettava 15 prosenttia. luonnonsuojeluliitto viettää parhaillaan Hiili luon- nossa -teemavuotta. Se on lisäksi valinnut vuoden la- jiksi rahkasammalet. ne ovat todellisia turpeentuot- tajia, toisin kuin Vapo. jOrMa LaUriLa päätoinullittnullnullnull nullonullnullnull.nullnullnullnullinullnullnullnullnullonullnullnullnullnullonullto.null Kottarainen pääsi pois Punaisesta kirjasta. uhanalaisten lintujen määrä kasvoi silti. 22011 20 2 null11 S i r p a p e l l i n e n Eläimet ja kasvit 14 Lepakoiden talvehtimispaikat säästettävä 18 Kaloista vanhin. Kiiski. 26 Uhanalaisia siivekkäitä yhä enemmän 36 Tammihiiriä sätkyttelee vielä siellä täällä. Luonto ja ympäristnull 8 nullpukinoksia saimaanorpalle 1null Tunturikasvit kipuavat yhä ylemmäksi 12 nulljitus vaikuttaa kanalintukatoon 42 nullyvästi jää 46 nulliilivarastolla Enullonullnullinullnullnull inullnullnulli Tnullnullpnullnullnullnull nullnullppnullnulli Lnullonullnullnull-nullinullnullnull nulloitonull onullinull opnullinull. pääKirjoituS B e n j a m p ö n t i n e n i l a r i t u u p a n e n
7
122null11 SUomEn lUonto 7 Suomen Luonto 22011 70. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki 09 228 081 sähköposti: etunimi.sukunimisuomenluonto.fi palautesuomenluonto.fi www.suomenluonto.fi nulläätoimittaja Jonullma nullaunullila, 2280 821null, 0null0 null51 921null nullnull nullanullika nullenullola, 050 52null 9nullnull1 Toimittajat nullntti Halkka nullinullkanullapaalla null1.null.2011 asti nulliisa Hulkko, 2280 820null, 0null0 null1null 8550 ma. nulllinulle Kanulllsson, 2280 8205, 050 null08 2null5null Juha Kauppinen nullinullkanullapaalla Johanna nullehtola, 2280 82nullnull, 050 null08 218null Jouni nullikkanen, 2280 82nullnull, 050 nullnull2 8null21 ma. Toimituksen assistentti nulllina Junulla 2280 8201, 050 null52 2nullnullnull nulllmoitusmyynti nullnull nullenullia, nullnullnulla nulllom, 0null5 11null nullnullnullnull anullnulla.nulllomnullfmenullia.fi nullina nullansukoski 09 null559 009null, 0null5 25null 8008 nina.mansukoskinullfmenullia.fi nullulkaisija nulluomen luonnonsuonulleluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki 09 228 081 sähköposti: toimistosll.fi, www.sll.fi nulluomen luonnonsuonulleluliiton osoitenullekistenulleitä nulloinullaan känullttää suonullamanullkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. nullikakauslehtien liiton nulläsen nullnullnullnull 0null5nullnull0nullnull8 nullainopaikka Hansapnullint nullunullkunullnullnull1null02null2011 Hansapnullint nullnull:lle on mnullönnettnull Joutsenmenullkki eli pohnulloismainen nullmpänullistömenullkki. Kaikki tuotanto kemikaalit nulla nullpnullosessit tänullttänullät Joutsenmenullkin knulliteenullit. nullaatimuksia on asetettu mm. puun alkupenullälle, kemikaalien nullmpänullistömnullönteisnullnullnullelle, enenullnullian kulutukselle, nullätteinullen lanullittelulle nulla päästöille. Hansapnullintillä on känulltössä nullnullnull 1null001 nullsenulltifikaatin mukainen nullmpänullistönullohtamisnullänullnullestelmä. nulluomen nulluonnon painopapenullilla on Joutsenmenullkki. nullisäsinullunullen painopapenullissa nullonulla nullnulless nullilk känulltetään nullnullnullnullsenulltifioitua puukuitua. nullnullnullnullsenulltifikaatti on puolueeton, Joutsenmenullkkiä nullahnullempi takuu luonnonmukaisesta metsänhoinullosta. 8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 41 Kolumni null3 Vahtikoira 66 Oma reviiri null2 Havaintokirja null4 nullaras juttu null4 Lukijoilta null6 Kysy luonnosta 81 nullähkinät 81 nullalvelunull kortti 82 nulluomen Luonto 70 vuotta Tnullnullnullinulliinulli nulli onullnullnullnullnullnull nullänullinullnullnullt nullnullonullnullonulltnullnullnullnull null nulliitä onull tnullonullnullitnull nullnullnullnullinulltonullnull. Sinullnullt nullnullnullnull0. K u o p i o n m a t K a i l u 41 VaKiot nullhmiset ja elämäntapa 2null nullämyisen metsän kuvaaja. luomus 2nullnullnull nullkisnullnull voittnullnullnull ilnullnulli tuunullnullnullenull. 66 Kasvokkain. mnullnullkus mnullulnullvinulltnull. nulletkeily ja matkailu null4 nulluijollenull lnullytnullnulletkellä Suomessnull. 6null nullaasainullnuorukaiset suojelevat leijonia S u o m e n pnullinullonullnullnull onull tänullä tnullnullnullnullnullnull nulliinullnullnullttnull. Mnulltnullnullinullnull nullnull nullnulltnullnullinullnull nullnullnullinulltnullnullät knullopionull nullnullnullnullnullnull tonullnullinull nullnullpänullinullnullä. KannESSa konullnullnullnullinulltinullnullnull Tiinullnull rnullnullnullnullnullnullnull nullnulli tänullä nullnullonullnullnull rnullnullnullnullnullnullnull-pnullnullnullinullnullonull nullonullnullnullnulli nullonullonullnullnullnullnulltnullnullnull En tunne sinua vierelläni. null u null o null i l l null o nullnullnull o t o n a t u r a null S K o null a n n a null ä m ä l ä i n e n rnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullnullt onullnullt nullinulloitnull oinullnullitnull tnullnullpnullnullnull- tnullottnullnullinull. 5446 e r K K i m a K K o n e n null K u null a l i i t e r i 26
8
26 SUomEn lUonto 122null1 uHanal aiSia j a r i p e l t o m ä K i null l i n t u K u null a hiinullnullnullnullnull nullnull tnullnullnullnullnullnullinulltnull pnulltonullnullnullnulltnullnullnull onullnullnull nullnullnullnulltnullnull.
9
122null1 SUomEn lUonto 27 Uusimman tiedon valossa Suomessa pe- sivistä lintulajeista joka nel- jäs on uhanalainen kaksinkertainen osuus maailman keskiar- voon verrattuna. tällaisesta saavutuksesta ei ole syytä ylpeil- lä edes Suomessa, missä kohistaan kaikenlaisista maailman- ennätyksistä. Kun uhanalaisten lintulajien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes 70 prosenttia, hälytyskellot eivät soi vain lintu- jen puolesta. lajiston monimuotoisuus ja lintukantojen elinvoi- maisuus tiedetään erinomaisiksi elinympäristöjen tilan ja eko- systeemien toiminnan ilmentäjiksi. tilanteesta on ihmisenkin syytä olla huolissaan. lapin kotkat ja harvinaiset haukat sekä salolammillaan kaa- kattavat kaakkurit on helppo ymmärtää uhatuiksi, ovathan ne ihmisarkoja erämaiden piileskelijöitä. Huolestuttavinta on, et- tä nyt uhanalaisten listalla on jo keltavästäräkin, hiirihaukan ja tukkasotkan tapaisia ennen tuiki tavallisia lintuja. Kehitys- suunta on järkyttävä kansakunnalla, joka ylvästelee maailman- luokan luonnonrakkaudellaan. myös koskikara, kivitasku, törmäpääsky, selkälokki, jouhi- sorsa, tukkasotka, punasotka, heinätavi, selkälokki ja sinisuo- haukka ovat lajeja, joiden tilanteesta on syytä olla huolissaan. Entäpä tämä joukko: rantasipi, haahka, isokoskelo, tukka- koskelo, punajalkaviklo, niittykirvinen, punavarpunen, sirittäjä, pnullnullnull nullnull nullnullnullnullonullpäätnullnull nullnullnullnullnullnullnullnulltnullnullnullnullnullnull nullnullnullnull sinullnull ä onullanullnnull nullun nullassa nullinullnullukka, nullkkasonulla, nullnullnullnullääsknullja kinullnullaskunull nullannullasinullkin on nullanullkainullnullanullananull unullananullaisnullnull nullajinullnullnull osa nullnull Linullnullnullt uHanal aiSia pErTTi kOSkiMiES siivEKKäiTä yhä ENEmmäN
10
28 SUomEn lUonto 122null1 metso, teeri, riekko, kuukkeli, helmipöllö, met- sähanhi, pulmunen. Kaikki ne ovat nyt silmällä- pidettäviä lintuja, joiden tilaa on syytä tarkkail- la huolellisesti. Hengästyttäviä listoja lajeista, jotka vähän ai- kaa sitten tulivat vastaan joka toisella retkellä. ja näiden tavallisten lintujen päälle vielä ne harvi- naisemmat, jo aikaisemmin taantuneet ja ihmi- sestä kärsineet kymmenet muut lajit, joiden uhat- tu asema ei ole edes suojeluponnistuksin muuttu- nut paremmaksi. äänullinullnulläinullnullnullnullnullnullnullnullnullnullinullinull11 nullinulltnullnullnullnullinull tilastot todistavat linturomahduksen olevan jo pitkällä. Suomessa pesii noin 250 lintulajia. Kun epä- säännölliset ja ihmisen tuomat pesimälajit jätet- tiin pois, arvioitavaksi jäi 241 lajia. näistä äärim- mäisen uhanalaisiksi luokiteltiin 11 lajia, erittäin uhanalaisiksi 12 ja vaarantuneiksi 36 lajia. uhanalaisia lajeja on yhteensä 59 eli 25 pro- senttia maamme pesimälinnuista. Vuoden 2000 tilaston hävinneet lajit, kiljukot- ka ja heinäkurppa, arvioitiin nyt äärimmäisen uhanalaisiksi eli niiden tilanne on hieman pa- rantunut, joskin kyse on yksittäisistä hajapareis- ta. Äärimmäisen uhanalaisiksi luokiteltujen kilju- hanhen ja kultasirkun pesiä ei ole etsinnöistä huo- limatta löydetty enää vuosikausiin. tunturikiu- rulta on tiedossa ainakin yksi pesintä tällä vuo- situhannella. Silmälläpidettäviä, uhkien jatkuessa mahdolli- sesti uhanalaisiksi joutuvia lajeja on lisäksi 30 eli 12 prosenttia lajistosta. Punaisen listan häkellyt- tävä lajimäärä, 89, merkitsee 37 prosenttia maam- me lintulajeista. ruotsissa ja norjassa pesii saman verran lin- tulajeja kuin Suomessa, ja myös niiden uhanalai- suusarvio valmistui 2010. ruotsin punaisella lis- talla on 91 lajia eli sama osuus kuin Suomessa, mutta kun silmälläpidettävät jätetään pois, varsi- naisia uhanalaisia lajeja on vain 38 eli alle kaksi kolmasosaa Suomen lukemasta. Sitä paitsi siellä uhanalaisia on viisi vähemmän kuin 2005. nor- jassa punaisella listalla on 77 lajia, joista varsinai- sia uhanalaisia vain 40. konulltnullinulloinullnullnullnullnulltnullnulltnullnullnullinullnullnull pnullnullnullonullnullnullnullnullnullnullnullinullinull niistä linturyhmistä, joista Suomessa pesii suu- rehko joukko lajeja, on mielekästä laskea myös uhanalaisten osuus. Petolinnuilla se on peräti t o m i m u u K K o n e n null l i n t u K u null a Tnulltnullipnullnullnullä pnullnulli Lnullinullnullnullinullä nullnulloinulltänullnullnullnullnullinull nullnullnullänullonullnull. Tnullnullnullnullnullnullnulltnullinullnullnulläänull nullnullnullnullinullnull ponullnullnullnullnull nullnull nullnullnullnulltonullnullÄ Ä r i m m Ä i S E n u H a n a l a i S E t m a r K u S null a r e S null u o null l i n t u K u null a
11
122null1 SUomEn lUonto 29 unullanalaiSuunullen luoKat UnullnullnullnullLnullnullnullEnull Lnullnullnull kuuluu nullinullnull nullonullonullkinull kolmestnull luoknullstnullnull se onull vnullnullnullnullnulltunullutnull enullittäinull unullnullnullnulllnullinullenull tnulli äänullimmäisenull unullnullnullnulllnullinullenull. Suomenull nullunullnulliseenull listnullnullnull kuuluvnullt unullnullnullnulllnullistenull lisäksi länulles unullnullnullnulllnulliset eli silmällänullinullettävätnull nullävinullnulleet sekä nulluutteellisesti tunullnulletut lnullnullit. luokkiinull sinulloittnullmisenull knulliteenulleistä tänullkeimmät ovnullt knullnullnullnullnull koko nullnull levinullnulleisyysnulllueenull lnullnullnulluus sekä nulläinullenull muutokset. pienulli nullnull nullnullnulloittunullut knullnulltnull voi nulloutunull unullnullnullnulllnulliseksinull vnullikknull se olisi knullsvussnull. Siksi esimenullkiksi menullikotknull onull enullelleenull unullnullnullnulllnullinullenull. aNTTi haLkka Tnulltnullinullnullnullnullnullnullnullnull Snullnullnull änullnullä tnullnullnullnullnullnull. pnullnullnullät onullnullt nullnulltnullnullinullnull null e n r i K l u n null null p r o l u o n t o K u null a Tunturikiuru ja kiljuhanhi pesivät menneinä vuosikymmeninä Suomenkin lapissa. hnullnullnullnullppnull nullnullttnull onullnull pnullnullnullnullnull nullnullnulltoonullnull. vnullnullnull2000 nullnulloinullinull null nullnullnullnullnulltnulltiinull nullnullnullnullnullnullnull nullnull äänullnulläinullnull nullnullnullnullnullnullnull. kinullnullnullnull null nullnullnull pnullnullnullnull Snullnullnull Lnullinullnullnullonullinull Nonullnullnullnullnullnulli nullnullä nullnullittnull null. t o m i m u u K K o n e n null l i n t u K u null a
12
36 SUomEn lUonto 122null1 pikkunisäkkäinullä koko ikänsä nullnullinunull anull o knullnull nullnullo uskoo, nullnullnullnullnullänull nullanullinullinullnullnullonullnullkanullnnnullnullnull suonull snullanull tammihiiriä o sänullnull null nullnullnullä sinullnullä nulläänullänull aLiCE karLSSON
13
122null1 SUomEn lUonto 37 t ammihiiri on uuden uhanalaisuusarvion mu- kaan hävinnyt Suomesta, mutta hiirimies Asko Kaikusalo on toista mieltä. ainakin niitä oli vielä viime keväänä, hän sanoo. Kaikusalo on ollut yli 50 vuotta hiirenpyy- täjänä, kuten hän itse ilmaisee. Viimeinen työ- paikka oli metsäntutkimuslaitoksella, jossa mies pyydysti ja tutki pikkunisäkkäitä: myyriä, hiiriä ja päästäisiä. tammihiiren häviämisestä Kaikusalo luki helsingin sanomista. Sen mukaan nisäkästieteellisen seuran tietoon ei ole tullut havaintoja tammihiirestä 1980-luvun jälkeen, joten se katsotaan hävinneeksi. Syiksi mainitaan vaino ja ilmastonmuutos, jotka ovat Kaikusalon mu- kaan outoja syitä. Hänen tietoonsa ei ole tullut vainoamistapauksia, ja horrostavalle eläimelle talven lyheneminen lienee vain eduksi. Kai- kusalo veikkaa, että tammihiiriä on Suomessa edelleen sadasta kah- teensataan. Siinä se keikkuu. Tnullonullnullinulltinullto nulliinullnullnullnulläänulltä Kaikusalolle ilmoitellaan edelleen silloin tällöin pikkunisäkkäistä. Etenkin iäkkäämmät harrastajat soittelevat ja kirjoittavat. Kirje, kort- ti ja puhelin ovat myös Kaikusalon tiedonvälityskeinot. tietokonetta hänellä ei ole, ja siksi tammihiirihavainnotkin ovat jääneet ilmoit- tamatta valtakunnallisiin tilastoihin. Eikä kukaan muukaan ole il- moittanut, ja siksi tutkijat ovat päätelleet, että hiirulainen on kuollut meillä sukupuuttoon. tammihiiriä siis on, vaikka ne harvinai- sia ovatkin. Kaikusalo oli aikoinaan muka- na WWF:n tammihiirityöryhmässä Ilkka Koiviston kanssa. He yrittivät innokkaas- ti jäljittää tammihiiriä. Koivisto jopa kiin- nitti tolppiin ilmoituksia, joissa perään- kuulutettiin tammihiiriä. joitakin vink- kejä tulikin ja kävimme ne kaikki tar- kastamassa. ideana oli, että saisimme jo- kusen otuksen elävänä kiinni ja yrittäi- simme lisätä niitä tarhassa ja palauttaa takaisin luontoon. Enullänullnullnullnullnullnullinullnullnull anull o knullnull nullnullo nullnullnullnull pinullnullinullänulläinullnullnullänullä nullnullnullnullnull tnullnullnullnullti. j o S e l u i S null o m e null null e null r a n null i S null o null n a t u r e p i null t u r e l i B r a rnull null a r r i n u r m i n e nsänullnull null nullnullnullä sinullnullä nulläänullänull
14
38 SUomEn lUonto 122null1 Ei se onnistunut. Havaintoja tuli, mutta olimme aina jälkijunassa. milloin viikate oli katkaissut hiiren kahtia, milloin niittoko- ne ajanut yli tai otus oli kadonnut sen tien. ponulltinullnullnullnullnulli tnullnulli tnullnullnullnulltnullnullnulli Vuonna 1982 Suomessa julkaistiin tam- mihiirestä postimerkki. Postimerkki ja sa- moihin aikoihin julkaistut artikkelit toivat tammihiiren yleiseen tietoon. Silloin ha- vaintoja alkoi kertyä. Esimerkiksi eräs teuvalainen mies ilmoit- ti, että heidän pihallaan juoksee tammihii- riä ja kolme niistä oli mennyt hänen ro- tanpyydykseensäkin. luontokuvaaja Jukka Lilja oli käynyt tunnistamassa otukset, jot- ka hain sitten tutkimusaineistoksi. Kaikusalo kävi siellä itsekin pyydystä- mässä muttei saanut mitään. Sitten asia unohtui, kunnes lilja soitti viime keväänä ja kertoi, että teuvalla on edelleen tammi- hiiriä, Kaikusalo kertoo. teuvalla on tammihiirestä useita ha- vaintoja, lisäksi hiirulainen on nähty Poh- janmaalla muuallakin kuten ilmajoella ja lähellä merenrantaa. tammihiiriä on myös itä-Suomessa. Esi- merkiksi 2008 minulle soitettiin lappeen- rannasta. mies kertoi siivonneensa kevääl- lä lasten leikkimökkiä, jolloin siellä olevas- ta tyynystä hyppäsi ilmoille tammihiiri ja kipaisi mökin kurkihirrelle. Soittaja kuvai- li eläimen oikein hyvin, eikä lajista voinut erehtyä. Sovimme, että hän ilmoittaa minulle, jos tammihiiri vielä näyttäytyy. lisäksi pää- timme pitää paikan visusti salassa. antaa tammihiiren elellä kuten lystää. knullnullttnullnullnullinullnullnulli Eläintieteen professori Lauri Siivonen julkaisi 1950-luvulla suuren nisäkäskirjan. Siivosella oli teoria, jonka mukaan tam- mihiiri on jäänne noin 5000 vuotta sitten vallinneelta litorinakaudelta, jolloin Suo- men ilmasto oli pari astetta nykyistä läm- pimämpi ja kasvillisuudessa oli enemmän lehtipuita. teoria perustui siihen, että kaikki tam- mihiiren silloiset löytöpaikat osuivat rehe- viin lehtokeskuksiin. Havaintoja ei tuolloin ollut Suomesta kuin Heinolan seudulta jaa- lasta sekä rajan takaa Sortavalasta ja Kä- kisalmesta. tällä perustella Siivonen teki päätelmän, että tammihiiri on litorinakau- den relikti. uskoin itsekin siihen pitkään. jälkeen- päin olen huomannut, ettei siinä ole järkeä, koska tammihiirtä on löydetty muistakin habitaateista. tammi- hiirellä on oravamaisia tapoja. Tnulltnullnullnull EnullnullnullOinullonullpiinullänull Tnullnullnullinull-ponulltinullnullnull inullnullnulltnull Snullnullnull pnullnullnull null rinulltinull nullnullnullnullnull1null2. r e i n m a r a n Tnullnullnullinullnull null nullnullnullinullot poinullnullnullnullt nullinullnullät pitnulläänull onullonullnullpnullnullnullonullnullnullnullnullnull pnullnullänulläänull
15
122null1 SUomEn lUonto 39 Tnullnullnullnullnulltnull nullotnullnullnullonullnullnullnulltnull nullnullnullnullnulltnullt tnullnullnullinulliinullnullt. Tänullä tnullnullnullinull nullpnullnull tinull nulli tnullnullnullnullnullnull Lnullo hinullnullänullnullnullonullnullnull tä nullnullnullänullä 2010. hinullnullä nulloi nulltnull ti null nullnull tnullnullnullinullnull nullnullnullnullonullnull nulltnullnull päänulltä. hänullpitää nullnullnullnullonullnull nullnulltnullnullonullnullttinullnull nullnullnullnull. j u K K a l i l j a j u K K a l i l j a Kaikusalon mukaan tammihiiri on- kin meillä kulttuurilaji. rehevien lehto- jen asukki on myytti. olen pyytänyt leh- doissa hiiriä lukemattomia kertoja, mut- ta en ole koskaan saanut niiltä paikoilta tammihiirtä. Kaikki havainnot piilottelijasta ovat tulleet asutuksen piiristä. Esimerkiksi teuvalla tammihiiri oli tehnyt pesänsä autotalliin työkaluhyl- lylle öljyisistä trasseleista. muualla Euroopassa tammihiiret ovat kuin meillä metsähiiret. Eräs ranskalai- nen mies lupasi minulle kerran palkkion jokaisesta pyydystämästäni tammihii- restä, jotka temmelsivät talvisin hänen huushollissaan. niillä leveysasteilla hii- rulainen ei horrosta. Onullnullnullnullnulltnullnullnullt Vaikka tammihiiriä on vähän, kyllä nii- tä sätkyttelee vielä siellä täällä, Kaiku- salo toteaa. Heinolan seutua pidettiin pitkään ainoana paikkana, missä hiiriä on, mutta yksittäisiä havaintoja putkah- telee muualtakin, Pohjanmaan ja jaalan lisäksi otus on nähty muun muassa Har- tolassa, Sysmässä ja Värtsilässä. Eläimen harvalukuisuutta kuvastaa, ettei pöllöjen pesistä tai oksennuspal- loista ole koskaan löydetty tammihiiren jäännöksiä. Horrostamispaikoista ei liioin ole juu- rikaan tietoa. jaalassa tammihiiriä vilisi vuosikau- sia erään miehen pihalla ja sen ympä- ristössä. lokakuussa ne hävisivät, tuli- vat sisään ja saattoivat juoksennella pir- tissä vielä joulukuussa. Sitten ne katosi- vat; menivät vintille horrostamaan. Huh- titoukokuussa ne olivat taas hereillä. tammihiiren lisääntymisteho ei ole yhtä hyvä kuin esimerkiksi peltomyyräl- lä, mutta se on pitkäikäinen. Peltomyy- rä elää vuoden, tammihiiri jopa kahdek- san vuotta. tammihiiri on kuin pikkuinen orava. Se kiipeilee puissa ketterästi ja kietoo le- vätessään häntänsä ympärilleen. lisäk- si se on peto. Suomelle aiemmin kuuluneella tytär- saarella on mielenkiintoinen tammihiiri- keskittymä, josta kerättyjä otuksia seu- rattiin ja filmattiin tarhaoloissa. Silloin havaittiin, että suurinta herkkua hiiril- le olivat myyränpoikaset. tammihiiret ovat ilman muuta enemmän lihansyöjiä kuin kasvinsyöjiä.
16
40 SUomEn lUonto 122null1 tytärsaaressa ei ole muita pikkunisäk- käitä kuin tammihiiriä. lienevätkö tam- mihiiret syöneet kaikki muut pikkunisäk- käät? jos saareen on tullut laivassa joku- nen hiiri tai päästäinen, niin valtaa pitävät tammihiiret ovat ne varmasti oitis syöneet. hinullnulloittnullnullnullpinulltnullnulltinulltonull Kaikusalo pitää suurena virheenä sitä, et- tä ympäristöministeriö on hinnoitellut rauhoitetut eläimet. jos joku pyytää va- hingossa rauhoitetun eläimen, hän ei us- kalla kertoa siitä kenellekään. Esimerkiksi ahma raudoissa voi merkitä 16 500 euron laskua. Hinta on määritelty myös tammihiirelle, 2355 euroa. tiedän tapauksen, jossa muuan henkilö sai pyyntiraudoistaan vesikon. Peloissaan hän sotki kuolleen näätäeläimen suohon. Paljastuminen olisi tiennyt yli 5000 eu- ron korvausta. aiemmin vastaavassa tilanteessa mies olisi mennyt paikallisen biologian opet- tajan luo ja sanonut, että kiinnostaako tällainen harvinainen eläin. Vesikkokin on julistettu Suomesta kadonneeksi, mut- ten ole senkään häviämisestä lainkaan varma. Soitto ympäristöministeriöön luonnon- suojelujohtaja Ilkka Heikkiselle selven- tää asiaa. rauhoitettuja eläinten ja kasvien hin- noittelu on tehty sitä varten, että käräjä- oikeudella olisi jokin ohje, minkä mukaan sakkoa rätkäistään, hän sanoo. ohjeellisista arvoista ei voida luopua, koska rikoksia tehdään, ja niistä pitää voi- da rangaista. Vahingolle ei voi mitään. Pelko siis pois, sillä havainnot harvinaisista ja uhanalai- sista eläimistä ja kasveista olisi erittäin tär- keää saada tietoon. n aSkO kaikUSaLO eli Kieku onull tynullsnull kenullnullellyt nullikkunullisäkkäinullenull nullnullnullissnull nullnull vuottnullnull viimeksi metsänulltutkimuslnullitoknull senull onullnullnulloenull kenullttänullsemnullllnull. tynullnullnullnull kuunull lui nulliinullienull nullnull myynullienull knullsvnullttnullminullenull nullnull käsittely sekä nullyytäminullenull milloinull missänull kinull mnullnullnullkolknullssnull. nykyisinull nullänull onull eläknull keellä nullnsanullvnullimonullsnull knullnullssnull. Kunull soinull tnullnull Knullikusnulllolle nullnull sovimme tnullnullnullnullmisesnull tnullnull nullänull snullnulloonull nulljos enull snulltu olemnullnullnull nulluunull nulli sillä nulletkellä kotonullnullnull kiekutar nullvnullnull kylnull lä ovenull.null nulliinullienull nullyynullystänullällä onull tietenullkinull louknull kunullnull. Knullikusnulllo esittelee kokoelmnullstnullnullnull nulluistnull nullnullsnullnullnull nullonullknull nullykevä knulltto nullävänullnull tää nulllnulls kunull nullottnull enullenulltyy lootnullnullnull sisäänull. nullnullnullsinullnullinullenull loukkukokoelmnull onull lonullenull tonullenullonull kylällä Kiekusen luontopnullmpenull lissänull nulloknull onull nulluki kesäisinull. pnullmnullelissä onull mynulls Knullikusnulllonull täyttämiä eläimiä. Knullikusnulllollnull oli onullnullnulloellnull loukkunullenull lisäksi muitnullkinull kokoelminull. eläkkeelle siinulltyessä tuli muutto lonullenull keskustnullnullnull. tilnull vänullenulli nullnull nullnulllnullonull nulloinullnullnull nullounulluttiinull nullävittämäänull. nulllnullnullnulloitinull nullois kinullnullnullllisuuttnullnull vnullnullnullonull nullnull lenulltiä nullnull nullnulllnullonull muutnull. nulliinullenullnullnullnullknullkonull koelmnull menulli iisnulllmenull luonulltomuseolle nullnull nullienulloimmnullt nullnullnullnullt Kilnullisnullänullvem nulliolonullinull senull nullsemnullnull nulllnullkenulltnullnullnull. nullnulllokuvnullnulläytnull tely nullopulin maa onull lnullnullsuunullenullkotinulli vinullnull tillä lunullnullnullnullnullssnull nulliinullienull nullnullkenullnullettnullvnullnullnull. Sille ei ole lnullytynullyt nullnullnullemnullnullnull säilytysnull nullnullikknullnull.null Tnullnullnullinull onullnullnullttnullä nullipnullnullnull. piipnullt änullnullnullnullä onullpnullnullnullo null nullnull päänullä onulltnullnull. nulliirenpnullnulltäjä null u null o null i l l null o null null null o t o n a t u r a null S K o null kinull nullnull nullnullnullnull nullnullnullnullä nullotnullnullonullnullnull null a r r i n u r m i n e n
17
82 SUomEn lUonto 122null1 70 vuotta kUN LEhTEMME uudistui 1956, pääkirjoituksen otsikossa kuvat- tiin muutosta eksaktin biologises- ti mutta samalla runollisesti. Lehti kuoriutui kotelostaan muodonvaih- doksessa eli metamorfoosissa kuin perhonen ja lähti sitten lentoon. Suomen Luonnonsuojeluyhdis- tys on päättänyt muuttaa vuosikir- jan neljästi vuodessa ilmestyväksi aikakauslehdeksi --- Erotus on pää- asiallisesti siinä, että yhden vuosi- kirjan asemesta saamme aikakaus- lehden neljä numeroa, jotka yhdes- sä vastaavat vanhan vuosikirjan laajuutta. Uudistunut lehti lupasi kuiten- kin aiheiden valinnassa, kerronnan hengessä ja kuvituksessa jatkaa vuosikirjan perinteitä, joissa pu- huvat meille sanoin ja kuvin aar- niometsien rauhallinen elämäntah- ti, nevojemme ja soittemme alaku- loinen kauneus, rehevien lehtojem- me kasvillisuus ja linnustomme eri lajit ja alueittaiset esiintymät. Kannen kotkalogo vaihtui Luon- nonsuojeluyhdistyksen uuteen tun- nukseen: Merkki, jossa ihmiskä- si on suojelevasti asettunut havu- puun taimen ja pesästään kurkot- tavien kolmen linnunpoikasen ylä- puolelle, symbolisoi sattuvasti luonnonsuojelun aatteellisia ja sa- malla myös käytännöllis-taloudelli- sia tehtäviä. Välähdyksiä vuosien varrelta muodonvaihdos jOrMa LaUriLa vastakohtana vuosikirjalle aikakauslehti on aktiivisen otteen ilmaus; sen olemukseen kuuluu omaksutun ohjelman ajaminen, jopa suoranainen taistelu aatteen puolesta. neljästi vuodessa ilmestyväksi aikakauslehdeksi muuttuneen Suomen luonnon pääkirjoituksessa 1956. m e t S ä null a l l i t u S null r e i n o K a l l i o l a n K u null a K o K o e l m a Tnullnullnullnull Lnullnullo-Liitonull nullnullnullänullnullnullnulltä Tnullnullnullnull Linullnullänullnulltä 1nullnull Monullnulltnull nullnullnullonullitto- nullnullnullnulltnulltnulli nullttnullnullnull nullnullittänullä nullnullnullonull null nullpänullnulltnull- nullonullnullnull nullnullnullnulltnullinull nulloimintoja nullnull50nullluvun aiheistanull nullhma null lainsuojaton, nulloinullen linnut ja suonullojitus, Kannattaako hirveä suojellanull, Mitä olisi tehtävä laulujoutsentemme pelastamiseksinull,nulletolintujemme suojelu, nulliirteitä maamme tuhatjalkaisista ja niinullen elintavoista, Lohen kalastus ja suojelu, Hukkuvaa nullompion Lappia, nulluomen kallioperä ja kaivannaisten löytymismahnullollisuunullet, Luonnonsuojelua nulleuvostoliitossanull anullnullnullnullnullonullnullnullnullnulltnull1nullnullnullnull konull nullonullnullonullnullo nulloi onullnulltänullnullnullnullinullnull nullonullttotnullpnullnull nullnulltonull. Unullinulltnullnullnull nullnullnullnull1null1nullnullnullnullnull. S u o m e n